Helsingin Jalkapalloklubi

Helsingin Jalkapalloklubi eli HJK on helsinkiläinen jalkapalloseura. Suomen mestaruuksilla mitattuna se on Suomen menestynein jalkapalloseura.

HJK
Koko nimi Helsingin Jalkapalloklubi
Lempinimet Klubi
Perustettu 1907[1]
Kaupunki Suomi Helsinki
Kenttä Bolt Arena
– kapasiteetti 10 770
Sarja Veikkausliiga
Sarjataso 1.
Värit          
Puheenjohtaja Suomi Olli-Pekka Lyytikäinen
Päävalmentaja Suomi Toni Koskela
}}
Kotipeliasu
}}
Vieraspeliasu
}}
Kolmas peliasu
Mitalit
SM-kilpailu, Mestaruussarja, Veikkausliiga
Kultaa Kultaa1911, 1912, 1917, 1918, 1919, 1923, 1925, 1936, 1938, 1964, 1973, 1978, 1981, 1985, 1987, 1988, 1990, 1992, 1997, 2002, 2003, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2017, 2018, 2020, 2021, 2022
Hopeaa Hopeaa1921, 1933, 1937, 1939, 1956, 1965, 1966, 1982, 1983, 1999, 2001, 2005, 2006, 2016
Pronssia Pronssia1954, 1968, 1969, 1974, 1976, 1979, 1980, 1986, 1993, 1994, 1995, 2015
Suomen Cup
Kultaa Kultaa1966, 1981, 1984, 1993, 1996, 1998, 2000, 2003, 2006, 2008, 2011, 2014, 2017, 2020
Hopeaa Hopeaa1975, 1985, 1990, 1994, 2010, 2016, 2018
Liigacup
Kultaa Kultaa1994, 1996, 1997, 1998, 2015, 2023
Hopeaa Hopeaa1995, 2009, 2012

Ajatuksen seuran perustamisesta sai Franz Fredrik Wathén. HJK perustettiin virallisesti vuonna 1907 ja se voitti ensimmäisen jalkapallon Suomen-mestaruutensa vuonna 1911. Seura aloitti toiminnan jalkapallosta, mutta myöhemmin mukaan tulivat jääpallo ja jääkiekko, joissa molemmissa seura voitti Suomen-mestaruuksia 1920- ja 1930-luvuilla. Lisäksi HJK:ssa harrastettiin muun muassa keilailua, taitoluistelua ja käsipalloa. Vuodesta 1976 lähtien seura on keskittynyt jalkapalloon.

Vuodesta 1964 lähtien HJK on pelannut jalkapallon pääsarjatasolla. Se on ainoa suomalaisseura, joka on pelannut Mestarien liigan tai Eurooppa-liigan lohkovaiheessa. Seuran nykyinen kotistadion on Bolt Arena. Aikaisemmin HJK on pelannut ottelujaan Töölön pallokentällä ja Helsingin olympiastadionilla. HJK:lla on myös reservijoukkue Klubi 04, joka pelaa Ykkösessä. Se perustettiin vuonna 2004, kun seura osti Jokerien jalkapallojoukkueen. HJK:n naisjoukkue on myös Suomen menestynein seura mestaruuksissa mitattuna.

Historia
Pääartikkeli: Helsingin Jalkapalloklubin historia

Seuran alkuvuodet
HJK:n ensimmäinen jalkapallojoukkue vuonna 1907.
Ensimmäinen mestaruuden voittanut HJK:n joukkue vuodelta 1911.

Jalkapallon tultua Suomeen heräsi ajatus perustaa Helsinkiin jalkapallon oma erikoisseura. Vuoden 1907 alussa Franz Fredrik Wathén esitti ajatuksensa julkisuudessa, ja saman vuoden toukokuussa tehtiin periaatteellinen päätös perustaa Helsingin Potkupalloklubi eli Helsingfors Sparkbollsklubb. Kesäkuussa seuran virallinen perustamiskokous pidettiin Kaisaniemessä ja uuden seuran nimeksi otettiin Helsingin Jalkapalloklubi eli Helsingfors Fotbollsklubb.[2] Ensimmäisen jalkapallo-ottelunsa HJK pelasi vielä samana vuonna Tammisaaressa paikallista tehdasjoukkuetta vastaan.[3] HJK oli ollut kaksikielinen seura, mutta vuonna 1908 viralliseksi kieleksi valittiin suomi. Vuotta myöhemmin seuran ohjelmistoon otettiin mukaan jääpallo.[4] Ensimmäisen Suomen-mestaruutensa HJK saavutti vuonna 1911, jolloin se voitti Åbo IFK:n maalein 7–1. Lisäksi vuonna 1912 seura juhli jalkapallon Suomen-mestaruutta, kun paikalliskilpailija HIFK kaatui samoin lukemin 7–1. Vuosikymmenen lopulla HJK voitti vielä kolme SM-kultaa vuosina 1917–1919. Vuonna 1917 seura voitti loppuottelussa ÅIFK:n maalein 4–2 ja kahtena seuraavana vuonna Viipurin Reippaan, ensin vuonna 1918 3–0 ja seuraavana vuonna lukemin 1–0.[5] Muissa lajeissa seura saavutti ensimmäisen Suomen mestaruutensa jääpallossa. HJK voitti vuonna 1921 jääpallon SM-loppuottelussa Viipurin Sudet.[6] Vuonna 1924 seuran ohjelmistoon otettiin mukaan keilailu, mutta tästä jouduttiin pian luopumaan.[7] Seuraavan kerran lajivalikoimaa laajennettiin vuonna 1928, jolloin HJK aloitti toiminnan jääkiekossa. Seuraavana vuonna HJK juhli lajissa Suomen-mestaruutta.[8]

Jalkapallossa aloitettiin sarjamuotoinen kausi vuonna 1930, mutta ensimmäistä kertaa HJK oli mukana Mestaruussarjassa vuonna 1931, pudoten kauden päätteeksi B-sarjaan. HJK palasi kuitenkin jo vuoden kuluttua takaisin Mestaruussarjaan voittamalla B-sarjan 1932. Vuosina 1936 ja 1938 seura voitti Mestaruussarjan.[9] Jääkiekossa HJK voitti vielä kaksi SM-kultaa 1930-luvulla.[10] Sotien jälkeen HJK otti käsipallon lajivalikoimaansa, ja keilailu palasi seuran toimintaan. Aikaisemmin seurassa mietittiin myös koripallon ottamista mukaan ohjelmaan, mutta ajatuksesta luovuttiin. Käsipallossa seura voitti SM-hopeaa vuonna 1944.[11] HJK:n naisjaosto aloitti toimintansa vuonna 1946, jolloin alkoi myös naisten käsipallo.[12] Jalkapallossa alkanut mitaliton kausi loppui vuonna 1954, jolloin HJK voitti SM-pronssia.[9] Seuran toimintaa vaikeuttivat taloudelliset ongelmat, eikä se pystynyt panostamaan lajeihin erikoisseurojen tapaan.[13]

Jalkapallon erikoisseuraksi

Vuonna 1960 HJK:n puheenjohtajaksi valittiin Apu-lehden omistaja Olli Lyytikäinen, joka tuki seuraa sekä taloudellisesti että tarjoamalla pelaajille työpaikkoja.[14] Seuran toimintaa alettiin vähentää ja jääpallojaosto lakkautettiin vuonna 1963.[15] Jalkapallossa HJK palasi Suomen-mestariksi valmentaja Aulis Rytkösen johdolla vuonna 1964.[16] Mestaruuden myötä seura pääsi ensimmäistä kertaa Euroopan Cupiin kaudella 1965–1966.[17] HJK hävisi kuitenkin molemmat alkukierroksen pelinsä Manchester Unitedia vastaan.[18] Vuonna 1966 seura voitti ensimmäistä kertaa Suomen cupin.[17] Jääkiekossa HJK oli pudonnut pääsarjasta, mutta nousi suurten taloudellisten panostusten ansiosta takaisin. Seura tavoitteli myös SM-kultaa, mutta sijoittui parhaimmillaan hopealle kaudella 1971–1972.[19] Jääkiekkojaosto ajautui taloudellisiin ongelmiin ja lopulta päätti fuusioitua Karhu-Kissojen kanssa Helsingin Jääkiekkoklubiksi.[20] Myös taitoluistelu lopetettiin vuonna 1972, jolloin jäljelle jäivät käsipallo ja jalkapallo.[19][21] Naisten jalkapallossa HJK oli aloittanut toimintansa vuonna 1971, jolloin seura voitti heti Suomen-mestaruuden.[22] Miesten joukkueen rahoittajaksi tuli Paavo Einiö, jonka tuella HJK palasi mestariksi kaudella 1973.[23] Vuonna 1976 HJK:sta tuli jalkapalloon keskittynyt seura, kun käsipallotoiminta lakkautettiin.[24]

