HMS Battler
HMS Battler (viirinumero D18) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Attacker-luokan saattuetukialus toisessa maailmansodassa. Yhdysvallat toimitti aluksen Britannialle Lend-Lease-sopimuksen nojalla.
| HMS Battler | |
|---|---|
 HMS Battler |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Ingalls Shipbuilding |
| Kölinlasku | 15. huhtikuuta 1941 |
| Laskettu vesille | 4. huhtikuuta 1942 |
| Palveluskäyttöön | 31. lokakuuta 1942 |
| Poistui palveluskäytöstä | palautettu Yhdysvaltain laivastolle 28. maaliskuuta 1946 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 9 800 t (standardi) |
| Pituus | 151 m |
| Leveys | 32 m (lentokansi) |
| Syväys | 7,9 m |
| Koneteho | 8 500 shp (6,3 MW) |
| Nopeus | 18 solmua (31 km/h) |
| Miehistöä | 646 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
2 × DP 4" (102 mm) -tykkiä 8 × 40 mm ilmatorjuntatykkiä kaksiputkisina asennuksina 20 × 20 mm ilmatorjuntatykkiä kaksi ja yksiputkisina asennuksina 20 lentokonetta |
Valmistus
- Pääartikkeli: Attacker-luokka (saattuetukialus)
Alus tilattiin Ingalls Shipbuildingilta, missä köli laskettiin 15. huhtikuuta 1941. Yhdysvaltain laivasto otti aluksen palvelukseen nimellä USS Altamaha (runkonumero CVE-6). Se siirrettiin Lend-Lease-sopimuksen mukaisesti Kuninkaalliselle laivastolle, joka nimesi aluksen HMS Battleriksi palvelukseen otettaessa.
Palvelus
Alus vaurioitui 9. marraskuuta 1942 törmätessään laituriin, minkä vuoksi se siirrettiin New Orleansiin korjattavaksi. Alus palasi 15. marraskuuta telakalta ja lähti 20. marraskuuta Norfolkiin Virginiaan, jossa se siirrettiin uudelleen telakalle 23. marraskuuta. Alus palasi palvelukseen 21. joulukuuta, jolloin se vastaanotti 18 Martlet-lentokonetta kuljetettavaksi Britannialle. Alus lähti merelle liittyäkseen saattueeseen HX220, mistä se erkani 9. tammikuuta 1943 Liverpoolissa. Alus otettiin 12. tammikuuta telakalle muutettavaksi Britannian laivaston järjestelmien mukaiseksi, jolloin se samalla määrättiin läntisen reitin alaisuuteen suojaamaan Atlantin saattueita. Alus aloitti maaliskuussa miehistön koulutuksen Clydessä.[1]
Huhtikuun alus oli sijoitettuna Greenockiin, jossa sen lentomiehistöjen koulutus sukellusveneidentorjuntaan aloitettiin 4. huhtikuuta. Se määrättiin toukokuussa suojaamaan Gibraltarille saattuetta OS49/KMS16 ja Länsi-Afrikkaan saattuetta OS76. Alus liittyi 4. kesäkuuta ensin mainittuun saattueeseen, josta se erkani 13. kesäkuuta muodostettaessa saattue KMS16G. Se erkani 15. kesäkuuta tästä saavuttuaan Gibraltarille. Alus suojasi 22. kesäkuuta saattueen XK9 Clydeen, mistä se erkani uuden suojueen saavuttua.[1]
Aluksen lentolaivueet siirtyivät maihin. Alus määrättiin Salernon maihinnousuun, mihin se aloitti valmistautumisen Clydessä. Sille siirtyivät elokuussa 807 ja 808 laivueiden Supermarine Seafiret henkilöstöineen. Alus lähti 1. syyskuuta Välimerelle, jossa se liittyi Force V:hen aloittaen maihinnousuharjoittelun. Alus oli 6. syyskuuta osastonsa mukana Maltalla ja aloitti 8. syyskuuta Salernon saattueiden suojaamisen. Seuraavana päivänä se oli Salernon edustalla, jossa lentokoneet olivat tykistöntulenjohtajina sekä ilmatorjunnan tukena. Osa aluksen koneista siirtyi maakentille. Operaation päätyttyä Force V lakkautettiin 14. syyskuuta, jolloin aluksen lentokoneet palasivat maakentiltä takaisin alukselle ja Battler lähti Gibraltarille.[1]
Alus saapui 20. syyskuuta Gibraltarille, josta se jatkoi matkaansa Britteinsaarille suojaten saattuetta. Alus määrättiin 22. syyskuuta Intian valtamerelle saattueiden suojaksi Itäiseen laivastoon Bombayhin. Aluksen lentokoneet siirtyivät maihin. Se vastaanotti 834 laivueen Swordfish ja Seafire koneet sekä henkilöstön.[1]
