HMS Nubian (F36)

Pääartikkeli: Tribal-luokka (hävittäjä)

Alus tilattiin 10. maaliskuuta 1936 osana vuoden 1935 laivasto-ohjelmaa John I. Thornycroft and Companyltä Woolstonista, missä köli laskettiin 10. elokuuta. Alus laskettiin vesille 21. joulukuuta 1937 ja valmistui 7. joulukuuta 1938, jolloin siitä maksettiin tarjouksen perusteella 339 265 puntaa ilman Amiraliteetin toimittamia ase- ja viestijärjestelmiä.[1] Aluksen valmistusta viivästytti tykkien tähtäinlaitteiden toimituksen viivästyminen.[2]

Nubian liitettiin koeajojen ja koulutuksen päätyttyä joulukuussa 1938 Välimeren laivaston 1. Tribal-hävittäjälaivueeseen, jonka muut alukset olivat HMS Afridi, HMS Cossack, HMS Gurkha, HMS Maori, HMS Mohawk, HMS Sikh ja HMS Zulu.[1]

Alus lähti 14. tammikuuta 1939 Gibraltarille, jonne se saapui 29. tammikuuta ottaakseen osaa Kotilaivaston vuotuiseen laivastoharjoitukseen, johon se osallistui 2. helmikuuta laivueen mukana. Alus osallistui laivueen mukana Espanjan rannikon saarron valvontaan. Alukselle nousi 29. maaliskuuta vaihdettuja italialaisia sotavankeja, jotka se laski maihin Marseillessa seuraavana päivänä.[1]

Alus siirtyi huhtikuussa Maltalle laivueeseensa, jonka nimi oli muutettu 4. hävittäjälaivueeksi. Matkan aikana se teki laivastovierailun St. Maximeen, Ranskan Rivieralla. Alus osallistui toukokuusta heinäkuuhun laivueen mukana erilaisiin Välimeren laivaston harjoituksiin. Se siirtyi elokuussa laivaston mukana Aleksandriaan.[1][2]

Alus etsi toisen maailmansodan puhjettua Välimeren alueelta saksalaisia kotimaahansa pyrkiviä kauppalaivoja. Alus sai laivueen kanssa määräyksen siirtyä kotimaahan. Se lähti lokakuussa Portsmouthiin, mutta matkan aikana aluksella havaittiin konevika. Alus hinattiin 20. lokakuuta Southamptoniin Thornycroftin telakalle turbiinin lapojen vaihtoon.[1][2]

Huollon jälkeiset koejot Nubian aloitti 27. marraskuuta Kanaalissa. Seuraavana päivänä alus oli Solentissa testattaessa alukseen kiinnitettävää sulkupalloa. Testien päätyttyä 29. marraskuuta alus siirtyi Rosythiin liittyäkseen laivueeseensa. Joulukuun alus oli laivueen mukana Pohjanmerellä suojaten raskaita sotalaivoja ja saattueita sekä partioiden.[1]

Alus vaurioitui 7. tammikuuta 1940 kolaroidessaan kauppalaivan kanssa Greenockissa. Korjausten jälkeen alus palasi laivueeseensa 24. tammikuuta. Helmikuussa alus etsi Kotilaivaston mukana Altmarkia. Alus siirrettiin 2. maaliskuuta huoltoon ja talven partiointien aiheuttamien vaurioiden korjaamiseksi Hawthorne Leslien telakalle Newcastleen, mistä se palaisi 11. huhtikuuta.[1][2]

Kotilaivastoon palattuaan alus osallistui taisteluihin Norjasta. Se saattoi 14. huhtikuuta tankkeri RFA War Pindarin Scapa Flow'sta Lillijonaan. Alus kuljetti 16. huhtikuuta joukkoja Namsokseen. Se oli ilmatorjuntatehtävissä 22. huhtikuuta asti, jolloin alus aloitti paluumatkan Scapa Flow'hun mukanaan uponneen troolarin HMS Rutlandshiren eloonjääneet. Alus saapui Britteinsaarille 23. huhtikuuta ja se Andalsnäsiin vielä samana päivänä.[2][1]

Ilmahyökkäyksessä 28. huhtikuuta alus vaurioitui lievästi lähelle osuneista pommeista. Alus osallistui Namsoksen evakuointiin 2.-3. toukokuuta ja saattoi 9.-10. toukokuuta joukkojenkuljetusalus HMS Royal Scotsmanin Bodoon, missä laskettiin maihin erillinen jalkaväkikomppania. Alus sai tämän jälkeen määräyksen liittyä Välimeren laivaston 14. hävittäjälaivueeseen ja se saapui Aleksandriaan 23. toukokuuta.[2]

