HMS Inconstant (H49)

HMS Inconstant (viirinumero H49) oli Britannian kuninkaallisen laivaston I-luokan hävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa.

HMS Inconstant

HMS Inconstant
Aluksen vaiheet
Rakentaja Vickers Armstrong, Barrow-in-Furness
Kölinlasku 24. toukokuuta 1939
Laskettu vesille 24. helmikuuta 1941
Palveluskäyttöön 24. tammikuuta 1942
Poistui palveluskäytöstä poistettu palveluksesta 1946, palautettu Turkille 9. maaliskuuta 1946
Tekniset tiedot
Uppouma 1 391 t (standardi)
1 918 t (max)
Pituus 98 m
Leveys 10 m
Syväys 3,8 m
Koneteho 34 000 hv
Nopeus 35,6 solmua
Miehistöä 145
Aseistus
Aseistus 4 × QF 4,7" Mk IX -tykkiä CP Mk XVII -asennuksina
2 × nelipiippuista Vickers .50" Mk I -ilmatorjuntakonekivääriä
10 × 21" (533 mm) torpedoputkea
60 miinaa
1 kisko, jolla 20 syvyyspommia

Valmistus
Pääartikkeli: I-luokka (hävittäjä)

Turkin hallitus tilasi 1939 Vickers Armstrongilta laivastolleen kaksi alusta, joista toisen piti oli nimeltään TCG Muavenet. Aluksen köli laskettiin 24. toukokuuta 1939 telakkanumerolla 747. Britannian hallitus osti aluksen syyskuussa 1939 ja se laskettiin vesille 24. helmikuuta 1941 nimettynä HMS Inconstantiksi. LAlus valmistui 24. tammikuuta 1942.[1]

Palvelus

Vastaanottokokeiden päätyttyä alus varustettiin ja se siirrettiin Scapa Flowhun, jossa se oli helmikuun koulutettavana. Koulutuksen päätyttyä alus liitettiin osaksi luoteiselle reitille sijoitettuja laivastoyksiköitä Scapa Flowssa.[1]

Alus suojasi maaliskuussa saattuetta PQ12 ja palaavaa saattuetta QP8. Se suojasi 23. maaliskuuta saattuetta WS17 yhdessä HMS Javelinin ja HMS Pakenhamin kanssa. Se erkani 31. maaliskuuta saattueesta suojaten lentotukialus HMS Illustriousia matkalla Freetowniin, mistä se palasi 9. huhtikuuta saattueen suojaksi. Se erkani 18. huhtikuuta Kapkaupunkissa saattueesta, minkä jälkeen se aloitti matkansa Durbaniin ja edelleen Mombasaan. Se liittyi 12. hävittäjälaivueeseen aloittaen valmistautumisen Madagaskarin operaatioihin.[1]

Alus oli 5. toukokuuta laivueen mukana Madagaskarin maihinnousuun osallistuneiden laivastovoimien suojana. Alus erkani 12. toukokuuta osastosta aloittaen matkansa Aleksandriaan Välimeren laivastoon.[1]

Inconstant suojasi 12. kesäkuuta laivastoa, joka lähti operaatio Vigorousiin. Alus liittyi 14. kesäkuuta saattue MW11:n lähisuojaukseen. Se joutui seuraavana päivänä ilmahyökkäykseen ja saattue oli ylivoimaisen Italian laivaston osaston uhkaama. Vielä samana päivänä saattue joutui Saksan laivaston E-veneiden maaliksi, jolloin risteilijä HMS Newcastleen osui torpedo. Hyökkäys ja niiden aiheuttamien vaurioiden vuoksi operaatio peruutettiin, minkä jälkeen saattue suojueineen palasi Aleksandriaan. Alus saapui seuraavana päivänä laivaston mukana Aleksandriaan, minkä jälkeen se siirrettiin Kilindiniin.[1]

