HMS Fencer

Helmikuussa 1944 alus palasi telakalta palvelukseen, jolloin se myös siirrettiin 16. saattajaryhmään. Alus suojasi Gibraltarille matkanneita saattueita ON223 ja HX278 saattajaryhmän kanssa. Aluksella palvelleen 842 laivueen Fairey Swordfish (tunnus A) upotti 10. helmikuuta Färsaarten lounaispuolella Saksan laivaston sukellusveneen U-666 (60°43′N, 12°50′W), josta ei pelastunut ketään. Alus suojasi 26. helmikuuta kotimaahan matkannutta saattuetta Sl149/MKS40.[1]

Alus siirrettiin maaliskuussa Kotilaivastoon Kuolanniemimaalle matkanneen Jäämeren saattueen JW58 kaukosuojaukseen. Matkan aikana oli tarkoitus hyökätä Norjan vuonoissa piileksivää Saksan laivaston taistelulaivaa Tirpitziä vastaan (operaatio Tungsten). Osasto, jonka muodostivat taistelulaivat HMS Anson, HMS Duke of York, lentotukialus HMS Victorious, saattuetukialukset HMS Emperor, HMS Pursuer, Fencer, risteilijät HMS Belfast, HMS Sheffield, HMS Jamaica sekä suojana olleet 14 hävittäjää, lähti 30. maaliskuuta Scapa Flowsta.[1]

Fencerille siirrettiin 882 laivueen henkilöstö sekä sen 22 Wildcat konetta. Alus liitettiin 2. huhtikuuta saattuetukialuksista muodostettuun Force 8:aan suojaamaan hyökkäysosastoa sukellusveneiltä. Seuraavana päivänä sen koneet muodostivat HMS Furiousin koneiden kanssa hyökkäyksen hävittäjäsuojan. Alus aloitti 5. huhtikuuta paluumatkan Scapa Flowhun hyökkäysosaston mukana.[1]

Alus tarjosi 19. huhtikuuta yhdessä HMS Activityn kanssa ilmasuojan risteilijä HMS Diademille, kuudelletoista Kotilaivaston hävittäjälle, neljälle Kanadan laivaston fregatille ja kauppalaiva SS Nea Hellakselle Scapa Flowsta Kuolanniemimaalle. Osaston tehtävänä oli kuljettaa henkilöstöä Neuvostoliitosta Britanniaan, mikä oli seurausta laivaston alusten siirrosta punalippuiselle laivastolle. Aluksen piti osallistua 24. huhtikuuta uuteen hyökkäykseen Tirpitziä vastaan saman tukialusosaston mukana (operaatio Planet), mutta operaatiota siirrettiin huonon sään vuoksi. Seuraavana päivänä jatkunut huono sää pakotti peruuttamaan operaation. Alus saapui osaston mukana 23. huhtikuuta Kuolan niemimaalle.[1]

Fencer aloitti 28. huhtikuuta paluumatkan Kuolan niemimaalta mukanaan Neuvostoliiton laivaston amiraali esikuntineen. Matkan aikana alus tarjosi ilmasuojan paluumatkalla olleelle saattueelle RA59. Aluksen 842 laivueen Fairey Swordfish (tunnus C) upotti 1. toukokuuta Karhusaarten vesillä Saksan laivaston sukellusveneen U-277 (73°24′N, 15°42′E). Seuraavana päivänä saman laivueen Swordfish (tunnus B) upotti Jan Mayenin vesillä U-674:n (70°32′N, 04°37′E) ja Swordfish (tunnus K) upotti Islannin vesillä U-959:n (69°20′N, 00°20′W). Alukselta toimineet Wildcat hävittäjät ampuivat alas saattuetta varjostaneen BV138C-lentokoneen. Alus erkani 4. touokokuuta saattueesta ennen sen saapumista Loch Eween matkaten Scapa Flowhun.[1]

Alus siirrettiin 5. toukokuuta Clydeen telakalle myrskyvaurioiden korjaamiseksi. Se palasi palvelukseen kesäkuussa, jolloin se määrättiin saattuetukialus HMS Strikerin, risteilijä Sheffieldin ja kuuden osaston suojana olevan hävittäjän kanssa Pohjois-Norjan pohjoisrannikolle suorittamaan Normandian maihinnousuun liittyvää harhautusoperaatio Wanderersia. Operaation vuoksi alukselle siirrettiin 881-laivueen henkilöstöä ja Wildcattejä. Aluksen koneet tekivät 20. kesäkuuta sukellusveneiden torjuntapartiolentoja sekä iskivät maakohteisiin. Operaatiosta vapauduttuaan aluksella olleet 881 laivueen henkilöstö ja kalusto poistuivat.[1]

