Haapaperhonen

Haapaperhonen on hyvin kookas perhoslaji: Uroksilla siipien kärkiväli on 69–80 mm ja naaraat voivat saavuttaa jopa 82–96 mm pituuden, tehden siitä satunnaisesti Suomen kookkaimman päiväperhosen. Siivet ovat väriltään mustanruskeat. Etusiivissä on muutamia valkeita, nauhamaisesti asettuneita täpliä. Etusiiven etureunassa on lisäksi yksinäinen valkoinen täplä sekä siiven kärjessä valkoiset ja punaiset täplät. Takasiipien laidoilla kulkee koristeellinen kuviointi, joka muodostuu valkoisesta, siipisuonten katkomasta nauhasta sekä sen ja siiven reunassa sijaitsevista oranssinpunaisista nuolenmuotoisista täplistä. Siipien alapinnat ovat oranssinruskeat ja niissä on leveä valkoinen, tummien siipisuonten katkoma nauha. Siipien tyvet ovat alapinnalta leveästi siniharmaat.[2][3][4]

• 
  Koiraan yläpuoli
• 
  Koiraan alapuoli
• 

Haapaperhonen on levinnyt Keski-Euroopasta Keski-Aasian kautta Japaniin. Euroopassa sitä esiintyy pohjoisessa Fennoskandian keskiosissa saakka.

Suomessa laji ei ole koskaan ollut kovin yleinen ja hävisi ilmeisesti täysin 1960-luvulla.[5] Sittemmin laji palasi, mutta havainnot harvenivat jälleen ennen vuosituhannen vaihdetta, jonka jälkeen se on taas hieman yleistynyt. Haapaperhosen esiintyminen painottuu vahvasti Itä-Suomeen ja Keski-Pohjanmaalle. Perhonen lentää kesä-heinäkuussa.[6]

Haapaperhosen elinympäristöä ovat rehevät metsät, joissa kasvaa haapoja. Se käy harvoin kukilla, mutta perhosia voi löytää juomassa vettä lätäköistä tai imemässä nesteitä ulosteista ja eläinten raadoista. Niille maistuvat myös hiki ja pilaantuneet hedelmät.

Toukan ravintokasveja ovat haapa ja muut poppelilajit.

• Laji.fi: Haapaperhonen (Limenitis populi)
• Ötökkätieto: Haapaperhonen (Limenitis populi)
• Suomen Perhoset: Haapaperhonen
• HS.fi "Keisarinviitta ja haapaperhonen elävät yhä pohjoisempana" (19.1.2009)
• Iltalehti: Haapaperhonen (Limenitis populi) (Arkistoitu – Internet Archive)
• UniProt, Taxonomy: Limenitis populi (englanniksi)