Mestarien liiga ja 2000-luku
Aloituskokoonpano PSV-ottelussa

Kaudella 1981 seura saavutti ensimmäisen tuplamestaruutensa HJK:n voitettua sekä cup- että Suomen-mestaruuden.[25] Vuosina 1985, 1987 ja 1988 seura voitti jälleen mestaruuden Jyrki Heliskosken valmentamalla joukkueella.[26] Ensimmäisellä Veikkausliiga-kaudella HJK palasi mestariksi kauden tauon jälkeen, mutta seuran toimintaa vaikeutti 1990-luvun lama. Vuoden 1991 alussa perustettiin saneerausohjelman ja organisaatiouudistuksen jälkeen HJK-Klubi Oy, jolla houkuteltiin sijoittajia. Kaudella 1992 HJK voitti Veikkausliigan mestaruuden, vaikka seura kärsi edelleen talousongelmista, joiden takia mietittiin jopa konkurssia.[27][28] Seuraavina vuosina vakavat taloushuolet väistyivät ja HJK-Klubi Oy lakkautettiin.[29] Kaudella 1996 HJK antoi ensimmäistä kertaa potkut valmentajalleen, kun Tommy Lindholm erotettiin huonosti alkaneen kauden takia. Joukkue joutui sarjakarsintaan, jotka se lopulta voitti yhteismaalein 2–1 Hangö IK:a vastaan.[30] Huonosti menneen kauden myötä joukkueen pelaajisto vaihdettiin suurelta osin ja HJK palasi Suomen-mestariksi.[31] Seura pääsi täten mukaan Mestarien liigan karsintoihin, joissa se voitti ensin FC Jerevanin ja FC Metzin. Tällöin HJK:sta tuli ensimmäinen Mestarien liigan lohkovaiheeseen päässyt suomalaisjoukkue.[32] HJK jäi lohkonsa viimeiseksi, mutta onnistui voittamaan Benfican.[33]

HJK muutti Finnair Stadiumille kauden 2000 aikana ja saavutti cup-mestaruuden.[34] Ensimmäisen mestaruutensa vuosikymmenen aikana joukkue voitti vuonna 2002. Myös vuonna 2003 HJK voitti Suomen-mestaruuden, jonka lisäksi se voitti cup-mestaruuden. Talvella 2004 seura osti FC Jokerien jalkapallotoiminnan ja teki joukkueesta oman farmijoukkueensa, jonka nimeksi tuli Klubi 04. HJK juhli satavuotisjuhliaan vuonna 2007, mutta sijoittui liigassa vasta seitsemänneksi. Kauden lopun joukkuetta valmensi Antti Muurinen. Suomen-mestariksi HJK palasi kaudella 2009. Myös seuraavana vuonna seura voitti Veikkausliigan, minkä lisäksi seura pääsi Eurooppa-liigassa play-off-kierrokselle.[35][36] HJK voitti kolmannen mestaruutensa putkeen kaudella 2011 ja neljäs tuli 2012, mikä merkitsi Suomen ennätystä peräkkäisten jalkapallomestaruuksien määrässä.[9] Kaudella 2013 seura voitti jo viidennen perättäisen Suomen-mestaruutensa.[37].

Kaudella 2014–2015 HJK eteni ensimmäisenä suomalaisseurana Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen voitettuaan karsintojen viimeisellä kierroksella Rapid Wienin.[38] Lisäksi seura voitti kuudennen perättäisen Suomen-mestaruutensa.[39] Mestaruusputki päättyi lopulta kaudella 2015, jolloin mestariksi kruunattiin Seinäjoen Jalkapallokerho HJK:n jäädessä pronssille. HJK palasi mestaruuskantaan kaudella 2017 voittaen myös Suomen Cupin, ja kaudella 2018 tuli toinen mestaruus peräkkäin.

Värit ja logot
}}
1907–1908
}}
1909–1972, 1986–
}}
1977
}}
1982
}}
1985
Joitakin HJK:n kotipeliasuja vuosien varrelta.[40][41][42]

Seuran perustamisen jälkeen peliasujen väriksi valittiin valkoinen. Tällä värityksellä pelattiin vuoteen 1909 saakka, jolloin pelipaitojen värit vaihdettiin sinivalkoraitaisiksi.[43] Värit olivat kannanotto suomalaisuusaatteen puolesta.[40] Vuosien varrella HJK on käyttänyt muitakin kotipeliasuja, mutta värit ovat pysyneet samana. Vuodesta 1986 lähtien peliasu on ollut jälleen sinivalkoraitainen.[42]

HJK:n logo on peräisin vuodelta 1913 ja sen on suunnitellut Osmo Korvenkontio.[44] Juhlavuotenaan 2007 HJK käytti erityistä juhlalogoa, jossa oli kaksi tähteä varsinaisen logon päällä 20 mestaruuden merkiksi ja vuosiluvun sijasta "1907–2007".[45] Perinteisen logon ohella HJK käytti 1990-luvun puolivälissä poikkeavaa tunnusta, jossa oli HJK-tekstin yläpuolella liekinvarrella varustettu jalkapallo.[46]

Stadion
Pääartikkeli: Töölön jalkapallostadion
HJK:n käyttämät kotikentät: Olympiastadion (ylhäällä), Töölön pallokenttä (oikealla) ja Bolt Arena (alhaalla).

HJK pelaa kotiottelunsa nykyisin Bolt Arenalla eli Töölön jalkapallostadionilla, jolla seura on pelannut vuodesta 2000 lähtien.[28] Stadionin rakennutti Hjallis Harkimo ja HJK oli osaomistaja stadionia hallinnoivasta yhtiöstä.[47]

Töölön jalkapallostadion valmistui vuonna 2000, jolloin sen nimioikeudet myytiin Finnairille kymmeneksi vuodeksi. Tämän johdosta stadion tunnettiin vuoteen 2010 asti nimellä Finnair Stadium.[48] Vuonna 2010 stadionin nimioikeudet vanhenivat, jolloin TeliaSonera hankki nimioikeudet vuoteen 2013 asti. Aluksi nimi oli Sonera Stadium[49] ja vuodesta 2017 vuoden 2020 alkuun saakka Telia 5G Areena. HJK omistaa stadionin nykyisin kokonaan.[50] Stadionin nimi vaihdettiin kuitenkin vuonna 2020, kun HJK teki uuden yhteistyösopimuksen Bolt.Works-henkilöstövuokrausyhtiön kanssa.[51]

Stadionin alustana oli alun perin luonnonnurmi, mutta keväällä 2003 se korvattiin niin sanotulla Mondon tekonurmella.[52] Tekonurmen käyttöä on perusteltu sen sopivuudella ympärivuotiseen käyttöön.[53] Tekonurmi on herättänyt vastustusta, mutta samalla stadionin käyttötunteja on pystytty nostamaan.[54][55]

HJK:n ensimmäinen kotikenttä oli vuonna 1915 valmistunut Töölön pallokenttä.[56] Toinen HJK:n usein käyttämä pelipaikka oli Helsingin olympiastadion. Veikkausliigan aikana HJK pelasi Töölön pallokentällä vuosina 1992–1994 ja 1997–1998 sekä olympiastadionilla 1990–1991, 1995–1996 ja 1999.[28] HJK:n suurimmat yleisömäärät ovat juuri olympiastadionilta. Pääsarjatason ennätys, 23 382 katsojaa, on vuonna 1996 pelatusta HJK-MyPa-ottelusta,[57] ja Mestarien liigan HJK-PSV Eindhoven-ottelussa katsojia oli 34 146.[58]

HJK:n kotikentät[59]

Kannattajat
HJK:n klubipäädyn faneja. Pelaajat kiittävät ottelun jälkeen.

