Haag

Haag; (Den Haag / ’s-Gravenhage)
; lippu	; vaakuna
	; Haag
	Koordinaatit: 52°05′03″N, 04°19′03″E
Valtio	Alankomaat
Provinssi	Etelä-Hollanti
Kaupunkioikeudet	1248
Hallinto
– Pormestari	Jan van Zanen
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	98,22 km²
Väkiluku (2016)	519 988
– Väestötiheys	5 794 as./km²
	www.denhaag.nl
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Haag (holl. Den Haag kuuntele ääntämys^(ohje) tai ’s-Gravenhage kuuntele ääntämys^(ohje)) on Alankomaiden hallintokaupunki maan länsiosassa Pohjanmeren rannalla.[1] Maan virallinen pääkaupunki on Amsterdam. Haagissa asuu 519 988 ihmistä (1.1.2016)[2], koko suurkaupunkialueella noin 700 000. Se on maan kolmanneksi suurin kaupunki Amsterdamin ja Rotterdamin jälkeen. Haagin pinta-ala on 100 neliökilometriä.[3]

Haagin keskustaa

Haagissa sijaitsevat Alankomaiden parlamentin muodostavat Eerste Kamer ja Tweede Kamer, eli ensimmäinen ja toinen kamari. Myös kuningas Willem-Alexander asuu ja työskentelee Haagissa.[4] Myös kaikki ulkomaiset suurlähetystöt ja hallituksen ministeriöt sijaitsevat kaupungissa, kuten myös korkein oikeus ja monet lobbausjärjestöt. Haagin kaupungin tunnus on kattohaikara.[3]

Nimi

Kaupungin virallinen nimi on ’s-Gravenhage, mutta yleisesti käytetään lyhennettyä muotoa (Den) Haag.[3]

Historia

Ridderzaal (2003)

Haagin perusti vuonna 1248 Vilhelm II, Hollannin kreivi ja Saksan kuningas. Hän aloitti linnan rakennustyöt metsässä lähellä merta, missä hän aikoi asua tultuaan kruunatuksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisariksi. Hän kuitenkin kuoli taistelussa ennen kuin hänet ehdittiin kruunata. Hänen linnansa ei koskaan valmistunut, mutta osia rakennuksesta on yhä olemassa. Näitä osia kutsutaan nykyään nimellä Ridderzaal (Ritarien sali). Ridderzaalia käytetään yhä poliittisissa tapahtumissa.

Vilhelm II:n jälkeen Hollannin kreivit käyttivät Haagia hallintokeskuksenaan. Hollannin voimakkaammat kaupungit, kuten Leiden, Delft ja Dordrecht joutuivat hyväksymään tuolloin pienen ja merkityksettömän Haagin hallintokeskuksekseen. Tämä käytäntö jäi voimaan, ja vielä nykyäänkin Haag on Alankomaiden hallinnollinen keskus, mutta ei virallinen pääkaupunki.

Kartta Haagin kunnasta. Rajat esittävät osoitteiden ja rakennusten perusrekisterin mukaisia asuinpaikkoja (Basisregistratie Adressen en Gebouwen (BAG) woonplatsen).

Jotta Haag pysyisi pienenä, sille ei sallittu kaupunginmuurien rakentamista. Tämän takia kaupungista puuttuu muille Hollannin kaupungeille tyypillinen vanhakaupunki. Kun muurien rakentaminen olisi lopulta sallittu 1500-luvulla, asukkaat päättivät käyttää rahat muurien sijaan kaupungintaloon. Kahdeksankymmenvuotisen sodan aikana muurien puuttuminen kuitenkin salli espanjalaisten joukkojen miehittää Haagin helposti.^lähde?

Mauritshuis (2003)

Kaupunkioikeudet Haag sai vasta ranskalaisen miehityksen aikana vuonna 1806. Vuoden 1850 jälkeen hallitus alkoi näytellä merkittävämpää osaa hollantilaisessa yhteiskunnassa, ja Haag alkoi kasvaa voimakkaasti. Kaupungin vanhat osat ovatkin enimmäkseen 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta.

Uusi kaupungintalo (2004)

Kaupunki kärsi paljon vahinkoa toisessa maailmansodassa. Sodan jälkeen kaupungista tuli valtava rakennustyömaa. Kaupunki laajentui voimakkaasti lounaaseen. Sodassa tuhoutuneet alueet rakennettiin nopeasti uudelleen. Vuonna 1970 asukasluku oli huipussaan 550 000 henkilössä. 1970- ja 1980-luvuilla paljon valkoista keskiluokkaa muutti ympäröiviin kaupunkeihin, muiden muassa Voorburgiin, Leidschendamiin, Rijswijkiin ja varsinkin Zoetermeeriin. Tämän seurauksena keskikaupunki kurjistui ja esikaupungit kukoistivat. 1990-luvulla Haag onnistui parlamentin tuella liittämään itseensä laajoja alueita naapurikaupungeista. Näille alueille rakennettiin ja yhä^milloin? rakennetaan uusia asuinalueita.

