Haapavesi
Haapavesi (entinen nimi Haapajärvi, Pyhäjoen seurakunnan kappeliseurakunta vuoteen 1863 asti)[7][8][9][10] on kaupunki, joka sijaitsee Pyhäjoen varrella Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun Eteläisessä.
| Haapavesi | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
 Haapaveden keskustaa kesäkuussa 2017. |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Haapaveden-Siikalatvan seutukunta |
| Kuntanumero | 071 |
| Hallinnollinen keskus | Haapaveden keskustaajama |
| Perustettu | 1866 |
| – kaupungiksi | 1996 |
| Kokonaispinta-ala |
1 086,53 km² 107:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 1 050,59 km² |
| – sisävesi | 35,94 km² |
| Väkiluku |
6 605 140:nneksi suurin 31.12.2022 [2] |
| – väestötiheys | 6,29 as./km² (31.12.2022) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 20,1 % |
| – 15–64-v. | 55,7 % |
| – yli 64-v. | 24,3 % |
| Äidinkieli | 2020 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,2 % |
| – muut | 1,8 % |
| Kunnallisvero |
22,00 % 19:nneksi suurin 2022 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Kimmo Hinno |
| Kaupunginvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2021–2025[6] • Kesk. • PS • Vas. • Muut • Kok. |
14 5 4 3 1 |
| www.haapavesi.fi | |
Kaupungissa asuu 6 605 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 086,53 km², josta 35,94 km² on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 6,29 asukasta/km². Haapaveden naapurikunnat ovat Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Oulainen, Raahe, Siikalatva ja Ylivieska.
Yritystoiminta perustuu raaka-ainevaroihin, joita jalostavat muun muassa Kanteleen voima, Vapo sekä Valio, jonka Haapaveden-tehdas tunnetaan erityisesti Oltermanni-juuston valmistajana.[11] Haapaveden Eskolanniemessä on toiminut myös maailman suurin yksinomaan sähköä tuottava turvevoimalaitos. Haapavedellä ilmestyy Haapavesi-paikallislehti.
Historia
Haapaveden vanhimmat ihmisestä kertovat löydöt ovat kivikaudelta. Varsinkin Ainalin ympäristöstä on tavattu runsaasti kivikauteen ajoitettuja löytöjä. Kalaisan Pyhäjoen ympärille sijoittuva Haapavesi oli rautakaudella tärkeää eränkäyntialuetta. Pysyvä asutus levisi Haapavedelle 1500-luvulla. Pyhäjoen rantamaille asettuneet asukkaat saapuivat pääosin Savosta, mutta osaksi myös rannikolta.[10]
Haapavetisten varhaisimmat elinkeinot olivat kalastus, metsästys ja maatalous. Tervanpoltto aloitettiin 1600-luvun alkupuolella ja se oli laajimmillaan seuraavan vuosisadan jälkipuolella. Tervanpolton suosioon vaikutti ennen kaikkea Haapaveden edullinen sijainti, kuntaa halkova Pyhäjoki mahdollisti vaivattoman tervankuljetuksen rannikolle. Osittain tervanpolton laajamittaisuuden vuoksi Haapaveden teollisuustoiminta oli pitkään lähes olematonta. Kylpyläsaaressa kirkonkylän välittömässä läheisyydessä toimi vuosina 1887–1926 terveyskylpylä, jossa annettiin muta- ja savikylpyjä. Kylpyjen välillä nautittiin Askon terveyslähteen vettä. Asukkaita Haapavedellä oli 1860-luvun puolivälissä n. 4 500. Suurina nälkävuosina kunnan asukasluku putosi alle 4 000:n. Vuonna 1920 kunnan asukasluku oli kuitenkin jo yli 7 000.[10]
Pyhäjoen seurakunnan kappeliseurakuntana Haapavesi mainitaan ainakin jo 1640-luvulla, jolloin kunnan ensimmäinen saarnahuone rakennettiin. Itsenäiseksi seurakunnaksi se erotettiin vuonna 1863, mikä kuitenkin toteutui käytännössä vasta vuonna 1874. Haapaveden kunta perustettiin jo vuonna 1866. Haapaveden nimenä oli 1870-luvulle asti Haapajärvi. Seurakunnan toinen kirkko rakennettiin 1690-luvulla ja kolmas, 1981 palanut puinen ristikirkko, vuonna 1784. Kunnan nykyinen kirkko valmistui vuonna 1984.[10]