Helsingin Jalkapalloklubilla on eniten aktiivisia kannattajia,[60] ja se on seuratuin joukkue Suomessa. Viidestätoista suurimmasta pääsarjatason ottelun katsojamäärästä 12 on ollut HJK:n kotiotteluita.[61] Helsingin Sanomien 2012 julkaiseman tutkimuksen mukaan HJK on paitsi menestynein, myös suosituin suomalainen jalkapalloseura. Sitä kannatti joka neljäs suosikkijoukkueensa ilmoittaneista; Uudellamaalla osuus oli peräti 59 prosenttia.[62]

HJK:n edusti Helsingin suomenkielistä porvariväestöä, tästä huolimatta seura piti kiinni perinteistään olla avoin kaikille kunniallisille kansalaisille kielestä, rodusta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta[63]. Sillä oli laajalti kannatusta esimerkiksi Helsingin normaalilyseon ja Ressun lukion opiskelijoiden keskuudessa, suomenkielisten opiskelijoiden lisäksi HJK oli suosittu mm. kauppiaiden keskuudessa[64][65]. Seuran kannattajien ydinjoukko tuli Helsingin kantakaupungista, mutta vuosikymmenten saatossa seurasta kehittyi leimallisesti myös töölöläinen joukkue, jossa HJK:n toiminta enimmäkseen pyöri.[66][67] Vaikka HJK pitkään miellettiin töölöläiseksi porvarijoukkueeksi, on tämä leima kadonnut. Nykyään kannattajat tulevat eri yhteiskuntaluokista ja myös töölöläiskeskeisyys on vähentynyt. Tähän ovat vaikuttaneet muiden vahvan identiteetin omanneiden helsinkiläisseurojen katoaminen pääsarjatasolta sekä muuttoliikkeen sekoittama väestöpohja, lisäksi HJK ryhtyi jo varhaisessa vaiheessa 60- ja 70-luvuilla perustamaan juniorijoukkueita kantakaupungin ulkopuolelle rakennettuihin lähiöihin[68]. Esimerkiksi Mestarien liigan lohkopelien aikaan HJK:sta tuli lähes koko Suomen edustaja.[69] Toisaalta HJK on hyvin vihattu seura sekä Helsingissä että muualla Suomessa.[70]

HJK:lla oli järjestäytyneitä kannattajia jo 1930-luvulla ja kannattajat järjestivät tuolloin huviretkiä sekä kerhoiltamia. Toiminta kuitenkin hiipui sotien jälkeen pitkälti yleisen taloudellisen tilanteen heikkouden vuoksi.[71] HJK:n ensimmäinen varsinainen kannattajaryhmä oli vuonna 1984 perustettu Tölikän Raiku,[72] jonka toiminta kuitenkin hiipui. Kannattajatoiminta järjestäytyi uudelleen 1999, kun Forza HJK perustettiin Mestarien liigan innostamana. Se on yksi Suomen vanhimmista edelleen toimivista faniyhdistyksistä. Forzan jäsenmäärä kasvoi tasaisesti ja korkeimmillaan se oli vuonna 2003, jolloin jäseniä oli noin 300. Vuonna 2006 Forza HJK jakautui, kun kannattajaryhmän sisällä puhjenneiden ristiriitojen vuoksi syntyi Sakilaiset. Forzalla oli vuoden 2011 alussa 175 jäsentä, kun taas Sakilaisiin kuului noin 30 jäsentä. Kannattaryhmistä Forza HJK on profiloitunut perheystävällisempään kannattamiseen, kun taas Sakilaisten toiminta on anarkistisempaa ja villimpää. Nykyään löyhästi organisoitu Klubipääty toimii HJK kannattajien kattojärjestönä ja kaikki kannattajat kannattavat HJK:ta Klubipäädyssä Bolt Arenan eteläpäädyssä.[60]

Seuran tunnussävelmäksi on noussut Vexi Salmen sanoittama ”Hoo-Jii-Koo”, joka perustuu englantilaisten Daniel Boonen ja Rod McQueenin säveltämään kappaleeseen ”Blue Is the Colour”. Englantilainen alkuperäisversio on tunnettu Chelsea FC:n kannatuslaulu. HJK:n edustusjoukkue lauloi itse ja levytti kappaleen ennen kautta 1973.[73][74]

HJK:n yleisösuosio jalkapallossa ja jääkiekossa 1950-luvulta eteenpäin

Jalkapallo
Vuosikymmen0123456789
1950Div1Div1Div1266928182440225922101834
1960126023022323Div1395273817150719762718058
19705177318825603781348134892886243827573889
19802930305830013243504967896770510640335034
19904673349332503572322434184159311234602919
20003976381826723646359446835580484845163661
20103544361037575097401752815101477937795007

[75]

Jääkiekko
KausiKeskiarvoKausiKeskiarvo
1957-587311965-661799
1958-5910451966-672812
1959-609541967-68556
1960-6116751968-69319
1961-6220151969-70377
1962-6314791970-714448
1963-6416871971-725500
1964-6515541972-73*3652

[76]

Kursivoitu teksti Toinen sarjataso

Kilpailijat
Stadin derby HIFK–HJK 23. toukokuuta 2017.

HJK:lla on historiansa aikana ollut useita merkittäviä kilpailijoita. 1900-luvun alkupuolella seuran tärkeimmät kilpailijat olivat muut helsinkiläiset pääsarjaseurat HIFK, HPS ja Kiffen, joiden kanssa HJK muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta jakoi mestaruudet ennen ensimmäistä maailmansotaa.[40] Asetelmaa on vahvistanut ajoittain kiivaskin kilpailu pelaajista.[77] Varsinkin 1960-luvulla käytiin kovaa kisaa elintilasta, kun pääsarjatasolla pelasi viisi helsinkiläisseuraa. Lopulta ainoastaan HJK säilyi pääsarjassa muiden joko pudottua alasarjoihin tai lopetettua kokonaan.[78][79]

Helsingin ulkopuolella HJK:n merkittävin kilpailija on ollut Valkeakosken Haka. Seurat ovat Suomen kaksi menestyneintä,[80] ja niiden välisiä kohtaamisia pidetään klassikoina, sillä niissä taistellaan usein sarjan kärkisijoista.[81][82][83] Esimerkiksi kauden 1999 mestaruus ratkesi Hakan hyväksi viimeisessä ottelussa Valkeakoskella, kun se onnistui voittamaan pisteen sarjassa edellä olleen HJK:n 1–0.[84] Otteluissa on ollut paljon katsojia ja neljä pääsarjatason 11 suurimmasta yleisömäärästä on juuri HJK:n ja Hakan välisistä peleistä.[61]

1990- ja 2000-luvulla HJK:n tärkeimmät kilpailijat Hakan ohella ovat olleet pääkaupunkiseudun seurat.[79] Erityisesti samalla stadionilla pelannut FC Jokerit nousi Harry Harkimon merkittävillä panostuksilla nopeasti huipulle ja oli lyhyen historiansa aikana tärkeä paikallisvastustaja. Jokerit hankki HJK:sta muun muassa Shefki Kuqin ja nousi haastamaan HJK:n ylivaltaa pääkaupunkiseudulla.[85] Noustuaan kaudeksi 2006 Veikkausliigaan FC Honka on ollut HJK:n merkittävin paikallisvastustaja.[86] HJK:n nykyisen kotikentän suurimmat katsojamäärät ovat olleet juuri Jokereita ja Honkaa vastaan. Molempia vastaan on katsomossa ollut parhaimmillaan yli 10 000 katsojaa.[87][88] Jokerien ja Hongan lisäksi muita paikalliskilpailijoita ovat olleet Finnairin Palloilijat, Atlantis FC ja AC Allianssi.[89] 2010-luvulla HJK on pelannut ”Stadin derbyjä” HIFK:ta vastaan.[90]

Organisaatio ja talous

Rakenne

Helsingin Jalkapalloklubin organisaatio kostuu HJK Oy:stä ja useasta yhdistyksestä. Osakeyhtiö vastaa liigajoukkueen sekä A- ja B-poikien edustusjoukkueen toiminnasta. HJK ry on seuran ydin ja nykyään se vastaa naisten ja tyttöjen joukkueista sekä nuorempien poikien edustusjoukkueista. Muusta junioritoiminnasta huolehtii HJK-Juniorit ry ja reservijoukkue Klubi-04:n toimintaa hoitaa Talenttiklubi ry. Osakeyhtiön pääomistaja on Olli-Pekka Lyytikäinen, joka omistaa kaksi kolmasosaa osakkeista yhdessä siskonsa ja perheyhtiönsä A-lehtien kautta. Lyytikäinen on myös osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja.[91][92]

HJK:n puheenjohtajat

Liiga-HJK ry:n puheenjohtajat

Oy:n puheenjohtajat (2001–)

[93][94][95]

HJK Oy

Nykymuotoisena HJK yhtiöitettiin vuonna 2000. Yhtiömuotoa yritettiin myös aikaisemmin seuran 1990-luvun alun pahojen talousvaikeuksien käynnistämän saneerausohjelman yhteydessä. HJK-Klubi Oy perustettiin 1991, mutta osakeanti epäonnistui eikä seuraan saatu juurikaan uusia sijoittajia. Silloisesta yhtiöstä HJK ry omisti pääosan. Yhtiö laukkautettiin 1996 muun muassa verotussyistä ja edustusjoukkueen toiminta siirtyi takaisin HJK ry:lle.[29]