Heinä-elokuun alus oli laivueen mukana saattueiden suojana Intian valtamerellä. Se määrättiin Madagaskarin lopulliseen valtaukseen, johon alus osallistui 10. syyskuuta (operaatio Stream). Se vapautettiin 23. syyskuuta operaatiosta, minkä jälkeen alus palasi saattueiden suojaksi Intian valtamerelle.[1]

Alus pelasti joulukuussa yhdessä HMS Freesian kanssa 44 eloonjäänyttä SS Empire Gullilta, jonka Saksan laivaston sukellusvene U-177 oli upottanut 12. joulukuuta Maputon länsipuolella.[2]

1943

Tammikuussa 1943 alus määrättiin huoltoon kotimaahan, minkä yhteydessä alus muutettaisiin sukellusveneidentorjuntaan soveltuvaksi saattajaksi. Alus matkasi helmikuussa kotimaahan ja se siirrettiin 25. helmikuuta Devonportin telakalle.[1]

Alus aloitti huhtikuussa satamakokeet, jolloin se liitettiin valmistuttuaan 8. saattajaryhmään läntisen reitin alaisuuteen. Se palasi palvelukseen 1. toukokuuta aloittaen valmistautumisen operaatioihin. Alus liittyi saattajaryhmäänsä, jonka muodostivat HMS Westcott, HMS Whitehall, HMS Wrestler sekä Puolan laivaston ORP Garland ja ORP Burza.[1]

Alus irrotettiin saattueiden suojaamisesta muodostettaessa saattajaryhmä C tukemaan Pohjois-Afrikan maihinnousun itäistä ryhmää. Alus matkasi 1. heinäkuuta Clydestä saattueen mukana operaatioalueelle. Se erkani 9 heinäkuuta saattueesta KMF19, minkä jälkeen se liittyi seuraavana päivänä saattajaryhmä C:hen. Alus upotti 12. heinäkuuta 1943 Algerin koillispuolella suojatessaan saattuetta MKF19A syvyyspommein Saksan laivaston sukellusveneen U-409 (37°12′N, 04°00′E)[2].[1]

Elokuussa alus määrättiin palaamaan kotimaahan suojaamaan saattueita. Alus palasi 8. Saattajaryhmään, jonka mukana se osallistui 30. syyskuuta Azorien miehitykseen suojatessaan saattuetta. Se vapautui tehtävästä operaation päätyttyä 8. lokakuuta.[1]

Alus suojasi 20. lokakuuta ryhmän mukana saattuetta SC145. Saattueen reittiä muutettiin 28. lokakuuta, kun todettiin sukellusveneryhmä Seigfriedin olevan aiemmalla reitillä. Se suojasi 19. marraskuuta saattuetta JW54A yhdessä hävittäjä Whitehallin, korvetti HMS Heatherin ja miinanraivaaja HMS Hussarin kanssa. Alus erkani 24 marraskuuta saattueesta saavuttuaan Kuolan niemimaalle. Se liittyi 27. marraskuuta palaavaan saattueeseen RA5B, josta alus erkani 9. joulukuuta Loch Ewessä matkaten Clydeen.[1]

1944

Inconstant siirrettiin 10. joulukuuta Clydessä telakalle. Alus palasi palvelukseen 12. tammikuuta 1944. Alus siirtyi 18. tammikuuta Islantiin suojaamaan saattueita.[1]

Alus suojasi 21. tammikuuta Islannista Kuolan niemimaalle saattuetta JW56A, josta se erkani 26. tammikuuta liittyen palaavaan saattueeseen. Se pelasti samana päivänä 68 eloonjäänyttä amerikkalaiselta rahtilaivalta SS Andrew G. Curtinilta, jonka sukellusvene U-716 upotti Norjanmerellä[2]. Alus suojasi 29. tammikuuta saattuetta JW56B, josta se erkani 1. helmikuuta saavuttaessa Kuolan niemimaalle. Se liittyi 3. helmikuuta palaavaan saattueeseen RA56, josta se erkani 9. helmikuuta.[1]