Haapavesi liittyy läheisesti Suomen hiihtourheilun historiaan. Seudun suurhiihtäjistä ovat tunnetuimpia ensimmäisten Oulun hiihtojen (1889) voittaja Aappo Luomajoki (1845–1919), Juho Ritola (1871–1959), Matti Koskenkorva (1880–1965) sekä Suomen ensimmäisen hiihdon olympiamitalin saavuttanut Tapani Niku. Haapaveden hiihtäjien menestyksen myötä tuli kuuluisaksi myös Haapavedellä kehitetty suksityyppi, ns. haapavetinen, joka pian levisi laajalle Haapaveden ulkopuolellekin. Haapavetinen oli aikaisemmin käytettyä ns. metsäsuksea pitempi (pituus lähes 3 m) ja kapeampi (leveys n. 7 cm). Haapavetinen oli kilpahiihtäjien suosiossa 1880-luvulta 1910-luvulle.[10]
Vuonna 1892 ruustinna Nora Pöyhönen perusti Haapaveden kotitalousoppilaitoksen, Suomen ensimmäisen tytöille tarkoitetun talouskoulun. Oppilaitoksen alkuperäinen nimi oli kasvitarha- ja keittokoulu, myöhemmin kotitalousopisto, sekä emäntäkoulu. Nykyään koulu kuuluu Haapaveden ammattioppilaitokselle.[12]
Toisen maailmansodan jälkeen Haapavedelle asutettiin soanlahtelaisia evakoita. Tämän seurauksena Kytökylään rakennettiin vuosina 1961–1962 ortodoksisen kirkon jälleenrakennuslain perusteella ortodoksinen rukoushuone.
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Haapavedellä oli 6 970 asukasta, joista 4 131 asui taajamissa, 2 804 haja-asutusalueilla ja 35:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Haapaveden taajama-aste on 59,6 %.[14] Haapaveden taajamaväestö jakaantuu kahden eri taajaman kesken:[15]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Haapaveden keskustaajama | 3 883 |
| 2 | Vattukylä | 248 |
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Haapavedellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[16]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Haapaveden alueella toimii Iisalmen ortodoksinen seurakunta.[17]
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Haapavedellä toimii Haapaveden helluntaiseurakunta[18]
Luonto
Haapaveden pohjois- ja eteläosan maisemaa hallitsevat laajat suoalueet. Kunnan keskiosa on vaihtelevampaa, vesistöjen elävöittämää mäkimaastoa. Asutus- ja peltoalueet keskittyvät kunnan keskiosaan Pyhäjoen varrelle. Haapaveden kallioperä on kivilajikoostumukseltaan vaihteleva. Kunnan keski- ja itäosassa ovat hallitsevina erilaiset graniitit, pohjoisessa ja etelässä kvartsi-granodioriitti ja erilaiset liuskeet. Irtaimista maalajeista on selvästi yleisin turve. Moreenia on eniten kunnan keskiosassa. Soraa ja hiekkaa on pääasiassa pohjoisessa Karhukankaan seudulla, josta alkaa Iisalmen-Vieremän-Raahen harjujakso. Pyhäjoen laakso on suurelta osin savi- ja hiesukerrostumien täyttämä.[10]
Haapaveden maisema poikkeaa mäkisyytensä ja järvisyytensä ansiosta useimmista pohjalaisista jokikunnista. Maiseman kokonaisilmettä leimaa kuitenkin täälläkin Pohjanmaalle ominainen lakeus; mäkimaat ovat loivarinteisiä ja järvet matalia. Vaihtelevinta maasto on Korkattijärven, Rytkyjärven ja Pyhäjoen laajentuman, Haapajärven ympärillä.selvennä Suhteelliset korkeudet yltävät näillä alueilla enimmillään noin 60 metriin. Kunnan korkein kohouma on Korkattivuori (186 m) Korkattijärven koillispuolella kirkonkylän-Pulkkilan maantien tuntumassa.[10]
Kunnan metsämaista noin kaksi kolmasosaa on soistunut. Lähes puuttomia nevoja on kunnan pinta-alasta noin 30 prosenttia. Nevoista suurimmat ovat Piipsanneva kunnan itärajalla, Haaponeva Pirnesjärven eteläpuolella sekä Susineva kunnan kaakkoisosassa. Piipsanneva on Pohjoismaiden laajin yhtenäinen turvetuotannon kunnostettu suoalue. Haapavettä halkova Pyhäjoki kerää vedet koko kunnan alueelta. Suurimpia järviä ovat Korkattijärven, Rytkyjärven ja Haapajärven lisäksi Iso ja Pieni Vatjusjärvi kirkonkylän eteläpuolella sekä Osmanki ja Ainali kirkonkylän pohjoispuolella. Osmanki ja Ainali kuuluvat Suomen parhaimpiin lintujärviin.[10]
Hallinto
Haapaveden kaupunginjohtaja on Kimmo Hinno.[19] Kaupunginvaltuustossa on 27 paikkaa.
