Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu (Aalto BIZ; ruots. Aalto-universitetets handelshögskola, engl. Aalto University School of Business) on Aalto-yliopistoon kuuluva, akateemisesti itsenäinen kauppatieteisiin erikoistunut korkeakoulu. Korkeakoulua johtaa 1.1.2020 alkaen dekaani Timo Korkeamäki. Koulu liittyi Aalto-yliopistoon 1. tammikuuta 2010 ja tätä ennen se tunnettiin nimellä Helsingin kauppakorkeakoulu. Koulu on perustettu vuonna 1911 ja se on Suomen toiseksi vanhin kauppakorkeakoulu.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Kauppakorkeakoulu (vuoteen 1974 asti)
Helsingin kauppakorkeakoulu (1974–2009)
engl. Aalto University School of Business
Perustettu 1911
Dekaani Timo Korkeamäki
Henkilökunta 450 (2014)[1]
Opiskelijoita 3 411 (2020)[2]
Sijainti Espoo, Suomi
Osoite Ekonominaukio 1
Kampus Otaniemi, Espoo; Mikkeli
Sivusto https://www.aalto.fi/fi/kauppakorkeakoulu

Kauppakorkeakoulussa opiskelee noin 3 400 perustutkinto- ja jatko-opiskelijaa.[3] Syyslukukaudesta 2015 lähtien valtaosa kauppakorkeakoulun kandidaattitason opetuksesta järjestetään Aalto-yliopiston pääkampuksella Espoon Otaniemessä, poikkeuksena Mikkelin kampuksella järjestettävä englanninkielisen kandidaatintutkinnon (BScBA) opetus. Kauppakorkeakoulun maisteri- ja tohtoritason opetus sekä tutkimustyö järjestettiin 22.2.2019 asti Helsingin Etu-Töölössä[4].

Kauppakorkeakoulun koulutusohjelmiin kuuluu kaksi kauppatieteiden kandidaattiohjelmaa, kolmetoista maisteriohjelmaa sekä kansainvälisiä kaksoistutkintoja. Lisäksi kauppakorkeakoulussa voi suorittaa kauppatieteiden ja filosofian tohtorin sekä kauppatieteiden lisensiaatin tutkinnon. Koulutustarjontaa täydentävät Avoin yliopisto, Aalto University Executive Education (Aalto EE) ja Aalto University Professional Development (Aalto PRO).

Historia

Koulu aloitti toimintansa 16. tammikuuta 1911[5] nimellä Kauppakorkeakoulu. Vuonna 1974 korkeakoulun nimi muutettiin Helsingin kauppakorkeakouluksi. Vuoden 2005 loppuun asti sen lyhenne oli HKKK ja vuosina 2006-2009 HSE (Helsinki School of Economics[6]). Vuonna 2010 Helsingin kauppakorkeakoulu yhdistyi Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun kanssa Aalto-yliopistoksi, ja nimeksi tuli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu.

Rakennus

Otaniemen kampuksella sijaitseva rakennus on nimeltään Kauppakorkeakoulu. Kauppakorkeakoulun rakennus on osa isompaa rakennuskokonaisuutta, jonka kaksi muuta osaa ovat Väre (Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun rakennus) ja kauppakeskus A Bloc. Korttelin on suunnitellut Aalto-yliopiston alumneista koostuva Verstas Arkkitehdit, joka voitti vuonna 2012–2013 käydyn kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun. Kilpailuun osallistui 189 ehdotusta. Pääsuunnittelijana toimi Jussi Palva Verstas Arkkitehdeista ja muina vastuullisina arkkitehteina Väinö Nikkilä, Riina Palva, Ilkka Salminen ja Mikko Rossi.[7]

Kauppakorkeakoulun uudisrakennuksen rakentaminen alkoi vuonna 2016 ja se valmistui joulukuussa 2018. Rakennuksen valmistuttua loput Etu-Töölöön jääneet toiminnot siirtyivät Otaniemeen helmikuussa 2019.[8][9]

Entinen päärakennus

Etu-Töölössä sijaitseva entinen päärakennus on rakennettu funktionalistiseen tyyliin. Vuonna 1950 valmistuneen päärakennuksen tilojen suunnittelusta vastasivat arkkitehdit Woldemar Baeckman ja Hugo Harmia ja sisustuksen suunnittelusta sisustusarkkitehdit Olli Borg, Ilmari Tapiovaara ja Maija Heikinheimo.[10] Päärakennuksen akustiikan suunnitteli Paavo Arni.[11] Rakennus vihittiin käyttöönsä 2. huhtikuuta 1950.[12] Tiilijulkisivu ja Michael Schilkinin reliefit liittävät arkkitehtuurin myös 1940-luvun romanttiseen suuntaukseen. Rakennus kuuluu kansainväliseen Docomomo-rekisteriin eli modernin arkkitehtuurin suojelukohteisiin.

