Hagforsin kunta

Norra Rådan maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1939 Hagforsin taajaväkinen yhdyskunta. Vuonna 1950 kunnan taajamaosa erotettiin Hagforsin kaupungiksi. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Norra Rådan ja Sunnemon maalaiskunnat yhdistettiin Norra Rådan "suurkunnaksi". Kaupunki ja muut maalaiskunnat (Gustav Adolf ja Ekshärad) säilyivät ennallaan.

Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Hagforsin kaupunki muutettiin Hagforsin kunnaksi. Se sai nykyiset rajansa vuonna 1974, kun Gustav Adolfin, Ekshäradin ja Norra Rådan maalaiskunnat liitettiin siihen.[6]

Nykyinen vaakuna on entisen Hagforsin kaupungin vaakuna. Myös Ekshäradin ja Norra Rådan maalaiskunnilla oli oma vaakuna.

• 
  Ekshäradin maalaiskunta
• 
  Norra Rådan maalaiskunta

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 142 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 213 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 1,3 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 164 942 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 78 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

• 0–17-vuotiaat: 16,1 %
• 18–64-vuotiaat: 56,1 %
• 65 vuotta täyttäneet: 27,8 %

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Kunnassa on 8 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 64,3 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 458 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Munkforsin taajamassa on 3 054 asukasta, ja se kuuluu lähes kokonaan Munkforsin kuntaan.[18] Ekshäradin taajaman nimenä on joskus ollut myös Kyrkheden.[19]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Hagforsin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kartta Hagforsin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Ekshäradin piiri
• Gustav Adolfin piiri (Värmland)
• Hagforsin piiri
• Norra Rådan piiri
• Sunnemon piiri

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]

• Hagfors-Gustav Adolf
• Ekshärad
• Norra Råda-Sunnemo

• Hagforsin kunnan kotisivut

Värmlannin läänin kunnat

Arvikan kunta • Edan kunta • Filipstadin kunta • Forshagan kunta • Grumsin kunta • Hagforsin kunta • Hammarön kunta • Karlstadin kunta Kilin kunta • Kristinehamnin kunta • Munkforsin kunta • Storforsin kunta • Sunnen kunta • Säfflen kunta • Torsbyn kunta • Årjängin kunta

Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit