Helsingin Kisa-Veikot

Ensimmäiset olympiakisoihin osallistuneet HKV:läiset olivat keihäsmiehet Juho Halme (seuran puheenjohtaja vuosina 1909–1918) ja Väinö Siikaniemi, 800 metrin juoksija Lauri ”Tahko” Pihkala ja kiekonheittäjät Elmer Niklander ja Armas Taipale. He osallistuivat Tukholman kisoihin heinäkuussa 1912. HKV:n urheilijat saavuttivat Tukholman kisoissa yhteensä viisi mitalia: Armas Taipale kaksi kultaa kiekonheitossa, Elmer Niklander hopeaa ja pronssia kiekonheiton ja kuulantyönnön molempien käsien yhteiskilpailussa sekä Väinö Siikaniemi hopeaa keihäänheiton molempien käsien kilpailussa. HKV:n muita olympiavoittajia Armas Taipaleen ohella ovat olleet Elmer Niklander kiekonheitossa vuonna 1920, Teodor Koskenniemi maastojuoksun joukkuekilpailussa 1920, Albin Stenroos maratonilla Pariisissa 1924 ja keihäänheittäjä Arto Härkönen, joka voitti keihäänheiton Los Angelesissa 1984. Vuoden 1912 jälkeen olympiamitaleja ovat HKV:n yleisurheilijoista saavuttaneet Elmer Niklander hopeaa kuulantyönnössä, Armas Taipale hopeaa kiekonheitossa ja Paavo Johansson (myöhemmin Jaale) pronssia keihäänheitossa Antwerpenissä 1920, Vilho Niittymaa kiekonheitossa hopeaa Pariisissa 1924, Eino Penttilä keihäänheitossa pronssia Los Angelesissa 1932 ja Antti Kalliomäki seiväshypyssä hopeaa Montrealissa 1976. Yhteensä yleisurheilussa saavutettuja olympiamitaleja on 14, joista kultamitaleja kuusi. [4]

Yleisurheilun Euroopan mestaruuksia tuli heti ensimmäisissä kisoissa syyskuussa 1934 Torinossa, jossa keihäänheittäjä Matti Järvinen ja korkeushyppääjä Kalevi Kotkas voittivat mestaruuden. Myöhemmin Euroopan mestaruuden saavuttaneita HKV:läisiä ovat olleet Taisto Mäki 5 000 metrillä Pariisissa 1938 ja Eeles Landström seiväshypyssä Tukholmassa 1958. Yleisurheilun EM-hallikisoissa HKV:n Antti Kalliomäki voitti seiväshypyn vuonna 1975 ja oli kaksi kertaa toinen. [5]

HKV oli 1930-luvun puoliväliin saakka useamman lajin yleisseura, jossa kilpailtiin muun muassa hiihdossa, pikaluistelussa, painissa, pyöräilyssä ja jopa jalka- ja jääpalloilussa. Paini oli HKV:n toinen valtalaji vuoteen 1934 saakka, jolloin seuran painijat perustivat lajin erikoisseuran Helsingin Paini-Miehet. HKV:n painijat saavuttivat olympiakisoissa vuosina 1920–1932 yhteensä yhdeksän olympiamitalia. Olympiavoittoja seuran urheilijoista saavuttivat Kalle Anttila kaksi vuosina 1920 ja 1924 ja Väinö Kokkinen vuonna 1932. Muita olympiamitalisteja olivat Onni Pellinen (hopeaa 1932 ja pronssia 1928), Kustaa Pihlajamäki (hopeaa 1928), Väinö Kajander (hopeaa 1932) sekä Väinö Ikonen ja Vilho Pekkala (pronssia 1924). Vuosina 1921–1922 järjestetyissä painin MM-kilpailuissa HKV:n Kalle Anttila saavutti kultaa molempina vuosina ja Väinö Ikonen vuonna 1921. Painin Euroopan mestaruuskilpailuissa vuosina 1929–1934 HKV:n painijat saavuttivat yhteensä kuusi kultaa ja neljä hopeaa. Euroopan mestareita olivat Onni Pellinen ja Kustaa Pihlajamäki – kumpikin kahdesti – sekä Väinö Kokkinen ja Mikko Nordling. Suomen mestaruuksia HKV:n painijat saavuttivat vuosina 1918–1934 yhteensä 41 kappaletta. [6]

Viime vuosien nimekkäimmät HKV:n yleisurheilijat ovat olleet henkilökohtaisiin Suomen mestaruuksiin yltäneet Amira Chokairy (400 metriä), Suvi Miettinen (maraton), Tommi Mäkinen (400 metriä), Aki Nummela (maraton), Topi Raitanen (estejuoksu ja maastojuoksu) ja Eero Saleva (10 000 metriä). Nuorten sarjoissa näkyvintä menestystä ovat viime vuosina saavuttaneet nuorten U23-sarjan Euroopan mestari Topias Laine (keihäänheitto), Benjamin Lee (800 metriä) ja Niko Viljola (800 metriä).