2000-luvulla HJK:n liikevaihto pysyi keskimäärin noin 2 miljoonassa eurossa. 2010-luvulla on kuitenkin tapahtunut suurta kasvua ja HJK:n keskimääräinen liikevaihto on noussut jo lähes kuuteen miljoonaan euroon. Korkeimmillaan seuran liikevaihto on ollut kaudella 2014, kun se pelasi Eurooppa-liigan lohkovaiheessa. Liikevaihto nousi tuolloin lähes 9 miljoonaan euroon.[96] HJK:n tulot koostuvat yrityskumppanuuksista, yritysliikunnasta ja Töölön jalkapallostadionin tapahtumien vuokrasta.[97] Huomattavia tuloja tuovat myös eurocupien palkintorahat sekä pelaajien myynnit, mitkä vaihtelevat vuosittain merkittävästi. HJK saa muiden seurojen tapaan pienen osa Veikkausliigan televisiointisopimuksesta.[98] HJK:lla oli 2000-luvun alussa myös oma televisiosopimus MTV3:n kanssa.[99]

HJK:n pääsponsorit ovat Adidas, Stadium, Bolt.Works, Lumme Energia, Apu, Carlsberg, Silja Line, OP Uusimaa, Ilmarinen, Mehiläinen ja Foodora.[100]

Talouden tunnusluvut
Tunnuslukuja 2005–2018
TilikausiLiikevaihto*Tulos*
20051,59–0,04[101]
20062,460,09[102]
20072,20–0,15[102]
20082,13–0,25[102]
20091,81–0,49[102]
20103,220,05[103]
20115,601,50[104]
20123,7550,088[105]
20133,705–0,149[101]
20148,7250,338[101]
20155,7400,494[101]
20165,0250,257[101]
20174,8420,253[101]
20184,6060,159[101]
20194,1600,058[101]
20203,1960,046[101]
20217,0970,751[101]
*) miljoonaa euroa

Pelaajat ja valmentajat

Joukkue 2023

Päivitetty 30. maaliskuuta 2023.[106]

Maalivahdit
01 Suomi Jesse Öst
25 Pohjois-Makedonia Dejan Iliev
Puolustajat
02 Suomi Tuomas Ollila
04 Suomi Joona Toivio
06 Suomi Aapo Halme
14 Suomi Matti Peltola
15 Suomi Miro Tenho
16 Suomi Valtteri Moren
22 Suomi Jukka Raitala
23 Suomi Pyry Soiri
27 Suomi Kevin Kouassivi-Benissan
28 Suomi Miska Ylitolva
46 Suomi Oliver Pettersson
Keskikenttäpelaajat
10 Suomi Lucas Lingman
19 Suomi Aleksi Paananen
24 Kreikka Geórgios Kanellópoulos
37 Japani Atomu Tanaka
56 Suomi Perparim Hetemaj
Hyökkääjät
07 Suomi Santeri Hostikka
09 Serbia Bojan Radulovic
11 Suomi Roope Riski
18 Suomi Topi Keskinen
29 Suomi Anthony Olusanya
34 Suomi Maksim Stjopin
42 Suomi Kai Meriluoto
73 Suomi David Ezeh
  • Päävalmentaja: Toni Koskela
  • Valmentaja: Mikko Lignell
  • Valmentaja: Tuomas Silvennoinen
  • Talenttivalmentaja: Aleksi Lalli
  • Maalivahtivalmentaja sekä joukkueen operatiivinen johtaja: Ville Wallén
  • Fysiikkavalmentaja: Luis Anula
  • Huoltaja: Patrick Cousins

Entiset pelaajat
Pääartikkeli: Luettelo Helsingin Jalkapalloklubissa pelanneista jalkapalloilijoista

Entiset päävalmentajat

[109][110][111][93]

Hall of Fame
Tähtijoukkue 1907–2007

Pelaajavalmentajana Aulis Rytkönen

HJK:n Hall of Fame perustettiin seuran 90-vuotisjuhlien yhteydessä, jolloin siihen nimettiin 16 henkilöä. Sittemmin sitä on täydennetty useampaan otteeseen.[112][113] HJK:n 100-vuotiskaudella 2007 julkaistiin juhlakirja, jossa valittiin HJK:n kaikkien aikojen tähtijoukkue. Valinnoissa painotettiin pelaajan uraa HJK:ssa, ottelumääriä, saavutuksia, tilastoja ja merkitystä seuralle. Pelaajavalmentajaksi valittiin Aulis Rytkönen.[114][115]

[116]

Farmijoukkue
Pääartikkeli: Klubi 04

Klubi 04:n toiminta alkoi vuonna 2004, jolloin HJK osti FC Jokerien toiminnan.[35] Koska HJK:lla ei voinut olla kahta liigajoukkuetta, aloitti Klubi 04 toimintansa Kakkosesta.[117] Joukkue nousi Ykköseen kaudeksi 2006 voitettuaan sarjakarsinnoissa VG-62:n. Vuonna 2006 Klubi 04 sijoittui kuudenneksi, mutta seuraavalla kaudella joukkue oli viimeinen ja putosi sarjasta. Kaudeksi 2009 joukkue onnistui jälleen sarjanousussa. Klubi 04 pysyi sarjassa vuoteen 2010 asti, jolloin se putosi.[118] Kaudeksi 2018 Klubi 04 nousi taas Ykköseen, mutta jäi sarjan viimeiseksi ja putosi.

HJK:lla on ollut myös muiden seurojen kanssa farmisopimuksia. Muun muassa vuosina 1994–1997 FC Honka oli HJK:n farmisopimuksen alaisena.[119]

Juniorit
Klubi 04:n ottelu kaudella 2007.

HJK:lla on juniorijoukkueet kaikissa poikien ikäluokissa. Lisäksi toimintaa on tyttöjen puolella.[120] Seuralla on omat kaupunginosajoukkueet, ja kaiken kaikkiaan junioripelaajia on noin 1 400. HJK:n juniorijoukkueet toimivat HJK Juniorit ry:n alaisuudessa.[121] HJK Juniorit on pääkaupunkiseudun suurin jalkapalloseura.[122]

HJK on A-pojissa mestaruuksien määrässä toiseksi menestynein ja B-pojissa menestynein seura.[123] HJK on kummankin sarjan menestynein seura maratontaulukossa.[124] Vuoteen 2019 mennessä seura on saavuttanut A-pojissa 14 ja B-pojissa 22 mestaruutta.[123] B-tytöissä HJK on myös menestynein seura.[125]

Kansainvälisen urheilututkimuskeskuksen CIES:n helmikuussa 2015 julkaiseman tutkimuksen mukaan HJK oli Suomen ja Pohjoismaiden suurin ja Euroopan 20. suurin kasvattajaseura. Tutkimus kattoi 468 seuraa 31 eurooppalaisesta pääsarjasta, ja kasvatiksi laskettiin pelaajat, jotka olivat edustaneet seuraa vähintään kolmen vuoden ajan ikävuosina 15–21. Sarjoissa pelasi yhteensä 36 HJK:n kasvattia.[126][127]

Naiset
Pääartikkeli: Helsingin Jalkapalloklubi (naiset)

Seura aloitti naisjoukkueen toiminnan vuonna 1971, jolloin Naisten SM-sarja aloitettiin. Joukkue voitti heti ensimmäisenä vuonna Suomen-mestaruuden.[22] HJK hallitsi naisjalkapallon alkuvuosia, sillä se voitti viisi ensimmäistä mestaruutta. Vuosina 1979–1989 joukkue voitti seitsemän mestaruutta. HJK oli myös paras naisjoukkue 1990-luvulla, jolloin se voitti seitsemän mestaruutta. 2000-luvulla naisjoukkue voitti Suomen-mestaruuden vuosina 2000, 2001, 2005 ja 2019.[128] HJK menestyi naisissa myös kansainvälisillä kentillä, ja seura oli mukana vastaperustetussa naisten UEFA Cupissa kaudella 2001–2002. Joukkue eteni aina välieriin asti, jossa sen pudotti jatkopeleistä Umeå IK. Suomemestaruuden jälkeen monet pelaajat lähtivät seurasta, minkä takia HJK ei menestynyt SM-sarjassa edellisvuosien tapaan.[129]

Soveltava jalkapallo

HJK Hurrikaanit -joukkue pelaa sähköpyörätuolijalkapalloa. Laji tuli Suomeen vuonna 2012 ja joukkue aloitti HJK:ssa 2015.[130]

Saavutukset

Miehet

Nuoret:

A-pojat

  • Suomen mestari (14): 1942, 1959, 1974, 1980, 1981, 1982, 1984, 1990, 1997, 2001, 2004, 2005, 2006, 2010