Rakennuksen tyhjennyttyä helmikuussa 2019 se menee remonttiin. Remontin jälkeen siihen tulee muun muassa Aalto-yliopiston ja yhteistyökumppaneiden kohtaamispaikka ja ravintola. Päätoimijana on Aalto University Executive Education eli Aalto EE, joka tuottaa koulutusta liikemaailman johdolle ja asiantuntijoille. Rakennuksen juhlasalit ovat tiukasti suojeltuja, mutta talotekniikka uudistetaan täysin. Korjaustyöt valmistuvat vuoden 2020 loppuun mennessä.[8]

Organisaatio

Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun yhdistyttyä Aalto-yliopistoksi vuonna 2010 Kauppakorkeakoulu on ollut yksi Aalto-yliopiston kuudesta korkeakoulusta. Muut Aalto-yliopiston korkeakoulut ovat:

Dekaani ja varadekaanit[13]

Kauppakorkeakoulua johtaa dekaani, jonka tehtävänä on johtaa sekä kehittää korkeakoulun toimintaa yliopiston strategisten linjausten puitteissa sekä osallistua Aalto-yliopiston kehittämiseen johtoryhmän jäsenenä. Lisäksi dekaani vastaa kansainvälisestä kilpailukyvystä, resurssien jaosta korkeakoulussa sekä tutkimus- ja opetushenkilöstön rekrytoinnista yliopiston urajärjestelmien mukaisesti. 1.1.2020 alkaen Kauppakorkeakoulun dekaanina on toiminut professori ja kauppatieteiden tohtori Timo Korkeamäki. Dekaanistossa toimii lisäksi kaksi apulaisdekaania: professori, KTT Tomas Falk (vastuualueenaan opetus ja oppiminen) ja professori, KTT Virpi Tuunainen (vastuualueenaan tutkimus ja kansainvälinen yhteistyö)[14].

Kauppatieteen akateeminen komitea

Kauppakorkeakoulun akateemisten asiain komitean tehtäviin kuuluu tehdä esitys[15]

  1. Kauppakorkeakoulun opetussuunnitelmasta
  2. Kauppakorkeakoulun omakohtaisista tutkintovaatimuksista
  3. Kauppakorkeakoulun opiskelijavalintaperusteista
  4. muista akateemiseen toimintaan liittyvistä asioista
  5. muista korkeakoulua johtavan dekaanin määräämistä tehtävistä sekä päättää korkeakoulun promootion järjestämisestä ja kunniatohtorin arvon antamisesta.

Lisäksi kauppatieteen akateeminen komitea hoitaa kaikkia Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitean sekä korkeakoulun johtajan sille osoittamia muita tehtäviä.

Kauppakorkeakoulun laitokset[16]
  • Johtamisen laitos
  • Laskentatoimen laitos
  • Markkinoinnin laitos
  • Rahoituksen laitos
  • Taloustieteen laitos
  • Tieto- ja palvelujohtamisen laitos

Koulutusohjelmat

Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun voi hakea sekä kandidaatti- että maisterivaiheen opiskelijaksi. Koulu on mukana valtakunnallisessa kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa. Kauppakorkeakoulu tarjoaa kolme kauppatieteen kandidaattiohjelmaa (Otaniemessä ja Mikkelissä) sekä yksitoista kauppatieteen maisteriohjelmaa (Otaniemessä).

Kauppatieteiden kandidaattiohjelma (KTK), Otaniemi

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Otaniemen yksikön kandidaattitason opiskelijavalinnan kautta opiskelija saa oikeuden myös maisteritason tutkinnon suorittamiseen. Kandidaattitasolle voi tulla valituksi ylioppilastodistuksen arvosanoilla, avoimen yliopiston opintojen, SAT Reasoning Testin, lukiolaisten Talousguru-kilpailun menestyksen perusteella tai erityisten saavutusten perusteella[17]. Näiden väylien kautta opiskelijoiksi hakeneita oli vuonna 2020 yhteensä 5897, joista opiskelemaan hyväksyttiin 421[18].