Helsingin Kisa-Veikot perustettiin vuonna 1909 nimen omaan kilpaurheiluun sekä kilpailujen järjestämiseen keskittyväksi seuraksi, jota tehtävää se on toteuttanut läpi 112-vuotisen historiansa. HKV:n tunnetuin kilpailu on ollut Maailmankisat (World Games), joka järjestettiin yhteistyössä Apu-lehden kanssa ensimmäisen kerran vuonna 1959 seuran täyttäessä 50 vuotta. Sen jälkeen Maailmankisat järjestettiin parittomina vuosina 1961-1973. Parillisina vuosina 1968-1974 HKV:n kansainvälinen kilpailutapahtuma oli nimeltään Top Games. Vuodesta 1975 Maailmankisat järjestettiin vuosittain vuoteen 2006 saakka lukuun ottamatta vuosia 1993 ja 2004 (jolloin Olympiastadionin peruskorjaus esti kilpailujen järjestämisen).

Kalevan kisojen järjestäjänä HKV on toiminut 13 kertaa, viimeksi vuonna 2003. Lisäksi seura on järjestänyt lukuisia muita yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailuja. Tulevia HKV:n järjestämiä kotimaisia arvokilpailuja ovat vuoden 2022 nuorten SM-hallikilpailut sekä vuoden 2023 maastojuoksun Suomen mestaruuskilpailut. HKV:n 2000-luvulla vuosittain järjestämä Eläintarhan tähtikisa kuuluu Suomen Urheiluliiton toiseksi korkeimpaan kilpailuluokkaan. Perinteinen juoksutapahtuma (sotavuosia lukuun ottamatta) oli vuodesta 1921 alkaen yhteistyössä Helsingin Sanomien ja muiden pääkaupungin seurojen kanssa järjestetty Kaivopuiston maraton. Sen seuraajaksi perustettiin vuonna 1981 ensimmäisen kerran järjestetty Helsinki City Marathon -tapahtuma. Vuonna 1994 se sai rinnalleen puolimaratonin mittaisen kilpailun, Helsinki City Run'in. Nämä kilpailut jatkuvat edelleen Suomen Urheiluliiton alaisuudessa HKV:n ollessa yksi järjestäjäseuroista.

Helsingin Kisa-Veikoilla ja sen jäsenillä on ollut merkittävä osuus Suomessa järjestyttyjen arvokisojen, kuten vuoden 1952 olympiakisojen, vuosien 1983 ja 2005 yleisurheilun MM-kisojen sekä vuosien 1971, 1994 ja 2012 Euroopan mestaruuskilpailujen järjestely- ja johtotehtävissä. Helsingin Kisa-Veikkojen järjestämiä muita kansainvälisiä suurkilpailuja ovat olleet mm. Veteraanien yleisurheilun EM-kilpailut vuonna 1980 sekä Veteraanien EM-hallikilpailut (EVACI) vuonna 2007.

Urheilutoiminta, kilpailutoiminta, nuorisotoiminta, veteraanien Aikuisliikunta, kuntoliikunta, parayleisurheilu ja tiedotustoiminta. Seuran toiminnanjohtajana on vuodesta 1991 toiminut Reijo Siitonen ja valmennuspäällikkönä vuodesta 2021 alkaen Olli Pulkkanen.

• Seppo Martiskainen: Voittoon kuin luotu. Helsingin Kisa-Veikot 100 vuotta. Helsingin Kisa-Veikot ry, 2009. ISBN 978-952-92-5192-6
• Seppo Martiskainen et al: ”Arvokisojen suomalaisosanottajat”, Suomi voittoon – kansa liikkumaan. Yleisurheilun Tukisäätiö, 2006. ISBN 951-98952-2-1.