Kuntavaaleissa 2017 valtuustopaikat jakaantuivat seuraavasti:
| Puolue | Valtuutetut | Äänet | |
| lukumäärä | lukumäärä | osuus | |
| Keskusta | 17 | 1 874 | 59,5 % |
| Vasemmistoliitto | 5 | 588 | 18,7 % |
| Perussuomalaiset | 4 | 422 | 13,4 % |
| Kokoomus | 1 | 164 | 5,2 % |
| SDP | 0 | 102 | 3,2 % |
| Yhteensä | 27 | 3 150 | 100 % |
| Lähde: Yle: Haapavesi – Kuntavaalit 2017[20] | |||
Koulutus
Haapavedellä sijaitsevia oppilaitoksia ovat muun muassa Haapaveden ammattiopisto, Jokihelmen opisto, Haapaveden Opisto ja Haapaveden lukio.
Ala-asteita Haapavedellä on useita. Melkein joka kyläkunnalla on oma koulu. Haapaveden keskustassa olevia kouluja ovat Mäkirinteen koulu ja Hyttikallion koulu. Molemmissa kyseisissä kouluissa on usea sata oppilasta ja lisäksi henkilökunta ja opettajat. Haapaveden yläaste sijaitsee Mäkirinteen koulun vieressä.
Kylät
Ainali, Aittokylä, Alasydänmaa, Etelälahti, Humaloja, Karhukangas, Karsikas, Kirkonkylä, Koivikonperä, Korkatti, Kytökylä, Käräjäoja, Leppioja, Metsonperä, Mieluskylä, Myllyperä, Ojakylä, Ollala, Ollilanperä, Rytkynkylä, Salmenniemi, Sulkakylä, Vaitiniemi, Vatjusjärvi, Mustikkamäki, Vattukylä.
Suurimmat työnantajat
Haapaveden alueen suurimmat työnantajat ovat Oy Darekon Ltd, Hasa, Consolis Parma, Agronic Oy, M-Filter Ab, Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä ja Valio sekä Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi.
Ystävyyskaupungit
Belomorsk
Ridala
Žatec
Älvsbynin kunta
Etäisyyksiä
Tärkeimpiin kaupunkeihin:
Helsinkiin 516 kilometriä
Jyväskylään 246 kilometriä
Ouluun 121 kilometriä
Tampereelle 389 kilometriä
Turkuun 533 kilometriä
Oulaisiin 35 kilometriä
Ylivieskaan 45 kilometriä
Nivalaan 33 kilometriä
Kulttuuri
Tapahtumat
Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Haapavedellä vuonna 1990.[21]
Ruokakulttuuri
Haapaveden pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla limppisoppa, rieska, uunijuusto ja uunissa kypsennetty liharuoka lukukinkerisoosi.[22]
Katso myös
Lähteet
- Toim. Ruokonen K. A. : Haapavesi ennen ja nyt 1, Haapaveden Nuorisoseurapiiri, 1948
- Toim. Ojanperä Martti:, Haapavesi ennen ja nyt 2, Haapaveden kunta ja seurakunta, 1973
Viitteet
- Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
- Kuntavaalit 2021, Haapavesi Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
- Haapavesi ennen ja nyt 1, s. 41
- Haapavesi ennen ja nyt 2, s. 56, 418
- toim. Karilas, Yrjö: ”Suomenmaa: Maamme kuntien entiset nimet”, Pikku jättiläinen, s. 469. 18. painos. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1958.
- Kalevi Rikkinen ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
- Valio Haapavesi valmistaa suomalaisten suosikkijuuston Maito ja Me-lehti. 7/2005. Arkistoitu 13.12.2007. Viitattu 21.1.2010.
- Rakennusperintörekisteri Museovirasto. Viitattu 20.3.2015.
- Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.1.2018.
- Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
- Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
- Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/iisalmen-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
- Hallinto Haapaveden kaupunki. Viitattu 3.2.2021.
- Haapavesi – Kuntavaalit 2017 Vaalien tulospalvelu. Yle. Viitattu 3.2.2021.
- Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Viitattu 27.6.2022.
- Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 168. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
Kirjallisuutta
- Anttila, Katariina (toim.): Kylät Korkatin kainalossa : Ojakylän, Ristisenojan, Savikosken, Leppiojanperän, Korkatin ja Sulkakylän kyläkirja. Haapavesi : Ojakylän maa- ja kotitalousseura, 2004. ISBN 952-91-7314-8.