B-pojat

  • Suomen mestari (22): 1977, 1978, 1979, 1980, 1982, 1986, 1991, 1992, 1993, 1994, 1997, 2002, 2004, 2005, 2006, 2008, 2009, 2010, 2011, 2014, 2015, 2017[123]

Naiset [128][132]

  • Suomen mestari (23): 1971, 1972, 1973, 1974, 1975, 1979, 1980, 1981, 1984, 1986, 1987, 1988, 1991, 1992, 1995, 1996, 1997, 1998, 1999, 2000, 2001, 2005, 2019
  • Suomen Cupin voittaja (17): 1981, 1984, 1985, 1986, 1991, 1992, 1993, 1998, 1999, 2000, 2002, 2006, 2007, 2008, 2010, 2017, 2019
  • Naisten Liigacupin voittaja (2): 2009, 2012

Tilastot

Sarjasijoitukset
Helsingin Jalkapalloklubin kaudet
Kausi[9][118] Sarja O V T H TM/PM PST Sija Cup-mestaruudet[133][134]
1908 Cup välierä
1909 Cup välierä
1910 Cup välierä
1911 Cup mestaruus
1912 Cup mestaruus
1913 Cup välierä
1914 ei pelattu ensimmäisen maailmansodan takia
1915 Cup karsinta
1916 Cup puolivälierä
1917 Cup mestaruus
1918 Cup mestaruus
1919 Cup mestaruus
1920 Cup puolivälierä
1921 Cup hopeaa
1922 Cup välierä
1923 Cup mestaruus
1924 Cup karsinta
1925 Cup mestaruus
1926 Cup välierä
1927 Cup puolivälierä
1928 Cup puolivälierä
1929 Cup puolivälierä
1930 SM-karsinta toinen sija
1931 Mestaruussarja 7 0 3 4 12-16 3 7. (8)
1932 Suomensarja 5 4 0 1 10-4 8 1. (6)
1933 Mestaruussarja 14 5 6 3 20-14 16 2. (8)
1934 Mestaruussarja 14 5 4 5 23-18 14 5. (8)
1935 Mestaruussarja 14 6 2 6 32-26 14 4. (8)
1936 Mestaruussarja 14 9 1 4 37-21 19 1. (8)
1937 Mestaruussarja 14 8 4 2 58-24 20 2. (8)
1938 Mestaruussarja 14 8 4 2 43-24 20 1. (8)
1939 Mestaruussarja 13 7 4 2 40-18 18 2. (8)
1940 Mestaruussarjaa ei pelattu, SM-cupissa välierässä
1940/41 Mestaruussarja 12 4 2 6 22-30 10 5. (8)
1942 Mestaruussarjaa ei pelattu, SM-cupissa putosi ennen välieriä
1943/44 Mestaruussarja 7 1 2 4 20-22 4 7. (8)
1945 Mestaruussarja (SPL) 5 2 1 2 11-13 5 5. (6)
1945/46 Suomensarja (SPL) 14 11 0 3 60-25 22 2. (8)
1946/47 Mestaruussarja (SPL) 14 4 3 7 26-41 11 6. (8)
1947/48 Mestaruussarja (SPL) 14 6 2 6 33-27 14 5. (8)
1948 Mestaruussarja 15 6 6 3 32-20 18 4. (16)
1949 Mestaruussarja 22 5 4 13 27-55 14 10. (12)
1950 Suomensarja 18 13 3 2 56-17 29 2. (10)
1951 Suomensarja 18 12 2 4 56-20 26 2. (10)
1952 Suomensarja 18 12 3 3 63-27 27 1. (10)
1953 Mestaruussarja 18 7 3 8 28-22 17 6. (10)
1954 Mestaruussarja 18 9 4 5 31-18 22 3. (10)
1955 Mestaruussarja 18 5 5 8 35-35 15 8. (10)
1956 Mestaruussarja 18 9 3 6 39-28 21 2. (10)
1957 Mestaruussarja 18 5 8 5 26-26 18 6. (10)
1958 Mestaruussarja 18 9 2 7 45-34 20 5. (10)
1959 Mestaruussarja 18 4 5 9 28-39 13 8. (10)
1960 Mestaruussarja 22 5 8 9 44-51 18 9. (12)
1961 Mestaruussarja 22 7 7 8 42-41 21 6. (12)
1962 Mestaruussarja 22 6 4 12 33-57 16 11. (12)
1963 Suomensarja 22 20 1 1 127-18 41 1. (12)
1964 Mestaruussarja 22 14 6 2 42-18 34 1. (12)
1965 Mestaruussarja 22 12 5 5 50-30 29 2. (12)
1966 Mestaruussarja 22 10 7 5 46-30 27 2. (12) Suomen cup
1967 Mestaruussarja 22 11 3 8 59-38 25 5. (12)
1968 Mestaruussarja 22 11 7 4 51-300 29 3. (12)
1969 Mestaruussarja 22 11 5 6 50-32 27 3. (12)
1970 Mestaruussarja 22 9 7 6 37-26 25 5. (12)
1971 Mestaruussarja 26 10 11 5 46-32 31 4. (12)
1972 Mestaruussarja 22 10 1 11 24-32 21 9. (12)
1973 Mestaruussarja 22 14 5 3 36-21 33 1. (12)
1974 Mestaruussarja 22 12 4 6 43-27 28 3. (12)
1975 Mestaruussarja 22 8 2 12 29-37 18 8. (12)
1976 Mestaruussarja 22 12 5 5 40-25 29 3. (12)
1977 Mestaruussarja 22 9 5 8 27-25 23 7. (12)
1978 Mestaruussarja 22 13 7 2 52-29 33 1. (12)
1979 Mestaruussarja (runkosarja) 22 10 7 5 34-24 27 3. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 29 14 7 8 48.36 35 3. (8)
1980 Mestaruussarja (runkosarja) 22 12 6 4 39-22 30 3. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 29 15 9 5 48-29 24 3. (8)
1981 Mestaruussarja (runkosarja) 22 12 4 6 40-24 28 2. (12) Suomen cup
Mestaruussarja (loppusarja) 29 17 5 7 57-32 25 1. (8)
1982 Mestaruussarja (runkosarja) 22 11 3 8 53-39 25 5. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 29 15 4 10 62-47 22 2. (8)
1983 Mestaruussarja (runkosarja) 22 10 8 4 42-28 28 5. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 29 15 9 5 61-37 25 2. (8)
1984 Mestaruussarja (runkosarja) 22 10 6 6 49-37 26 5. (12) Suomen cup
1985 Mestaruussarja (runkosarja) 22 11 6 5 41-23 28 2. (12)
Mestaruussarja (pudotuspelit) 4 2 0 2 7-5 1.
1986 Mestaruussarja 22 10 10 2 42-23 30 3. (12)
1987 Mestaruussarja 22 15 3 4 38-14 33 1. (12)
1988 Mestaruussarja (runkosarja) 22 16 2 4 44-22 34 1. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 27 20 3 4 43 1. (6)
1989 Mestaruussarja (runkosarja) 22 10 5 6 28-20 25 5. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 27 11 7 9 29 5. (6)
1990 Veikkausliiga (runkosarja) 22 11 6 5 40-29 28 3. (12)
Veikkausliiga (pudotuspelit) 7 5 0 2 13-7 1.
1991 Veikkausliiga 33 14 9 10 61-44 51 5.
1992 Veikkausliiga 33 20 6 7 59-35 66 1. (12)
1993 Veikkausliiga (runkosarja) 22 12 3 7 27-17 39 3. (12) Suomen cup
Veikkausliiga (loppusarja) 29 15 4 10 34-26 49 3. (8)
1994 Veikkausliiga 26 12 7 7 40-29 43 3. (14) Liigacup
1995 Veikkausliiga 26 14 10 2 44-18 52 3. (14)
1996 Veikkausliiga (runkosarja) 22 8 4 10 26-30 28 8. (12) Suomen cup, Liigacup
Veikkausliiga (karsintasarja) 27 11 5 11 36-37 38 3. (6)
1997 Veikkausliiga 27 18 4 5 53-18 58 1. Liigacup
1998 Veikkausliiga 27 9 11 7 33-31 38 4. (10) Suomen cup, Liigacup
1999 Veikkausliiga (runkosarja) 22 14 5 3 43-14 47 2. (12)
Veikkausliiga (loppusarja) 29 20 5 4 53-18 65 2. (8)
2000 Veikkausliiga 33 16 9 8 51-33 57 4. (12) Suomen cup
2001 Veikkausliiga 33 19 10 4 64-19 67 2. (12)
2002 Veikkausliiga (runkosarja) 22 15 3 4 36-16 48 1. (12)
Veikkausliiga (loppusarja) 29 20 5 4 65 1. (8)
2003 Veikkausliiga 26 17 6 3 51-15 57 1. (14) Suomen cup
2004 Veikkausliiga 26 9 12 5 42-31 39 6. (14)
2005 Veikkausliiga 26 15 7 4 43-26 52 2. (14)
2006 Veikkausliiga 24 13 6 5 45-18 45 2. (14) Suomen cup
2007 Veikkausliiga 26 7 13 6 31-25 34 7. (14)
2008 Veikkausliiga 26 14 5 7 47-29 47 4. (14) Suomen cup
2009 Veikkausliiga 26 14 10 2 45-21 52 1. (14)
2010 Veikkausliiga 26 15 7 4 43-19 52 1. (14)
2011 Veikkausliiga 33 26 3 4 86-23 81 1. (12) Suomen cup
2012 Veikkausliiga 33 19 7 7 63-33 64 1. (12)
2013 Veikkausliiga 33 22 7 4 78-25 73 1. (12)
2014 Veikkausliiga 33 20 9 4 62-25 69 1. (12) Suomen cup
2015 Veikkausliiga 33 16 10 7 52-36 58 3. (12)
2016 Veikkausliiga 33 16 10 7 45-30 58 2. (12)
2017 Veikkausliiga 33 23 7 3 76-17 76 1. (12) Suomen cup
2018 Veikkausliiga 33 24 6 3 61-19 78 1. (12)
2019 Veikkausliiga (runkosarja) 22 8 10 4 28-22 34 4. (12)
2019 Veikkausliiga (mestaruussarja) 27 9 10 8 33-29 37 5. (12)
2019 Veikkausliiga (eurolopputurnaus) 2 1 0 1 4-4
2020 Veikkausliiga 22 14 6 2 53-17 48 1. (12) Suomen cup
2021 Veikkausliiga (runkosarja) 22 15 4 3 32-12 49 2. (12)
2021 Veikkausliiga (mestaruussarja) 27 18 5 4 41-19 59 1. (6)
2022 Veikkausliiga (runkosarja) 22 15 4 3 34-18 49 1. (12)
2022 Veikkausliiga (mestaruussarja) 27 18 4 5 41-23 58 1. (6)
Selite
OOttelut
VVoitot
TTasapeli
HHäviöt
TM/PMTehdyt maalit/päästetyt maalit
PSTPisteet

