Haapaniemenkatu (Helsinki)

Haapaniemenkatu (ruots. Aspnäsgatan) on katu Helsingin Sörnäisissä. Se kulkee Hämeentieltä Sörnäisten rantatien yli Merihakaan. Sen alkupäässä on Väinö Tannerin kenttä, jonka varhaisempi nimi oli Haapaniemen urheilukenttä. Kentän ja kadun nimi on vuonna 1928 käyttöön otettu suomennos Aspnäsistä, joka on vanha paikannimi. Kadun nimeksi otettiin vuonna 1893 Aspnäsgatan, joka johtuu vanhasta vuokra-alueen nimestä Aspnäs. Ehdotettiin myös nimeä Aspnäs allen. Suomenkieliseksi nimeksi tuli vuonna 1909 Aspnäsinkatu ja 1928 siis Haapaniemenkatu, jota ehdotettiin jo 1908.[1]

Haapaniemenkatu Hämeentien risteyksestä katsottuna. Vasemmalla puita Väinö Tannerin kentän reunalla, oikealla asuintalojen jälkeen Kone ja Silta Oy:n entinen separaattoritehdas. Taustalla Merihaan tornitaloja.
Haapaniemenkatu Sörnäisten rantatien risteyksestä etelään katsottuna. Kadun näkyvissä oleva osuus johtaa tunneliin.
Haapaniemenkadun tunneli Merihaassa

Aiemmin Hämeentien toisella puolella oli Haapaniemenkuja, jonka nimi vuonna 1969 muutettiin Ässärinteeksi. Uusi nimi annettiin sotien aikaisen Ässärykmentin mukaan.[2]

Kadun varrella numerossa 5 on entinen Wärtsilä yhtymä Oy Kone ja Sillan separaattoritehdas, joka on nykyisin toimistotalo. Separaattoritehdas on Näkinpuiston asuinalueeksi muutetun tehdaskorttelin ainoa jäljelle jäänyt teollisuusrakennus. Sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Armas Lindgren ja Bertel Liljequist.[3]

Haapaniemenkadun Merihaassa oleva osuus Sörnäisten rantatien ja Hakaniemenrannan välillä kulkee katetussa tunnelissa, jonka yläpuolella betonikannella on jalankulkutaso. Tunnelin kautta on ajoyhteys kannen alla oleville pysäköintipaikoille.[4]

Lähteet

  • Helsingin kadunnimet (pdf) 2. korjattu painos 1980. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta. Painetun teoksen ISBN 951-771-220-0

Viitteet

  1. Helsingin kadunnimet s. 97
  2. Helsingin kadunnimet s. 149
  3. Helsingin kaupunginmuseo Finna.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Bonsdorff, Mikko ym.: Merihaka. Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys, s. 11, 248, 260. Helsinki: Helsingin kaupunki, 2020. Kaupunkiympäristön julkaisuja 2020:30. ISBN 978-952-331-844-1. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 6.5.2023).

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.