Hakam I

Hakam I oli kolmas Umaijadi-dynastiaan kuulunut Córdoban emiiri vuosina 796–822 isänsä Hisham I:n jälkeen.[1] Hakamin hallintokautta luonnehtivat veriset sisällissodat.

Dirhami al-Hakamin hallintokaudelta

Al-Hakam sai kokea kertauksena isänsä valtaannousun tapahtumat, sillä häntä vastaan nousi heti kapinoita Toledossa ja Zaragosassa. Afrikkaan ajetut sedät Suleiman ja Abd Allah yrittivät samoin kaappausta. Vuosia kestänyt sota päättyi Suleimanin teloitukseen, kun taas Abd Allah onnistui vakiinnuttamaan asemansa Valenciassa.[2]

Sisäpolitiikkaa

Emiirinä Hakam perusti oman berberikaartin, johon hän värväsi 6 000 orjaa ja loi sisäisen vakoilujärjestelmän.[3] Orjien ja berberien käyttö armeijassa johtui epäluottamuksesta arabiklaaneja kohtaan. Hakamin harjoittama ryöstöverotus johti jatkuviin kapinoihin häntä vastaan. [4] Kapinat kukistettiin kovin ottein.

Valtaannousua seurannut kapina Toledossa kukistettiin, kun Hakam murhautti vuonna 796 kaupungin 700 johtohenkilöä. Kymmenen vuotta myöhemmin Córdobassa ristiinnaulittiin 72 salaliittolaista. Vuonna 818 kukistettiin pääkaupungin lähiössä Ramadanin aikana syntynyt kapinaliike. Sen osallistujista 300 ristiinnaulittiin riviin emiirin palatsin edustalle. Emiiri määräsi koko kaupunginosan tuhottavaksi, ja sen henkiin jääneet asukkaat ajettiin maanpakoon. Monet muuttivat Fèsin kaupunkiin Marokkoon. Juuri nämä muuttajat perustivat toisen Fèsin kahdesta suurimmasta alueesta, Adwat al-Andalusin.[5]

Uskontopolitiikka

Ibn Hayyan kertoo, että malikiittinen lakikoulukunta alkoi vallita Andalusiassa al-Hakamin hallintokaudesta alkaen eli heti 800-luvun alusta.[6] Historiallisista lähteistä ei löydy tietoja islamista Andalusiassa ennen Hakamin valtakautta.

Ulkopolitiikkaa

Kaarle Suuri solmi vuonna 797 kalifi Harun al-Rashidin kanssa Hakamin valtaa vastustavan liittosopimuksen.[7] Vuonna 815 frankkien kanssa puhkesi rajasota.[8]

Seuraaja

Hakam I:tä seurasi emiirinä hänen poikansa Abd ar-Rahman II (822-852).[9]

Katso myös

Lähteet
  • Bury, J.B: Cambridge Medieval History. Volume III. New York: The Macmillan Company, 1922. (englanniksi)
  • Kennedy, H.: Muslim Spain and Portugal: A Political History of al-Andalus. New York: Addison Wesley Longman Inc., 1996. (englanniksi)
  • Lalaguna, J: Matkaopas historiaan. Espanja. Kuopio: Kustannusosakeyhtiö Puijo, 1992. ISBN 9515790018.
  • Lane-Poole, S: The Story of the Moors in Spain. Ed. Gilman, A. first edition 1886. New York: Cosimo Inc, 2010. ISBN 978-1-61640-430-7 Kieli =(englanniksi).
  • Petersen, K: Ihmiskunnan ajantieto. Suomeksi toimittanut Antero Manninen, avustajana Pentti Papunen. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1965.
  • The New Encycopaedia Britannica. Volume 1, Micropaedia. Chicago: Encyclopaedia Britannica Inc., 1986. ISBN 0-85229-434-4. (englanniksi)
  • The New Encycopaedia Britannica. Volume 28, Macropaedia. Chicago: Encyclopaedia Britannica Inc., 1986. ISBN 0-85229-434-4. (englanniksi)

Viitteet
  1. Lalaguna, s. 216
  2. Collins, 2014, s. 34
  3. Lalaguna, s. 24
  4. Lalaguna, s. 25
  5. Kennedy, s. 42–44.
  6. Collins, R.: Caliphs and Kings. Spain, 796-1031, s. 25. Wiley, 2014.
  7. Petersen, s. 230
  8. Bury, s. 8.
  9. Encyclopaedia Britannica 1, s. 17


    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.