Eurocup-ottelut
HJK kansainvälisissä peleissä[135]
  • Q = karsintakierros
  • 1R = ensimmäinen kierros
  • PO = play-off kierros
  • HJK:n maalit mainittu ensin.
Kausi Kilpailu Kierros Maa Vastustaja Tulos
1965–1966 Euroopan Cup Q Englanti Manchester United 2–3, 0–6
1967–1968 Cup-voittajien Cup 1R Puola Wisla Kraków 1–4, 0–4
1974–1975 Euroopan Cup 1R Malta Valletta FC 0–1, 4–1
2R Ruotsi Åtvidabergs FF 0–3, 0–1
1975–1976 UEFA Cup Q Länsi-Saksa Hertha Berlin 1–4, 1–2
1979–1980 Euroopan Cup 1R Alankomaat Ajax Amsterdam 1–8, 1–8
1982–1983 Euroopan Cup 1R Kypros Omonia Nicosia 0–2, 3–0
2R Englanti Liverpool FC 1–0, 0–5
1983–1984 UEFA Cup Q Neuvostoliitto Spartak Moskova 0–2, 0–5
1984–1985 UEFA Cup Q Neuvostoliitto FK Dynamo Minsk 0–4, 0–6
1985–1986 Cup-voittajien Cup 1R Albania KS Flamurtari Vlorë 3–2, 2–1
2R Itä-Saksa Dynamo Dresden 1–0, 2–7
1986–1987 Euroopan Cup 1R Kypros APOEL Nicosia 0–1, 3–2
1988–1989 Euroopan Cup 1R Portugali FC Porto 0–3, 2–0
1989–1990 Euroopan Cup 1R Italia AC Milan 0–4, 0–1
1991–1992 Euroopan Cup 1R Neuvostoliitto Kiovan Dynamo 0–1, 0–3
1993–1994 Mestarien liiga Q Viro Norma Tallinn 1–1, 1–0
1R Belgia RSC Anderlecht 0–3, 0–3
1994–1995 Cup-voittajien Cup Q Färsaaret B71 Sandur 5–0, 2–0
1R Turkki Besiktas JK 0–2, 1–1
1995–1996 Intertoto Cup Lohko Ranska FC Girondins de Bordeaux 1–1
Lohko Irlanti Bohemians 3–2
Lohko Ruotsi IFK Norrköping 1–1
Lohko Tanska OB Odense 1–2
1996–1997 UEFA Cup Q Armenia FC Pyunik Jerevan 1–3, 5–2
2Q Ukraina Chernomorets Odesa 2–2, 0–2
1997–1998 Cup-voittajien Cup Q Serbia ja Montenegro Belgradin Punainen Tähti 1–0, 0–3
1998–1999 Mestarien liiga 1Q Armenia FC Jerevan 2–0, 3–0
2Q Ranska FC Metz 1–0, 1–1
Lohko Alankomaat PSV Eindhoven 1–2, 1–3
Lohko Saksa 1. FC Kaiserslautern 0–0, 2–5
Lohko Portugali SL Benfica 2–0, 2–2
1999–2000 UEFA Cup Q Armenia Shirak Gyumri 2–0, 0–1
2Q Ranska Olympique Lyonnais 0–1, 1–5
2000–2001 UEFA Cup Q Luxemburg CS Grevenmacher 4–1, 0–2
1R Skotlanti Celtic FC 0–2, 2–1
2001–2002 UEFA Cup Q Latvia FK Ventspils 2–1, 1–0
1R Italia AC Parma 0–1, 0–2
2002–2003 UEFA Cup Q Valko-Venäjä FC Gomel 0–1, 0–4
2003–2004 Mestarien liiga 1Q Pohjois-Irlanti Glentoran 0–0, 1–0
2Q Unkari MTK Budapest 1–3, 1–0
2004–2005 Mestarien liiga 1Q Pohjois-Irlanti Linfield FC 1–0, 1–0
2Q Israel Maccabi Tel-Aviv 0–0, 0–1
2006–2007 UEFA Cup Q Irlanti Drogheda United 1–1, 1–3
2007–2008 UEFA Cup 1Q Luxemburg FC Etzella Ettelbruck 2–0, 1–0
2Q Tanska Aalborg BK 2–1, 0–3
2009–2010 Eurooppa-liiga 2Q Liettua FK Vėtra 1–0, 1–3
2010–2011 Mestarien liiga 2Q Liettua FK Ekranas 0–1, 2–0
3Q Serbia FK Partizan 0–3, 1–2
2010–2011 Eurooppa-liiga PO Turkki Beşiktaş JK 0–2, 0–4
2011–2012 Mestarien liiga 2Q Wales Bangor City FC 3–0, 10–0
3Q Kroatia NK Dinamo Zagreb 1–2, 0–1
2011–2012 Eurooppa-liiga PO Saksa FC Schalke 04 2–0, 1–6
2012–2013 Mestarien liiga 2Q Islanti KR Reykjavik 7–0, 2–1
3Q Skotlanti Celtic FC 1–2, 0–2
2012–2013 Eurooppa-liiga PO Espanja Athletic Bilbao 0–6, 3–3
2013–2014 Mestarien liiga 2Q Viro Nõmme Kalju 0–0, 1–2
2014–2015 Mestarien liiga 2Q Pohjois-Makedonia FK Rabotnički 0–0, 2–1
3Q Kypros APOEL FC 2–2, 0–2
2014–2015 Eurooppa-liiga PO Itävalta Rapid Wien 2–1, 3–3
Lohko Tanska FC Kööpenhamina 2–1, 0–2
Lohko Belgia Club Brugge 0–3, 1–2
Lohko Italia Torino FC 2–1, 0–2
2015–2016 Mestarien liiga 2Q Latvia FK Ventspils 3–1, 1–0
3Q Kazakstan FK Astana 0–0, 3–4
2015–2016 Eurooppa-liiga PO Venäjä FK Krasnodar 0–0, 1–5
2016–2017 Eurooppa-liiga 1Q Liettua FK Atlantas 2–0, 1–1
2Q Bulgaria PFC Beroe Stara Zagora 1–1, 1–0
3Q Ruotsi IFK Göteborg 2–1, 0–2
2017–2018 Eurooppa-liiga 1Q Wales Connah’s Quay Nomads FC 0–1, 3–0
2Q Pohjois-Makedonia FK Shkëndija 1–3, 1–1
2018–2019 Mestarien liiga 1Q Färsaaret Víkingur Gøta 2–1, 3–1
2Q Valko-Venäjä FK BATE 0–0, 1–2
2018–2019 Eurooppa-liiga 3Q Slovenia NK Olimpija Ljubljana 0–3, 1–4
2019–2020 Mestarien liiga 1Q Färsaaret HB Torshavn 3–0, 2–2
2Q Serbia Belgradin Punainen tähti 0–2, 2–1
2019–2020 Eurooppa-liiga 3Q Latvia Riga FC 1–1, 2–2
2021–2022 Mestarien liiga 1Q Montenegro FK Budućnost Podgorica 3–1, 4–0
2Q Ruotsi Malmö FF 1–2, 2–2
2021–2022 Eurooppa-liiga 3Q Azerbaidžan Neftçi Baku PFK 2–2, 3–0
PO Turkki Fenerbahçe SK 0–1, 2–5
2021–2022 Konferenssiliiga Lohko Itävalta LASK Linz 0–2, 0–3
Lohko Israel Maccabi Tel Aviv FC 0–5, 0–3
Lohko Armenia Alaškert FC 4–2, 1–0
2022–2023 Mestarien liiga 1Q Latvia FK RFS 1–0, 1–2
JO: 0–0, RP: 5–4
2022–2023 Mestarien liiga 2Q Tšekki FC Viktoria Plzeň 1–2, 0–5
2022–2023 Eurooppa-liiga 3Q Slovenia NK Maribor 2–0, 1–0
2022–2023 Eurooppa-liiga PO Tanska Silkeborg IF 1–0, 1–1
2022–2023 Eurooppa-liiga Lohko Italia AS Roma 0–3, 1–2
2022–2023 Eurooppa-liiga Lohko Bulgaria PFK Ludogorets Razgrad 1–1, 0–2
2022–2023 Eurooppa-liiga Lohko Espanja Real Betis Balompié 0–2, 0–3
Kilpailu Ottelut Voitot Tasapelit Tappiot Tehdyt Päästetyt
Mestarien liiga / Euroopan Cup 80 29 13 38 103 125
Cup-voittajien Cup 12 6 1 5 18 24
Eurooppa-liiga / UEFA Cup 76 22 13 41 78 148
Intertoto Cup 4 1 2 1 6 6
Konferenssiliiga 6 2 0 4 5 15
Yhteensä 178 60 29 89 211 318