Fencer palasi heinäkuussa Atlantin saattueiden suojaksi. Alus suojasi 13. heinäkuuta Gibraltarille matkannutta saattuetta OS83/KMS57 ja 22. heinäkuuta palaavaa saattuetta SL164/MKS55. Alus siirrettiin elokuussa luoteisen reitin alaisuuteen sukellusveneiden torjuntaan. Se teki 8. elokuuta Force 32:n mukana sukellusveneidentorjuntapurjehduksen (operaatio CX).[1]

Alus liitettiin syyskuussa Kotilaivastoon, jossa ollessaan aluksen koneita täydennettiin neljällä Wildcatillä sekä lisähenkilöstöllä. Alus teki 28. syyskuuta sukellusveneidentorjuntapurjehduksen, kun Kotilaivasto iski Norjan rannikon kohteisiin. Alus lähti 14. lokakuuta Scapa Flowsta risteilijä HMS Euryaluksen, saattuetukialus HMS Trumpeterin ja hävittäjien HMS Myngsin, HMS Volagen, HMS Serapiksen, HMCS Algonquinin sekä HMCS Siouxin kanssa miinoittamaan Norjan rannikkoreittejä (operaatio Lycidas). Aluksen koneet pudottivat seuraavana päivänä miinoja Sadön ja Aaramsundin edustalle. Osasto aloitti miinoitustehtävien tultua suoritetuksi 16. lokakuuta paluumatkan.[1]

Alus määrättiin 31. lokakuuta kuljettamaan lentokoneita Tyynelle valtamerelle. Alus matkasi Trincomaleehen, jonne se saapui 11. marraskuuta. Alukseen kuormattiin lentokoneita Brittiläiselle Tyynenmeren laivastolle. Alus lähti joulukuun alussa Sydneyyn, jonne se saapui 23. joulukuuta.[1]

Fencer kuljetti tammi-helmikuun 1945 lentokoneita Ceylonin ja Australian välillä, kunnes se liitettiin Huoltolaivastoon, Task Force 112:een. Alus purjehti maaliskuun alussa lentokonelastissa Ceylonilta Sydneyyn, josta se lähti 31. maaliskuuta edelleen eteen siirrettyyn huoltotukikohtaan Manukseen Amiraliteeteille.[1]

Alus kuljetti huhti-toukokuun lentokoneita Manukseen, kunnes se kesäkuussa määrättiin huollettavaksi Etelä-Afrikkaan ennen siirtoaan Itä-Intian laivaston 39. lentotukialusviirikköön Ceylonilla. Alus lähti 13. kesäkuuta Simonstowniin, jossa se siirrettiin telakalle. Alus palasi palvelukseen elokuussa, jonka jälkeen se purjehti Colomboon liittyäkseen viirikköönsä.[1]

Syyskuussa alus määrättiin palaamaan kotimaahan muutettavaksi joukkojenkuljetusalukseksi. Alus lähti 4. syyskuuta Clydeen, jonne se saapui 25. syyskuuta. Alus jatkoi matkaansa Thamesia ylös ja se siirrettiin 30. syyskuuta Lontoossa telakalle muutostöitä varten. Alus palasi palvelukseen joulukuussa, minkä jälkeen se siirtyi Ceylonille.[1]

Fencer teki yhden kiertomatkan, kunnes se palasi helmikuussa 1946 Britteinsaarille. Aluksella tehtävät korjaukset viivästyttivät sen palauttamista Yhdysvaltain laivastolle. Se purjehti marraskuussa Norfolkiin Virginiaan, kun sen ammusvarastot ja muut matkalla tarpeettomat materiaalit oli poistettu. Alus palautettiin virallisesti 21. joulukuuta 1946 Yhdysvaltain laivastolle, joka sijoitti sen poistolistalle 28. tammikuuta 1947.[1]

Alus myytiin 30. joulukuuta kauppalaivaksi nimellä Sydney. Se koki useita omaistajan- ja nimenvaihdoksia muun muassa 1967 Roma, 1970 Galaxy Queen, 1972 Lady Dina ja 1973 Caribia. Alus myytiin 1975 romutettavaksi ja se romutettiin syyskuussa samana vuonna Speziassa.[1]