Seuraavana päivänä alus siirrettiin luoteisen reitin alaisuuteen suojaamaan saattueita sekä Kotilaivaston aluksia. Alus suojasi 27. maaliskuuta saattuetta JW58 HMS Impulsiven kanssa. Se siirrettiin 29. maaliskuuta suojaamaan risteilijä HMS Diademia ja saattuetukialuksia HMS Activityä ja HMS Trackeria. Suojaus erkani 4. huhtikuuta saattueesta sen saavuttua määränpäähänsä.[1]

Alus liittyi 7. huhtikuuta palaavaan saattueeseen RA58, josta se erkani 12. huhtikuuta Loch Ewessä. Alus matkasi 18. huhtikuuta yksin Kuolan niemimaalle suojatakseen saattueen RA59 kotimatkan. Se saapui 23. huhtikuuta Kuolan niemimaalle, josta se aloitti paria päivää myöhemmin saattueen mukana kotimatkansa. Alus erkani 6. toukokuuta saattueesta ja se liittyi seuraavana päivänä Kotilaivastoon.[1]

Alus siirrettiin 29. toukokuuta 14. Saattajaryhmään Kanaalin alueen sukellusveneentorjuntaan. Aluksen kotisatamaksi vaihtui Plymouth. Se upotti 18. kesäkuuta 1944 Englannin kanaalissa Guernseyn lounaispuolella syvyyspommein sukellusvene U-767:n yhdessä HMS Famen ja HMS Havelockin kanssa (49°03′N, 03°13′W)[2].[1]

Elokuussa alus oli huollettavana telakalla Liverpoolissa, josta se palasi ryhmäänsä syyskuussa. Se poistettiin lokakuussa palveluksesta ja siirrettiin uuteen huoltoon. Alus matkasi Thames-joelle ja se siirrettiin Green and Silley Weirin telakalle Lontoossa, mistä se siirrettiin marraskuussa edelleen Devonportin telakalle viimeisteltäväksi.[1]

1945

Tammikuussa 1945 alus palasi ryhmäänsä Liverpoolissa aloittaen saattueiden suojaamisen sekä sukellusveneidentorjunnan Irlanninmerellä. Alus siirrettiin toukokuussa telakalle Liverpoolissa, josta se palasi lyhyen käynnin jälkeen ryhmäänsä.[1]

Inconstant siirrettiin 13. syyskuuta Devonportin telakalle. Alus palasi 27. tammikuuta 1946 telakalta ja se palautettiin 9. maaliskuuta 1946 Istanbulissa Turkille, joka liitti sen laivastoonsa nimellä TGC Muavenet. Alus romutettiin 1960.

Aluksen päälliköt
  • William Stratford Clouston 3. helmikuuta 1942 - 1. toukokuuta 1943
  • John Henry Eaden, DSC 1. toukokuuta - 5. syyskuuta 1943
  • Robert Henry Mills 5. syyskuuta - 8. marraskuuta 1943
  • John Henry Eaden, DSC 8. marraskuuta 1943 - 13. heinäkuuta 1944
  • Henry Denys Verschoyle, DSC 13. heinäkuuta 1944 - 10. elokuuta 1945
  • Michael Hayward-Butt 10. elokuuta 1945 -

Lähteet
  • English, John: Amazon to Ivanhoe - British Standard Destroyers of the 1930s. Kendal: World Ship Society, 1993. ISBN 0-905617-64-9. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5.
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6. (englanniksi)

Viitteet
I-luokan hävittäjät
Laivueenjohtaja: HMS Inglefield
Alukset: HMS Icarus - HMS Ilex - HMS Imogen - HMS Imperial - HMS Impulsive - HMS Intrepid - HMS Isis - HMS Ivanhoe
Turkin laivasto: HMS Inconstant (ex-Muavenet)- HMS Ithuriel (ex-Gayret) - Sultanhisar - Demirhisar
Edeltäjä: H-luokka – Seuraaja: Tribal-luokka
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.