Kandidaattiohjelmassa on seitsemän erikoistumisaluetta[19]:

  • johtaminen
  • laskentatoimi
  • markkinointi
  • rahoitus
  • taloustiede
  • tieto- ja palvelujohtaminen
  • yritysjuridiikka

Bachelor's Programme in Economics (KTK), Otaniemi

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Otaniemen yksikössä aloitettiin vuonna 2019 taloustieteisiin erikoistuva, englanninkielinen kandidaattiohjelma.[20] Opiskelija saa automaattisesti oikeuden myös maisteritason tutkinnon suorittamiseen.

Englanninkielinen kauppatieteiden kandidaattiohjelma (BScBA), Mikkeli

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikön International Business -kandidaattiohjelma ei ole mukana alan yhteisvalinnassa, vaan siihen on erillinen hakumenettely. Opiskelijavalinta suoritetaan ylioppilastutkinnon, SAT Reasoning Testin tai avoimen yliopiston opintojen perusteella. Suoritettuaan englanninkielisen kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon Mikkeliin hyväksytty opiskelija saa automaattisen opinto-oikeuden Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun maisteritason koulutusohjelmiin Otaniemen kampuksella. Vuonna 2014 Mikkeliin opiskelijaksi haki 912 henkilöä, joista opiskelemaan valittiin 80[21].

Kauppatieteiden maisteriohjelma (KTM), Otaniemi

Suoraan maisteritasolle voivat hakeutua opiskelemaan soveltuvan yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet maisterivaiheen erillisvalinnassa. Kauppakorkeakoulun maisteritason koulutusohjelmat ovat pääasiassa englanninkielisiä. Alla sulkeissa esitetyt ohjelmien suomennokset ovat epävirallisia, ja virallisesti ohjelmista käytetään vain niiden englanninkielistä nimeä[22]:

  • Accounting – laskentatoimi
  • Economics – taloustiede
  • Entrepreneurship and Innovation Management – yrittäjyys ja innovaatiojohtaminen (lakkautettu 31.7.2023 lukien)[23]
  • Finance – rahoitus
  • Global Management – kansainvälinen johtaminen
  • Information and Service Management (ISM) – tieto- ja palvelujohtaminen
  • Management and International Business – johtaminen ja kansainvälinen liiketoiminta
  • Marketing – markkinointi
  • Yritysjuridiikka

Lisäksi kauppatieteiden maisterin tutkinnon voi opiskella Aalto-yliopiston poikkitieteellisissä maisteriohjelmissa, joissa osa opiskelijoista valmistuu kauppatieteiden maisteriksi, osa diplomi-insinööreiksi ja osa taiteen maistereiksi.

  • Creative Sustainability[24]
  • International Design Business Management (IDBM)[25]

Tohtorikoulutus (KTT tai FT)

Kauppatieteiden tohtoriohjelmasta opiskelijat valmistuvat kauppatieteiden tohtoriksi tai filosofian tohtoreiksi. Tieteellisten jatko-opintojen suorittaminen edellyttää maisterin tutkintoa, GRE Testin tai GMAT Testin tulosta viimeisen viiden vuoden ajalta sekä vahvaa englannin kielen osaamista. Vuonna 2015 tohtorikoulutukseen hakijoita oli 87, joista opiskelemaan valittiin 27 tohtoriopiskelijaa. Tohtoriohjelman opetusta järjestetään seuraavilla osa-alueilla:

  • Yrittäjyys
  • Kansainvälinen liiketoiminta
  • Organisaatiot ja johtaminen
  • Laskentatoimi
  • Yritysjuridiikka
  • Markkinointi
  • Tietojärjestelmätiede
  • Logistiikka

Muu koulutus

Avoin yliopisto

Aalto-yliopiston avoin yliopisto järjestää Otaniemessä ja Mikkelissä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opetussuunnitelman mukaisia kursseja, jotka ovat pohjakoulutuksesta riippumatta kaikille avoimia.

MBA/EMBA-ohjelmat

Aalto-yliopiston liikkeenjohdon MBA- ja EMBA-koulutusohjelmat on suunnattu eri alojen asiantuntijoille, joilla on jo työkokemusta. Executive MBA (EMBA) -ohjelman toteutuksesta vastaa Aalto University Executive Education Oy (Aalto EE). EMBA-ohjelma järjestetään Helsingin lisäksi Puolassa, Taiwanissa, Etelä-Koreassa ja Singaporessa. Se on yritysjohdon tarpeisiin kehitetty ohjelma, joka toteutetaan kansainvälisin kouluttajavoimin englannin kielellä.

