HMS Frederick William

Alus tilattiin 12. syyskuuta 1833 Portsmouthin telakalta Queen-luokan 110-tykkisenä ensimmäisen luokan linjalaivana nimellä HMS Royal Sovereign. Amiraliteetti keskeytti työt aluksella 7. toukokuuta 1834. Alus nimettiin 12. huhtikuuta 1839 uudelleen HMS Royal Frederickiksi ja sen köli laskettiin 1. heinäkuuta 1841, mutta työt etenivät hitaasti. Tilaus uudistettiin 29. kesäkuuta 1848 paranneltuna Queen-luokan aluksena[1] ja uudelleen 28. helmikuuta 1857 höyrykoneen asentamiseksi.[2]

Edelleen rakenteilla olleen Windsor Castle -luokan aluksen suunnitelmat muutettiin 86-tykkiseksi toisen luokan linjalaivaksi 30. huhtikuuta 1859. Muutostyöt alkoivat 28. toukokuuta 1859, ja alus nimettiin HMS Frederick Williamiksi 28. maaliskuuta 1860.[3] Alus laskettiin vesille 24. maaliskuuta 1860 ja se valmistui kesäkuussa. Aluksen voimanlähteenä oli Maudslay, Sons and Fieldin valmistama 500 nhp:n höyrykone (2 276 hv), mikä mahdollisti 11,777 solmun nopeuden koeajoissa. Muutostöiden jälkeen aluksen aseistuksena oli alemmalla tykkikannella kolmekymmentä 8 tuuman 65 cwt:n tykkiä ja ylemmällä tykkikannella kolmekymmentäkaksi 32 naulan 56 cwt:n tykkiä. Lisäksi puolikannella ja keulakannella oli kaksikymmentäkaksi 32 naulan 42 cwt:n ja kaksi 68 naulan 95 cwt:n tykkiä.[4]

Alus otettiin 1. heinäkuuta 1864 palvelukseen päällikkönään Edward Codd Portlandin vartiolaivana, missä tehtävässä se korvasi HMS Colossuksen. Alus siirrettiin 7. maaliskuuta 1865 Queenstownin vartiolaivaksi päällikkönään Edmund Heathcote. John James Kennedy vastaanotti 31. tammikuuta 1866 aluksen päällikkyyden. Alus poistettiin palveluksesta 31. elokuuta 1868.[5]

Alus nimettiin 19. lokakuuta 1876 uudelleen HMS Worcesteriksi, ja se lainattiin Thames Nautical Training Collegelle kauppalaivaston henkilöstön koululaivaksi Greenhitheen. Alus palautettiin vuonna 1945 amiraliteetin hallintaan ja se myytiin heinäkuussa 1948 Frary Industriesille romutettavaksi. Alus haaksirikkoutui hinattaessa Thamesilla 30. elokuuta 1948. Hylky nostettiin toukokuussa 1953, ja se romutettiin Tennant and Hornella Graysissä.[5]

• Colledge, J. J. & Warlow, Ben: Ships of the Royal Navy - The Complete Record of all Fighting Ships of the Royal Navy from the 15th Century to the Present, s. 151-152. Newbury, UK: Casemate, 2010. ISBN 978-1-935149-07-1. (englanniksi)
• Winfield, Rif: British Warships in the Age of Sail 1817-1863 - Design, Construction, Careers and Fates. Barnsley: Seaforth Publishing, 2014. ISBN 978-1-84832-169-4. (englanniksi)