Vuonna 2006 kaupungin asukkaista kolmasosalla sukujuuret olivat muualla kuin Euroopassa.[5] Lisäksi puolella nuorista asukkaista on tausta muualla kuin Euroopassa.[5]

**Haagin asukasmäärän kehitys**
1796: 41 300	1830: 56 100	1849: 63 600
1879: 113 500	1899: 206 000	1925: 394 500
1970: 550 000	1990: 441 327	2000: 441 097
2004: 469 568	2016: 519 988

Maantiede ja ilmasto

Haag sijaitsee Pohjanmeren rannalla. Scheveningenin kaupunginosa keskustan luoteispuolella ja Kijkduin lounaassa ovat alueen rantaelämän keskuksia.

Haagissa vallitsee merellinen ilmasto, ja sää on usein harmaa ja tihkusateinen; varsinkin keväisin ja syksyisin. Lämpimin kuukausi on elokuu, mutta silloinkin keskimääräinen ylin lämpötila on vain hiukan yli 20 astetta. Kylmintä on helmikuussa.[6]

Talous

Öljy-yhtiö Shellin (Royal Dutch Shell) päämaja on Haagissa. Samaten siellä sijaitsevat muun muassa KPN:n (Hollannin kansallinen puhelinyhtiö), AEGON:n (vakuutusyhtiö) ja TPG:n (posti- ja logistiikkayhtiö) pääkonttorit.

Yhdistyneet kansakunnat

Haag on monen YK:n alaisen organisaation päämajakaupunki:

Kansainvälinen tuomioistuin
Kansainvälinen rikostuomioistuin
Entistä Jugoslaviaa varten perustettu kansainvälinen rikostuomioistuin (International Criminal Tribunal for the former Yugoslavia tai Tribunal pénal international pour l’ex-Yougoslavie)
Kemiallisten aseiden kieltojärjestö (OPCW)

Yhdysvallat sääti vuonna 2002 American Service-Members’ Protection Act -lain, jota kutsutaan myös Haagin valloituslaiksi. Yhdysvallat voi lain perusteella toimia mitä tahansa tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia keinoja käyttäen vapauttaakseen Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimesta tai pyynnöstä vangitun tai pidätetyn Yhdysvaltain tai sen liittolaisen henkilöstöön kuuluvan.[7]

Urheilu

Kaupungin jalkapalloseura on ADO Den Haag. Haagilla on seura myös amerikkalaisessa jalkapallossa, Den Hague Raiders 99.

Kuuluisia haagilaisia urheilijoita ovat muun muassa Richard Krajicek (tennis, Wimbledon-voittaja), Dick Advocaat (jalkapallovalmentaja), Raymond van Barneveld (darts) ja Bart Veldkamp (pikaluistelu, olympiavoittaja).

Lähteet

Haag – Palatseja ja hiekkarantoja Anna. 15.8.2011. Arkistoitu 4.8.2016. Viitattu 4.6.2016.
CBS StatLine - Regionale kerncijfers Nederland statline.cbs.nl. Viitattu 5.1.2017.
History of The Hague The Hague. Arkistoitu 14.8.2016. Viitattu 4.6.2016. (englanniksi)
City of Peace & Justice This is The Hague. Arkistoitu 4.8.2016. Viitattu 4.6.2016. (englanniksi)
Statistics Netherlands: Half of young big-city dwellers have non-western background Statistics Netherlands. Viitattu 30.9.2019. (englanniksi)
Den Haag (The Hague): When to go and weather Lonely Planet. Arkistoitu 8.8.2016. Viitattu 4.6.2016. (englanniksi)
Yhdysvallat asetti pakotteita Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjälle, joka tutkii USA:n epäiltyjä sotarikoksia Afganistanissa Yle Uutiset. Viitattu 27.3.2022.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Haag Wikimedia Commonsissa

Haagin kotisivut (hollanniksi)

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Haag – Palatseja ja hiekkarantoja Anna. 15.8.2011. Arkistoitu 4.8.2016. Viitattu 4.6.2016.

[2] CBS StatLine - Regionale kerncijfers Nederland statline.cbs.nl. Viitattu 5.1.2017.

[HIST-3] History of The Hague The Hague. Arkistoitu 14.8.2016. Viitattu 4.6.2016. (englanniksi)

[4] City of Peace & Justice This is The Hague. Arkistoitu 4.8.2016. Viitattu 4.6.2016. (englanniksi)

[:0-5] Statistics Netherlands: Half of young big-city dwellers have non-western background Statistics Netherlands. Viitattu 30.9.2019. (englanniksi)

[6] Den Haag (The Hague): When to go and weather Lonely Planet. Arkistoitu 8.8.2016. Viitattu 4.6.2016. (englanniksi)

[7] Yhdysvallat asetti pakotteita Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjälle, joka tutkii USA:n epäiltyjä sotarikoksia Afganistanissa Yle Uutiset. Viitattu 27.3.2022.