Pienyrityskeskus

Pienyrityskeskus on Kauppakorkeakoulun erillislaitos, yrittäjyyden ja pk-yritysten koulutus- ja tutkimuskeskus. Pienyrityskeskus järjestää maksullista täydennyskoulutusta sekä tutkimus- ja yrityshautomotoimintaa. Sillä on toimipisteet Helsingissä, Mikkelissä, Pietarissa ja Tallinnassa. Mikkelin toimipiste on osakkaana mukana Mikkelin yliopistokeskuksessa.

Akkreditoinnit

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on ensimmäinen kauppakorkeakoulu Pohjoismaissa, jolle on myönnetty kaikki alan tärkeimpinä pidetyt kansainväliset laatuleimat: AACSB, AMBA ja EQUIS.[26] Heinäkuuhun 2015 mennessä kaikista maailman kauppakorkeakouluista vain 72 koulua on saanut tämän "Triple Crown" -tunnuksen.[27] Akkreditoinnit ovat kouluille vapaaehtoisia.

Lähteet
  1. Avaintietoa ja vuosikatsaukset Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Viitattu 1.9.2015.
  2. Yliopistokoulutuksen opiskelijat Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Viitattu 21.4.2021.
  3. Yliopistokoulutuksen opiskelijat vipunen.fi. 2020. Opetushallinnon tietopalvelu Vipunen. Viitattu 21.4.2021.
  4. http://biz.aalto.fi/fi/campus/ biz.aalto.fi. Viitattu 1.9.2015.
  5. Helsingin kauppakorkeakoulun historia hse.fi. 11.4.2008. Helsinki: HSE. Arkistoitu 25.3.2009. Viitattu 09.11.2008.
  6. Lyhenneluettelo 7.1.2013. Kotimaisten kielten keskus Kotus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 25.2.2013.
  7. Kauppakorkeakoulu muuttaa Otaniemen kampukselle www.aalto.fi. Aalto-yliopisto. Viitattu 15.2.2019.
  8. Otaniemi pieni kaupunki, uusi rakennus aaltocre.fi. Viitattu 21.10.2017.
  9. Juho Jokinen, Kauppakorkeakoulu muuttaa Otaniemeen, Helsingin Sanomat 15.2.2019 s. A 19
  10. SIOn lyhyt historia – Sisustusarkkitehdin ammattikuvan rakentuminen. Sisustusarkkitehdit SIO ry
  11. Lindholm, Tom & Raimoranta, Kari: Helsingin kauppakorkeakoulun päärakennuksen peruskorjaus. Puu, 1999, 20. vsk, nro 4, s. 6. Helsinki: Puuinformaatio ry. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 12.1.2013. [vanhentunut linkki]
  12. Simonen, Salama (toim.): Mitä Missä Milloin 1951, s. 19. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
  13. Organization biz.aalto.fi. Viitattu 31.8.2015.
  14. Organization biz.aalto.fi. Viitattu 31.8.2015.
  15. Halloped www.halloped.fi. Viitattu 31.8.2015.
  16. Laitokset ja keskukset | Aalto-yliopisto www.aalto.fi. Viitattu 21.4.2021.
  17. Opintopolku.fi opintopolku.fi. Arkistoitu 11.8.2015. Viitattu 10.10.2020.
  18. Kauppatieteiden kandidaattiohjelman opiskelijavalinta 2020 aalto.fi.
  19. Kauppatieteet - Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Into into.aalto.fi. Viitattu 10.10.2020.
  20. Bachelor's Programme in Economics | Aalto-yliopisto www.aalto.fi. Viitattu 21.4.2021.
  21. Avaintietoa biz.aalto.fi. Viitattu 1.9.2015.
  22. Opiskelu ja ohjelmat aalto.fi. 2.3.2021. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Viitattu 21.4.2021.
  23. Entrepreneurship and Innovation Management - Master's Programme in Entrepreneurship and Innovation Management - Into into.aalto.fi. Viitattu 21.4.2021.
  24. Master's Programme in Creative Sustainability - MSc in Economics and Business Administration | Aalto-yliopisto www.aalto.fi. Viitattu 21.4.2021.
  25. Master's Programme in International Design Business Management - MSc in Economics and Business Administration | Aalto-yliopisto www.aalto.fi. Viitattu 21.4.2021.
  26. Tietoa Kauppakorkeakoulusta biz.aalto.fi. 1.12.2014. Viitattu 3.2.2015.

    Aiheesta muualla
    Aalto-yliopisto
    Korkeakoulut
    Kampukset

    Otaniemi

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.