Tilanne 3.11.2022 pelatun ottelun jälkeen.

Pelaajatilastot

Helsingin Jalkapalloklubissa eniten otteiluita on pelannut Reijo Jalava, joka pelasi urallaan 304 pääsarjatason ottelua ja lisäksi useita myös Suomensarjassa.[136] Veikkausliigassa aikana eniten otteluja pelasi Aarno Turpeinen.[137]

Helsingin Jalkapalloklubin paras maalintekijä on Aatos Lehtonen, joka pelasi koko uransa seurassa. Hän teki kaikkiaan 109 maalia, jolla hän on pääsarjatason maalintekijätilastossa sijalla 14.[138] Veikkausliigamaaleja on tehnyt eniten Juho Mäkelä.[137]

Päivitetty kauteen -2019

Eniten pääsarjaotteluita
SijaPelaajaVuodetOttelut
1Reijo Jalava1949–1969304[136]
2Sebastian Sorsa2004–2007, 2009–2016270[139]
3Markku Kanerva1983–1990, 1994–1998266[140]
4Ville Wallén2000–2001, 2003, 2005–2013263[137][141]
5Henry Forssell1968–1980247[142]
6Juha Dahllund1972–1976, 1978–1985236[143]
7Lauri Lehtinen1943–1962231[144]
8Jari Europaeus1981–1984, 1990–1995226[145]
9Aarno Turpeinen1995–2004225[146]
10Erfan Zeneli2005–2008, 2010-2015, 2019208[147]
 Eniten pääsarjamaaleja
SijaPelaajaVuodetMaalitOttelut
1Aatos Lehtonen1934–1947109101[148]
2Pentti Styck1954–196298133[149]
3Atik Ismail1975–1976, 1978–1979, 1981–198497165[150]
4Sulo Salo1932–194975148[151]
5Kai Pahlman1965–196974102[152]
5Juho Mäkelä2003–2005, 2008–2010, 201274156[137]
7Pekka Talaslahti1965–197168119[153]
8Ismo Lius1991–1992, 1994–19966279[154]
9Mika Kottila1994–1995, 1997–1998, 2002–200456158[155]
10Akseli Pelvas2007–2013, 2016–201952143[156]


Muut lajit

Jalkapallon ohella Helsingin Jalkapalloklubin virallisia lajeja ovat olleet jääpallo, jääkiekko, tennis, taitoluistelu, käsipallo ja keilailu. Lisäksi seurassa on harrastettu yleisurheilua, luistelua, soutua, rugbya sekä maahockeyta, jaostoja näille lajeille ei kuitenkaan ollut ja usein niitä harrastettiin vain lyhyen aikaa ja kokeiluluontoisesti [157][158]

Jääpallo
Pääartikkeli: Helsingin Jalkapalloklubi (jääpallo)

Jääpalloa pelattiin HJK:ssa vuosina 1909[43]–1963. Seura menestyi lajissa hyvin erityisesti 1920-luvulla, jolloin se oli finaalissa seitsemän kertaa.[159] 1930-luvulla menestys hiipui ja toisen maailmansodan jälkeen HJK sahasi liigan ja Suomensarjan välillä ja lopulta putosi maakuntasarjaan.[160] Toiminta lakkasi, kun se karsittiin HJK:n talousvaikeuksien vuoksi 1963.[15] HJK voitti lajissa kaikkiaan viisi mestaruutta, kolme hopeaa ja kaksi pronssia.[159] Vuosien varrella 22 HJK-pelaajaa edusti maajoukkuetta.[161]

Saavutukset:

Kaudet SM-kilpailuissa (ei pelattu 1940, 1942) (40):

  • 1912, 1915-1948, 1950, 1952-1957

Kaudet Suomensarjassa (7):

  • 1949, 1951, 1958-1962

Kaudet Maakuntasarjassa (1):

  • 1963

Jääkiekko
Pääartikkeli: Helsingin Jalkapalloklubi (jääkiekko)
Jääkiekko-ottelu Ilves–HJK joulukuussa 1949.

Jääkiekkoa pelattiin HJK:ssa vuosina 1928–1972. Ennen toista maailmansotaa HJK menestyi hyvin voittaen kolme mestaruutta ja ollen muilla mitaleilla seitsemän kertaa.[162] Sodan jälkeen menestys oli vaatimattomampaa kunnes HJK 1960- ja 1970-luvun taitteessa panosti merkittävästi lajiin. Seura kuitenkin ajautui talousvaikeuksiin ja jääkiekkojaosto fuusioitui Karhu-Kissojen kanssa Helsingin Jääkiekkoklubiksi 1972.[8][20]

Saavutukset:

Kaudet SM-sarjassa(ei pelattu 1930, 1940, 1942) (36):

  • 1928-1947, 1949-1955, 1957-1966, 1971-1972

Kaudet Suomensarjassa(6):

  • 1948, 1956, 1967-1970

Tennis

Tennistä harrastettiin HJK:ssa vuodesta 1916-1920-luvun alkuun[163]

Taitoluistelu

Taitoluistelu kuului HJK:n ohjelmaan vuosina 1966–1972. Toiminta siinä oli varsin menestyksekästä, sillä HJK:n luistelijat voittivat yhteensä kuusi Suomen-mestaruutta. Myös taitoluistelu lakkautettiin talouskriisin jälkimainingeissa, kun sen toiminta siirtyi Helsingin Taitoluisteluklubille.[19][21]

Käsipallo

Käsipalloa pelattiin HJK:ssa vuosina 1943–1976.[11][24] HJK pelasi miesten pääsarjatasolla kahdeksan kautta ja naisten pääsarjatasolla kaksikymmentä kautta, lisäksi yhdistelmäjoukkue UK-HJK pelasi miesten pääsarjassa yhden kauden ja naisten pääsarjassa kaksi kautta. HJK voitti lajissa yhden hopean ja kaksi pronssia, naisten paras sijoitus on neljäs.[165][166]

Saavutukset:

Kaudet SM-sarjassa (8+1):[167]

  • 1944-1946, 1950, 1952, 1954, 1974, 1976, 1978

Kaudet naisten SM-sarjassa (20+2):[166]