Itäisessä laivastossa
Alus matkasi lokakuussa Ceylonille liittyäkseen Itäiseen laivastoon. Se määrättiin suojaamaan Bombayhin saattue AB18A Adenista, mistä alus lähti 4. marraskuuta saattueen mukana. Alus erkani vielä samana päivänä saattueesta palaten Adeniin. Se suojasi 11. marraskuuta saattuetta AB20 Adenista Bombayhin. Alus suojasi 12. joulukuuta saattueen AB24A Adenista Bombayhin, josta tuli samalla aluksen uusi kotisatama.[1]
Alus suojasi 8. tammikuuta 1944 saattuetta AB27, josta se erkani etsimään Afrikan itärannikolla havaittua sukellusvenettä. Helmikuussa alus määrättiin Mauritiukselle sukellusveneidentorjuntatehtäviin Force 67:ään, jonka muut alukset olivat risteilijä HMS Newcastle ja hävittäjä HMAS Quadrant. Osaston tehtävänä oli etsiä ja tuhota emälaiva Charlotteen tukeutuneet sukellusveneet. Alus liittyi maaliskuun alussa Mauritiuksella osastoonsa, joka aloitti operaatio Coveredin.[1]
Alus lähti 5. maaliskuuta osaston mukana Mauritiukselta ja 12. maaliskuuta alukselta lähtenyt Swordfish torpedopommittaja havaitsi emälaiva Braken, jonka kyljessä oli kaksi sukellusvenettä. Lentokone hyökkäsi aluksia vastaan, jolloin yksi sukellusvene vaurioitui ja emälaivan miehistö upotti aluksensa. Alus palasi 16. maaliskuuta osaston mukana Mauritiukselle. Alus lähti operaatiosta vapauduttuaan huollettavaksi Durbaniin, jonne se saapui 21. maaliskuuta.[1]
Toukokuussa alus palasi palvelukseen jatkaen Intian valtameren saattueiden suojaamista. Se suojasi 28. kesäkuuta saattuetta CM3 Adenista Kilindiniin Keniaan ja 11. heinäkuuta saattueen KR11 Kilindinistä Colomboon, josta tuli samalla aluksen uusi kotisatama. Elokuussa alus lähti Colombosta Addun atollille, jossa se aloitti sukellusveneidentorjuntatehtävät. Alus oli palveluksessa Intian valtamerellä, kunnes se määrättiin marraskuussa palaamaan Britteinsaarille. Alus valittiin 8. marraskuuta muutettavaksi lentokoneiden kuljetusalukseksi ja se muutti matkasuunnitelmat Australiaksi, jonne se lähti joulukuun alussa.[1]
Läntisellä reitillä
Battler lähti 9. joulukuuta Australiasta Panaman kanavan kautta Britteinsaarille, jonne se saapui maaliskuun alussa. Alus liitettiin läntisen reitin alaisuuteen ja aloitti 5. maaliskuuta 1945 lentäjien laskeutumiskoulutuksen Clydessä. Alus oli 24. toukokuuta Belfastissa. Se jatkoi edelleen laskeutumisharjoituksissa, kunnes alus siirrettiin 4. kesäkuuta Rosythin alaisuuteen. Alus jatkoi laivueiden kouluttamista Pohjanmerellä, kunnes se vuoden lopulla määrättiin palautettavaksi Yhdysvaltain laivastolle.[1]
Alus saapui 6. tammikuuta 1946 Clydeen, jossa sen brittiläiset laitteet poistettiin ja varastot tyhjennettiin. Alus valmistautui 18. tammikuuta lähtöön ja lähti seuraavana päivänä Norfolkiin Virginiaan, jossa se virallisesti palautettiin Yhdysvaltain laivastolle 12. helmikuuta. Alus sijoitettiin myyntilistalle ja myytiin romutettavaksi Baltimoreen, jonne se saapui hinattuna vielä samana vuonna.[1]
Lähteet
- Chesneau, Roger: Aircraft Carriers of the World, 1914 to the Present - an illustrated encyclopedia. Bristol: Brockhampton Press, 1998. ISBN 1-86019-87-5-9. (englanniksi)
- Poolman, Kenneth: Allied Escort Carriers of World War Two in action. Avon: Blandford Press, 1988. ISBN 0-7137-1221-X. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
- Brown, David (toim.): The British Pacific and East Indies Fleets - "The Forgotten Fleets" 50th Anniversary. Liverpool, Englanti: Brodie Publisher Ltd, 1995. ISBN 1-874447-28-4. (englanniksi)
Viitteet
| HMS Attacker - HMS Battler - HMS Chaser - HMS Fencer - HMS Hunter - HMS Pursuer - HMS Ravager - HMS Searcher - HMS Stalker - HMS Striker - HMS Tracker |
| Edeltäjä: Avenger-luokka – Seuraaja: Ruler-luokka |