HMAS Hobart (1934)

HMAS Hobart (viirinumero D63) oli Australian kuninkaallisen laivaston Perth-luokan kevyt risteilijä.

HMAS Hobart

HMS Apollo 1938
Aluksen vaiheet
Rakentaja Devonportin telakka
Kölinlasku 15. elokuuta 1934
Laskettu vesille 9. lokakuuta 1934
Palveluskäyttöön 13. tammikuuta 1936
Loppuvaihe myyty romutettavaksi 1962
Tekniset tiedot
Uppouma 7 105 t
Pituus 171,37 m (kokonaispituus)
Leveys 17,27 m
Syväys 4,78 m
Koneteho 72 000 shp (53,7 MW)
Nopeus 32,5 solmua
Miehistöä 570
Aseistus
Aseistus 8 × BL 6″ (150 mm) Mk XXIII -tykkiä kaksiputkisissa Mk XXI -torneissa
4 × QF 4″ (100 mm) Mk V -ilmatorjuntatykkiä Mk IV HA -asennuksena
3 × nelipiippuista Vickers .50″ Mk III -ilmatorjuntakonekivääriä Mk I -asennuksina
8 × 21″ torpedoputkea

Valmistus

Britannian kuninkaallisen laivasto tilasi aluksen Devonportin telakalta, missä köli laskettiin 15. elokuuta 1933. Alus laskettiin vesille 9. lokakuuta 1934 nimellä HMS Apollo ja otettiin palvelukseen 13. tammikuuta 1936.

Palvelus

Apollo määrättiin 6. tammikuuta 1936 Amerikan ja Länsi-Intian asemalle Bermudalle. Alus varustettiin Portlandissa, josta se aloitti 3. helmikuuta matkansa Gibraltarille ja edelleen Kingstoniin Jamaikalle. Se jatkoi 21. maaliskuuta matkaansa edelleen Bermudalle, jonne alus saapui 1. huhtikuuta aloittaen palveluksensa aseman lippulaivana. Alus teki tehtävässään lukuisia laivastovierailuja. Se oli huollettavana 20. lokakuuta – 26. joulukuuta 1936 ja 5. lokakuuta – 16. marraskuuta 1937 Bermudalla.[1]

Alus ei palannut palvelukseen, vaan se määrättiin kuljettamaan Ramsay MacDonaldin ruumis Britteinsaarille. Alus saapui 25. marraskuuta Plymouthiin, josta se lähti paluumatkalle 8. joulukuuta saapuen Bermudalle 17. joulukuuta. Apollo aloitti kevätpurjehduskauden tekemällä laivastovierailujen sarjan Yhdysvaltoihin ja Karibianmeren valtioihin. Aluksen palattua 30. maaliskuuta 1938 Bermudalle se sai tiedon mahdollisesta siirrosta Australian laivastolle. Se lähti 2. toukokuuta Plymouthiin, jonne se saapui 11. toukokuuta.[1]

Australian laivasto

Australian hallitus osti aluksen 28. syyskuuta 1938, jolloin osana aluksen hinnasta luovutettiin vesilentokoneiden emälaiva HMAS Albatross kuninkaalliselle laivastolle. Risteilijän luovutuksen piti alkuperäisen sopimuksen mukaan tapahtua 6. lokakuuta, mutta Münchenin kriisi aikaisti luovutuksen tapahtuvaksi jo 28. syyskuuta. Alus siirrettiin vuoden lopulla Australiaan, ja toisen maailmansodan puhjetessa se oli partioimassa Bassin salmessa.[2]

Lokakuussa Hobart oli Itä-Intiassa, jonka jälkeen se suojasi saattueita Australiasta Singaporeen, Jaavalle, Ceylonille ja Bombayhin. Italian julistaessa sodan liittoutuneille 10. kesäkuuta 1940 alus oli Adenissa. Alus osallistui Punaisenmeren tapahtumiin palvellen muun muassa esikunta-aluksena evakuoitaessa Berberaa 18. elokuuta 1940 Italian hyökättyä Brittiläiseen Somalimaahan. Seuraavana päivänä evakuoinnin päätyttyä alus tulitti satamaa.[2]

