Habib Bourguiba

Bourguiba syntyi Monastirissa kahdeksasta sisaruksesta nuorimmaksi. Hän aloitti opintonsa Tunisissa ja lähti sen jälkeen Pariisin yliopistoon lukemaan lakia ja valtio-oppia. Pariisissa ollessaan hän tutustui Mathilde Lorainiin, jonka kanssa hän meni naimisiin vuonna 1927. Bourguiballe ja Lorainille syntyi saman vuoden 9. huhtikuuta poika, Habib Bourguiba nuorempi, joka ryhtyi myös poliitikoksi. Käännyttyään islaminuskoon Lorain otti käyttöön nimen Moufida Bourguiba.

Bourguiba palasi perheensä kanssa Tunisiaan ja liittyi vuonna 1928 sanomalehtiin l’Etendard Tunisien ja Sawt At-Tunisi. Ranskan viranomaiset syyttivät Bourguibaa "yllytyksestä rotusortoon". Sen jälkeen hän perusti siirtomaavaltaa vahvasti vastustaneen lehden L'Action Tunisienne.

Bourguiba vietti toisen maailmansodan ensimmäiset vuodet vankeudessa. Hän nousi Tunisian presidentiksi tasavallan synnyttyä 25. heinäkuuta 1957. Kylmän sodan vuosina Bourguiban Tunisialla oli läheiset suhteet Yhdysvaltoihin. Presidentin aikana Tunisiassa toteutettiin useita merkittäviä uudistuksia; mm. naisten oikeudet paranivat moniavioisuuden tultua kriminalisoiduksi ja avioeron laillistetuksi. Uudistettujen lakien mukaan tytöt eivät myöskään voineet mennä naimisiin 17 vuotta nuorempina.

Presidentti Bourguiba vieraili Suomessa vuonna 1963.

Presidentti Habib Bourguiba boikotoi 13. syyskuuta 1965 Casablancassa alkanutta arabimaiden huippukokousta. Hän oli sitä mieltä, että Yhdistynyt Arabitasavalta voi saavuttaa arabimaiden luottamuksen vain lopettamalla laajentumispolitiikkansa ja luopumalla ajattelutavastaan, että se on arabinationalismin johtava maa.[2]

Maaliskuussa 1975 Tunisian kansalliskokous äänesti Bourguiban elinikäiseksi presidentiksi. 6. marraskuuta 1987 hän kuitenkin joutui eroamaan terveyssyistä ja korkean ikänsä johdosta.[1] Hän kuoli 96-vuotiaana ja hänet on haudattu mausoleumiin Monastiriin.