HMS Croome

Alus saattoi 27. helmikuuta 1942 lentotukialuksia HMS Argus ja Eagle toimitettaessa lentokoneita Maltalle HMS Laforeyn, HMS Lightningin, HMS Activen, HMS Anthonyn, HMS Whitehallin, HMS Wishartin, HMS Blankneyn ja Exmoorin kanssa operaatio Spotter I:ssä. Seuraavana päivänä operaatio keskeytettiin, kun havaittiin ongelmia lentokoneiden polttoaineessa. Operaatio toteutettiin samalla osastolla 6. maaliskuuta nimellä operaatio Spotter II. Alus suojasi 20. maaliskuuta operaatio Picket I:ssä samoja lentotukialuksia samojen hävittäjien kanssa lukuun ottamatta Lightningia, joka oli vaihdettu HMS Duncaniin. Operaatio toistettiin 27. maaliskuuta samalla osastolla operaatio Picket II:ssa.[1]

Huhtikuussa alus suojasi saattueita Gibraltarin ja Britteinsaarten välisellä reitillä, kunnes se määrättiin kuun lopulla Välimeren laivastoon. Se suojasi 11. huhtikuuta saattuetta WS17B risteilijä HMS Shropshiren, hävittäjien Wild Swanin ja Exmoorin sekä Flower-luokan korvettien kanssa. Alus matkasi toukokuussa Hyväntoivonniemen reittiä Aleksandriaan, missä se liitettiin 5. hävittäjälaivueeseen.[1]

Alus suojasi 11. kesäkuuta laivueen mukana operaatio Vigorousiin kuuluvaa Maltalle matkannutta saattuetta MW11. Alus palasi 15. kesäkuuta Aleksandriaan, minkä jälkeen se jatkoi laivueensa mukana saattueiden suojaamista itäisellä Välimerellä. Alus upotti elokuussa HMS Suchin, HMS Zulun, HMS Tetcottin ja Kuninkaallisten ilmavoimien 221. laivueen Wellington pommikoneen kanssa Saksan laivaston sukellusveneen U-372 Haifan lounaispuolella (32°28′N, 34°37′E).[1]

Alus osallistui 27. elokuuta Datassa maavoimien operaation tulitukiosastoon. Syyskuussa alus oli mukana epäonnistuneessa operaatio Agreementissa tehtyyn maihinnousuun Tobrukiin. Maltan saarron lauettua alus suojasi 17. marraskuuta Maltalle saattueen operaatio Stoneagessa.[1]

Croomen saattuepalvelus ja partiointi itäisellä Välimerellä jatkui vuoden 1943 alku kuukaudet, kunnes se siirrettiin maaliskuussa Algeriin 22. hävittäjälaivueeseen. Alus tuki laivueen mukana Tunisiassa käytyjä taisteluita osallistuen muun muassa toukokuussa operaatio Retributioniin, jossa estettiin akselivaltojen joukkojen vetäytyminen Tunisiasta Sisiliaan.[1]

Alus suojasi laivueen mukana keskisen Välimeren saattueita sekä valvoi meriliikennettä. Se osallistui muun muassa Salernon maihinnousuun matkanneiden saattueiden suojaamiseen. Aluksen ollessa 14. syyskuuta suojaamassa saattuetta MKS24 se määrättiin välittömästi Haifaan, josta sen tuli tukea Egeanmeren operaatioita Italian antauduttua.[1]

Se liittyi 16. syyskuuta Haifassa HMS Hurworthiin, kun aluksille nousi Royal Irish Fusiliers -rykmentin joukkoja kuljetettavaksi Lerokselle. Seuraavana päivänä alukset laskivat joukot saarelle, minkä jälkeen ne pyrkivät estämään saksalaisia joukkoja kuljettaneiden alusten pääsyn Egeanmeren saarille. Croome palasi 12. joulukuuta laivueeseensa Egeanmeren taisteluiden päätyttyä ja samalla se sai määräyksen osallistua Anzion maihinnousuun.[1]

Tammikuun 1944 alussa alus lähti Napoliin, josta se lähti 21. tammikuuta Kreikan laivaston hävittäjien Themistokleen ja Kritin kanssa muodostaen osasto Task Unit 81.6:n (TU81.6). Osaston tehtävänä oli suojata yhdysvaltalaisjohtoista Task Force 81:n eteläistä hyökkäysosastoa. Seuraavana päivänä TU81.6 oli tulitukiosastona maihinnousun aikana, mistä vapauduttuaan se aloitti maihinnousualueen suojauksen.[1]

Aluksen vapauduttua operaatiosta se palasi laivueeseensa saattueiden suojaksi, kunnes se määrättiin elokuussa palaamaan kotimaahan. Alus matkasi syyskuussa Sheernessiin, jossa se liittyi 21. hävittäjälaivueeseen aloittaen Pohjanmeren ja Kanaalin alueen saattueiden suojaamisen.[1]

Tammikuussa 1945 alus määrättiin huollon jälkeen Ceylonille sijoitettuun Itäiseen laivastoon. Alus oli huollettavana, kunnes se suojasi Brittiläiseen Tyynenmeren laivastoon määrätyt kevyet lentotukialukset HMS Venerablen, HMS Vengeancen ja HMS Colossuksen Välimerelle. Euroopan sotatoimien päätyttyä alus oli edelleen koulutettavana Välimerellä valmiina matkaamaan Intian valtamerelle, mikäli tarvetta ilmenisi.[1]

Lokakuussa alus palasi kotimaahan, jossa se sijoitettiin Plymouthin reserviin. Se siirrettiin 1954 Cardiffiin, josta se sijoitettiin poistolistalle. Alus myytiin 1957 BISCOlle, joka siirsi romuttamisen T. W. Wardille. Alus saapui hinattuna 13. elokuuta Briton Ferryyn romutettavaksi.[1]