Alus viipyi alueella lokakuuhun, minkä jälkeen se siirtyi Columboon huollettavaksi ennen paluutaan Australiaan, jonne saavuttuaan se suojasi saattueita aina kesäkuuhun 1941. Elokuussa alus siirrettiin Välimerelle, jossa se osallistui piiritetyn Tobrukin varuskunnan tukemiseen. Japanin liityttyä sotaan alusta tarvittiin jälleen kotimaan suojana, joten se lähti Singaporeen suojaten joukkojenkuljetussaattuetta BM9A. Malesiassa se joutui ilmahyökkäykseen ja uudelleen 25. helmikuuta 1942 ollessaan Tandjong Priokissa tankattavana. Alus kärsi kuitenkin ainoastaan sirpalevaurioita tankkauksen keskeydyttyä.[2]

Hobart vältti vaurioidensa vuoksi Jaavanmeren taistelun. Alus osallistui toukokuussa 1942 Korallimeren taisteluun yhdessä Task Force 61:n ja 42:n kanssa osana liittoutuneiden risteilijäosastoa, jonka tehtävänä oli suojata Port Moresbytä. Se osallistui elokuussa Guadalcanalin ja Tulagin maihinnousujen torjuntaan.[2]

Lokakuussa alus oli huollettavana Sydneyssä ennen paluutaan Task Force 44:ään, jonka mukana se valvoi Korallimeren aluetta. Osasto nimettiin toukokuussa 1943 uudelleen Task Force 74:ksi. Alus siirtyi heinäkuussa osaston mukana Uuteen Georgiaan korvaamaan alueella kärsityt tappiot.[2]

Hobart torpedo-osuman saaneena.

Hobartiin osui 20. heinäkuuta 1943 Salomonin saarilla keisarillisen Japanin laivaston sukellusvene I-11:n laukaisema torpedo, minkä seurauksena 13 miehistönjäsentä sekä aluksella ollut yhdysvaltalainen upseeri saivat surmansa ja seitsemän muuta haavoittui pahoin. Aluksen kylkeen tuli suuri reikä, kansi kohosi, oikeanpuoleiset potkurit irtosivat ja niin edelleen. Hävittäjät HMAS Warramunga ja HMAS Arunta saattoivat aluksen Cockatoo-saaren telakalle, jonne se saapui 26. elokuuta. Telakalla alus sekä korjattiin että modernisoitiin.[2]

Palvelukseen alus palasi joulukuussa 1944, jonka jälkeen se liittyi Task Force 74:ään suojaamaan huhtikuussa Tarakanin ja Borneon maihinnousuja sekä osallistui Balikpapanin maihinnousuun heinäkuussa. Alus oli 2. syyskuuta 1945 Tokionlahdella osallistuen Japanista saadun voiton juhlallisuuksiin.[2]

Alus teki kolme partiomatkaa Japanin vesillä ennen paluutaan Sydneyyn, jossa se siirrettiin 20. joulukuuta 1947 reserviin. Alus oli huollettavana vuosina 1953–1956 Newcastlessa, jolloin se oli tarkoitus muuttaa koululaivaksi. Työt kuitenkin keskeytettiin. Alus sijoitettiin 5. helmikuuta 1960 poistolistalle ja myytiin romutettavaksi 22. helmikuuta 1962 Mitsui and Companylle (Australian Pty). Alus hinattiin 3. maaliskuuta Sydneystä ja saapui 2. huhtikuuta romutettavaksi Miyachin telakalle Osakaan.[2]

Lähteet

  • Sturtivant, Ray & Cronin, Dick: Fleet Air Arm Aircraft, Units and Ships 1920 to 1939. UK: An Air-Britain Publication, 1998. ISBN 0-85130-271-8. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two – An International Encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0. (englanniksi)

Viitteet

  1. Sturtivant & Cronin 1998, s. 354.
  2. Whitley 1996, s. 20.

    Aiheesta muualla

    • Australian laivaston sivusto – HMAS Hobart (englanniksi)
    • Cannon, Peter: Rebuilding the Australian Cruiser Squadron 1930–1939. Conway's Warship, 2013, XXXV. vsk, s. 8–29. Lontoo: Conway Publishing. ISBN 978-1-84486-205-4. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.