HMS Defender (H07)

Pääartikkeli: D-luokka (hävittäjä)

Alus tilattiin 2. helmikuuta 1931 vuoden 1930 laivasto-ohjelmassa Vickers Armstrongin Barrowin telakalta, missä köli laskettiin 22. kesäkuuta telakkanumerolla 674. Alus laskettiin vesille 7. huhtikuuta 1932 ja valmistui 31. lokakuuta, jolloin sen valmistuskustannukset olivat 223 979 puntaa ilman Amiraliteetin toimittamia ase- ja viestijärjestelmiä.[1]

Vuoden 1933 alussa alus liitettiin Välimeren laivaston 1. hävittäjälaivueeseen, josta se palasi Devonportin telakalle huoltoon vuoden 1934 alussa. Huhtikuussa 1934 alus palasi palvelukseen ja marraskuussa alus liitettiin Kiinan aseman 8. hävittäjälaivueeseen. Kauko-Idässä palvellessa aluksella ilmeni voimansiirto-ongelmia, joita jouduttiin korjaamaan sekä Singaporessa että Hongkongissa. Laivue nimettiin 21. hävittäjälaivueeksi hieman ennen toisen maailmansodan alkua.[1]

Alus liitettiin 19. syyskuuta 1939 Aleksandriassa laivueen mukana Välimeren laivastoon. Laivue suoritti merenkulun valvontaa itäisen Välimeren alueella. Alus määrättiin vuoden lopulla Gibraltarille sukellusveneidentorjuntaan. Gibraltarilla alus oli vuoden 1940 alun, kunnes se määrättiin siirtymään Länsi-Afrikan asemalle Freetowniin saattuetehtäviin. Alus saapui 18. helmikuuta Freetowniin, josta se määrättiin huhtikuussa palaamaan Gibraltarille. Alus saapui 23. huhtikuuta Gibraltarille yhdessä risteilijä HMS Neptunen kanssa. Alus siirrettiin edelleen Aleksandriaan, jossa se liitettiin Välimeren laivaston 10. hävittäjälaivueeseen. Laivueen tehtävänä oli saattueiden suojaaminen sekä sukellusveneiden torjunta.[1]

Italian julistettua sodan liittoutuneille alus määrättiin merelle 27. kesäkuuta suojaamaan operaatio MA3:n saattueita Maltalta Aleksandriaan. Alus otti 29. kesäkuuta osaa Italian laivaston sukellusveneiden Argonautan ja Uebi Scebelin upottamisiin. Operaation peruunnuttua se palasi 30. kesäkuuta suojausosaston mukana Aleksandriaan. Alus lähti 7. heinäkuuta merelle operaatiossa MA5, joka oli uusi yritys suojata saattueet pois Maltalta. Alus osallistui 9. heinäkuuta laivaston mukana Calabrian taisteluun.[1]

Alus otti 6. marraskuuta osaa operaatioon MB8. Alus määrättiin suojaamaan 9. marraskuuta palaavaa saattuetta ME3 (kolme tyhjää kauppalaivaa) yhdessä HMS Ramilliesin, HMS Coventryn, HMS Decoyn ja HMAS Vampiren kanssa. Saattue saapui 14. marraskuuta Port Saidiin, minkä jälkeen suojannut osasto palasi Aleksandriaan. Alus otti 10. marraskuuta osaa operaatioon MB9. Alus oli liitetty Force D:hen, jonka tehtävänä oli olla Maltalle menevän saattueen MW4 lähisuojauksena. Paluumatkalla alus oli 27. marraskuuta todistajana Spartiventon taistelussa. Operaation päätyttyä alus palasi 1. joulukuuta Aleksandriaan.[1]

Alus osallistui 7. tammikuuta operaatio Excessiin suojaten saattuetta MW5J Aleksandriasta Maltalle. Alus saapui 10. tammikuuta saattueen mukana Maltalle, mistä se siirtyi edelleen Gibraltarille. Alus palasi välittömästi kohti itää kohdattuaan saattueen. Saattue joutui Saksan ilmavoimien syöksypommittajien maaliksi.[1]

Alus määrättiin suojaamaan Egyptiin palaavia SS Lanarkshireä ja SS Rodiota (saattue ME6) yhdessä HMS Calcuttan kanssa. Saattue joutui 11. tammikuuta voimakkaan ilmahyökkäyksen kohteeksi. Saattue saapui 12. tammikuuta Port Saidiin, mistä suojanneet alukset siirtyivät 16. tammikuuta Aleksandriaan.[1]

Alus otettiin 4. helmikuuta Maltalla telakalle, mistä se palasi palvelukseen 19. helmikuuta. Alus liittyi 24. helmikuuta takaisin laivueeseen. Se määrättiin 27. helmikuuta suojaamaan joukkojenkuljetuksia Kreikkaan. Seuraavana päivänä se osallistui Matapanin taisteluun. Defender suojasi 24. huhtikuuta HMS Herewardin kanssa saattuetta GA14 Pireuksesta Aleksandriaan. Seuraavana päivänä alus liitettiin liittoutuneiden Kreikan evakuointiin (operaatio Demon) ja Kreetan puolustamiseen sekä evakuointiin.[1]

Kesäkuussa alus liitettiin rannikkolaivueeseen suojaamaan Tobrukin huoltosaattueita. Alus vaurioitui 29. kesäkuuta ilmahyökkäyksessä Tobrukin edustalla. Alus otti vaurioituneen HMAS Waterhenin hinaukseen, mutta vaurioitunut alus kaatui 30. kesäkuuta upoten nopeasti (32°15′N, 25°20′E). Alus suojasi 10. heinäkuuta saattuetta Tobrukiin yhdessä HMAS Vendettan kanssa. Saattue joutui 11. heinäkuuta ilmahyökkäyksen kohteeksi Sidi Barranin edustalla, jolloin alus kärsi suuria vaurioita pommin räjähdettyä rungon alla. Aluksen runko murtui ja konehuone täyttyi vedellä. Vendetta otti vaurioituneen aluksen hinaukseen ja pääosan miehistöstä kannelleen. Vaurioitunut alus piti kuitenkin upottaa. Loppu miehistö siirrettiin Vendettaan, minkä jälkeen se torpedoi tuhoon tuomitun aluksen.[1]

Aluksen päälliköinä olivat:

• St. John Reginald Joseph Tyrwhitt 1. huhtikuuta 1939 – 30. lokakuuta 1940
• Gilbert Lescombe Farnfield 30. lokakuuta 1940 – 11. heinäkuuta 1941

• English, John: Amazon to Ivanhoe – British Standard Destroyers of the 1930s. Kendal: World Ship Society, 1993. ISBN 0-905617-64-9. (englanniksi)
• Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

• Uboat.net – HMS Defender(englanniksi)