Alus oli Välimeren laivastossa saattuetehtävissä ja maavoimien tukena. Se osallistui 9. heinäkuuta Calabrian taisteluun. Alus joutui 17. syyskuuta ilmahyökkäykseen, jossa risteilijä HMS Kentiin osui torpedo. Hinatessaan vaurioitunutta risteilijää nopeus putosi 8 solmuun.[1]

Huhtikuussa 1941 alus siirrettiin laivueen mukana Aleksandriasta Soudanlahdelle. Alus osallistui 16. huhtikuuta Italian laivaston kolmen hävittäjän suojaaman viiden aluksen joukkojenkuljetussaattueen tuhoamiseen Cap Bonin edustalla. Seuraavana päivänä alus siirrettiin laivueen mukana Aleksandriaan.[1]

Kreetan taistelujen aikana aluksen perään osui 26. toukokuuta ilmahyökkäyksen aikana pommi, joka tuhosi peräsimen ja aiheutti merkittäviä muita vaurioita. Alus joutui vetäytymään Aleksandriaan, missä se siirrettiin tilapäiskorjauksia varten Port Tewfikiin. Tilapäiskorjaukset saatiin valmiiksi 23. heinäkuuta ja alus lähti 10. elokuuta Bombayhin telakalle. Alus saapui Bombayhin 27. syyskuuta.[1]

Lokakuussa alus poistettiin palveluksesta ja korjaustyöt aloitettiin telakalla. Korjausten aikana aluksen Y-aseman 4,7 tykkitorni korvattiin kaksiputkisella 4 tuuman ilmatorjuntatykillä ja tyypin 286M tutka asennettiin. Aluksen savuhormeja ja päämastoa muokattiin parannettaessa ilmatorjunnan ampuma-alaa. Lisäksi syvyyspomminheittimet siirrettiin ja alukselle asennettiin neljä yksiputkista Oerlikonin valmistamaa 20 millimetrin ilmatorjuntatykkiä. Alus palasi palvelukseen lokakuussa 1942 ja se lähti koeajojen ja koulutuksen jälkeen paluumatkalle laivueeseensa Port Saidiin, jonne se saapui 11. marraskuuta.[1]

Alus joutui 17. heinäkuuta 1943 Maltalla ilmahyökkäykseen, jossa aineelliset vauriot olivat vähäisiä, mutta seitsemän miehistönjäsentä haavoittui ja näistä neljä kuolettavasti. Alus kärsi lisävaurioita ilmahyökkäyksessä 10. elokuuta.[1]

Lokakuussa alus määrättiin Napolin satamaan tukemaan alueen ilmatorjuntaa sekä maajoukkojen taistelua. Marraskuun lopulla alus määrättiin huollettavaksi ja se lähti Tyneen, jossa se siirrettiin telakalle 8. joulukuuta. Alukselle Bombayssä asennettu tutka korvattiin tyypin 285 tutkalla ja kevyttä ilmatorjuntaa täydennettiin lisäämällä 20 millimetrin ilmatorjuntatykkejä.[1]

Telakalta palannut alus määrättiin Kotilaivaston 3. hävittäjälaivueeseen Scapa Flow'hun, jonne se lähti 10. toukokuuta 1944. Alus osallistui laivueen mukana laivaston suojaamiseen Normandian maihinnousussa. Joulukuussa alus siirrettiin 10. hävittäjälaivueeseen Plymouthiin, jossa se suojasi saattueita.[1]

Tammikuussa 1945 alus määrättiin laivueen mukana Itä-Intiaan, jonne matkattiin Välimeren kautta. Helmikuun laivue oli koulutuksessa Välimerellä ja alus saapui Trincomaleehen 23. maaliskuuta liittyen Itä-Intian laivastoon.[1]

Alus tuki laivaston mukana maajoukkojen taistelua keisarillisen Japanin joukkoja vastaan muun muassa operaatioissa Bishop ja Irregular. Alus oli laivaston mukana Singaporessa, kun vastaanotettiin Japanin Kaakkois-Aasian joukkojen antautuminen 12. syyskuuta 1945.[1]

Syyskuun lopulla alus palasi Trincomaleehen, missä se määrättiin palaamaan Britteinsaarille. Alus saapui Portsmouthiin 18. marraskuuta ja se poistettiin palveluksesta sekä sijoitettiin reserviin. Alus sijoitettiin poistolistalle vuonna 1948, minkä jälkeen se oli maalilaivana Loch Strivenissä ennen myyntiä BISCOlle 11. kesäkuuta 1949. Alus saapui hinattuna T. W. Wardille Briton Ferryyn romutettavaksi 25. kesäkuuta.[1]

• English, John: Afridi to Nizam - British Fleet Destroyers 1937-43. Kent: World Ship Society, 2001. ISBN 0-905617-95-9. (englanniksi)
• Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
• Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6. (englanniksi)
• Woodman, Richard: Arctic Convoys 1941–1945. South Yorkshire, Englanti: Pen & Sword Maritime, 2007. ISBN 1-84415-611-7. (englanniksi)