  • 1953-1954, 1956-1957, 1959-1960, 1962-1977

Keilailu

Keilailu oli HJK:n ohjelmassa vuosina 1924-1925, sekä 1943[168]. Keilailijat liittyivät vuonna 1925 Helsingin Keilaajiin jonka olivat perustaneet pitkälti Klubista aiemmin vuonna eronneet keilailijat[169]

Lähteet
  • Tuhkunen, Yrjö: Helsingin Jalkapalloklubi 1907–1957. Helsinki: Laatupaino Oy, 1957.
  • Aalto, Seppo ym: Tähtien tarina: Helsingin jalkapalloklubi 100 vuotta. Helsingin Jalkapalloklubi, 2007. ISBN 978-952-92-2062-5.
    • Tiitta, Allan: 1907–1959 teoksessa Tähtien Tarina
    • Aalto, Seppo: 1960–1975 teoksessa Tähtien Tarina
    • Sulkava, Esa: 1976–1995 teoksessa Tähtien Tarina
    • Lehtola, Erkka: 1996–2007 teoksessa Tähtien Tarina
  • Alaja, Erkki: Monsieur Magic – Aulis Rytkönen. Helsinki: Teos, 2009. ISBN 978-951-851-185-7.
  • Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo. Hämeenlinna: Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3.
  • Soininen, Heidi – Eskola, Jussi: Jalkapallokirja 2010. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2010. ISSN 0787-7188.
  • Vuorinen, Juha & Kasila, Markku: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006. Suomen urheilumuseosäätiö, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5.

Viitteet
  1. Historia (1907: Kesäkuun 19. päivänä Fredrik Wathén ja hänen ystävänsä perustavat Helsingin Jalkapalloklubin.) Hjk.fi. HJK Oy. Viitattu 6.11.2018.
  2. Tuhkunen s. 6–7.
  3. Tuhkunen s. 9–10.
  4. Tuhkunen s. 12–14.
  5. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 168. Otava, 1970.
  6. Tuhkunen s. 38–39.
  7. Tuhkunen s. 45–49.
  8. Tuhkunen s. 57–58.
  9. Pietarinen, Heikki: Finland - List of League First Level Tables RSSSF. Viitattu 05.04.2018. (englanniksi)
  10. Tuhkunen s. 68–78.
  11. Tuhkunen s. 100–103.
  12. Tuhkunen s. 114.
  13. Tiitta s. 46–47.
  14. Alaja s. 195–196.
  15. Aalto s. 61–63.
  16. Aalto s. 54–67.
  17. Aalto s. 68.
  18. Ross, James M.: European Competitions 1965-66 RSSSF. Viitattu 4.4.2011. (englanniksi)
  19. Aalto s. 91–100.
  20. Aalto s. 103–104.
  21. Aalto s. 108.
  22. Aalto s. 114–115.
  23. Aalto s. 118–121.
  24. Sulkava s. 130.
  25. Sulkava s. 148–150.
  26. Sulkava s. 163–168.
  27. Sulkava s. 180–184.
  28. Helsingin Jalkapalloklubi (HJK) Urheilumuseo. Viitattu 1.4.2011.
  29. Sulkava s. 186–187.
  30. Lehtola s. 215–221.
  31. Lehtola s. 225.
  32. Lehtola s. 231–233.
  33. Ross, James M. & Stokkermans, Karel: European Competitions 1998-99 RSSSF. Viitattu 10.4.2011. (englanniksi)
  34. Lehtola s. 262.
  35. HELSINGIN JALKAPALLOKLUBI (HJK) (sivu 3) Urheilumuseo. Viitattu 12.4.2011.
  36. Muurinen jatkaa HJK:n puikoissa myös ensi kaudella 15.9.2010. Urheilulehti. Viitattu 9.4.2011.
  37. Talja, Juho: Näin päävalmentaja Boström summasi HJK:n mestaruuskauden 26.10.2013. YLE. Viitattu 18.1.2014.
  38. HJK Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen 28.8.2014. Veikkausliiga. Viitattu 29.9.2014.
  39. McKeough, Alex: HJK on jälleen kerran Suomen mestari! 28.9.2014. YLE. Viitattu 29.9.2014.
  40. Tiitta s. 14.
  41. Sulkava s. 138.
  42. Sulkava s. 174.
  43. Tuhkunen s. 14.
  44. Tiitta s. 18.
  45. HJK juhlii myös logon myötä 28.1.2007. Veikkausliiga. Viitattu 10.4.2011.
  46. Sulkava s. 202.
  47. Lehtola s. 248.
  48. Sonera Stadium – Historia (Internet Archive) HJK. Viitattu 6.11.2014.
  49. Laitila, Johannes: Töölön jalkapallostadion sai uuden nimen 10.8.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 1.4.2011.
  50. Aaltonen, Jarmo: HJK:lla nyt vapaat kädet uudistaa Finnair Stadiumin toimintaa 10.12.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 14.4.2011.
  51. Töölön jalkapallostadionin nimi jälleen uusiksi – sopimuksessa erikoinen porkkana pelaajille www.iltalehti.fi. Viitattu 29.1.2020.
  52. Okkonen, Taneli: HJK Sonera Stadium – Jalkapallostadionin brändäys taiteellisin keinoin Pakkausmuotoilun ja grafiikan opinnäytetyö. kevät 2014. Lahden ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.11.2014.
  53. Finnair Stadium nyt HJK:n oma stadion 11.12.2009. Veikkausliiga. Viitattu 1.4.2011.
  54. Onko vammariski tekonurmella suurempi? Fysilehti. Viitattu 14.4.2011.
  55. Finnair-stadionin tekonurmi saa päälleen siirtonurmen 1.6.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 14.4.2011.
  56. Tiitta s. 23.
  57. Lehtola s. 217.
  58. Lehtola s. 241.
  59. Tähtien tarina: Helsingin jalkapalloklubi 100 vuotta
  60. Kallström, Kim: Fanikulttuuria on myös Suomessa. 90 min, 2011, nro 1. arkisto.
  61. Aalto ym s. 334.
  62. http://www.hs.fi/urheilu/HS-gallup+HIFK+on+jalkapallossakin+suositumpi+kuin+Honka/a1305583198001
  63. Tuskunen s. 49.
  64. Tähtien tarina, Helsingin jalkapalloklubi 100 vuotta
  65. Tuhkunen s. 9.
  66. Alaja s. 201–202.
  67. Harri Kumpulainen, Jalkapallopääkaupunki s. 195, ISBN 978-952-67796-2-1
  68. Tähtien tarina: HJK 100 vuotta
  69. Lehtola s. 238.
  70. Väliverronen, Jari: Tienraivaamista ja taloudellisia tappioita. Helsingin Sanomat, 23.5.2007. HS arkisto (maksullinen).
  71. Tuhkunen s. 157-159.
  72. Sulkava s. 175.
  73. Hoo-Jii-Koo fono.fi. Viitattu 13.4.2011.
  74. Blue is the Colour fono.fi. Viitattu 13.4.2011.
  75. 1950-1964 HS ja UL vuosikerrat. 1965-1990 jalkapallokirjat. 1991- http://www.european-football-statistics.co.uk/attn.htm
  76. 1957-1960 Helsingin Sanomat, vuosikerrat 1957-1960. 1960-1973 Jääkiekkokirjat
  77. Tiitta s. 35, 43.
  78. Aalto s. 52–55, 68.
  79. Wallen s. 154–159.
  80. Pietarinen, Heikki: Finnish League Premier Division: All-Time Tables 1930-2010 10.12.2010. RSSSF. Viitattu 12.4.2011.
  81. Järviö, Timo: HJK:n ja Hakan yleisöennätys 30-vuotias. Helsingin Sanomat, 18.6.1995. HS arkisto (maksullinen).
  82. HJK:n pakko voittaa Haka 10.9.2005. Urheilulehti. Viitattu 12.4.2011.
  83. HJK ja Haka jakoivat pisteet 27.7.2009. Veikkausliiga. Viitattu 12.4.2011.
  84. Haka nousi mestariksi. Helsingin Sanomat, 17.10.1999. HS arkisto (maksullinen).
  85. Lehtola s. 255, 290.
  86. Lehtola s. 299.
  87. Miettinen, Heikki: HJK pani pystyyn maalijuhlat täydellä stadionilla. Helsingin Sanomat, 7.7.2006. HS arkisto (maksullinen).
  88. Lehtola s. 263.
  89. Lehtola s. 303.
  90. Stadin derby lähes täynnä – eteläpäätyyn vielä lippuja www.veikkausliiga.com. Viitattu 13.8.2016.
  91. Lehtola, Erkka: HJK on jalkapalloilun maatuskanukke. Helsingin Sanomat, 17.12.2005. HS arkisto (maksullinen).
  92. Helsingin Jalkapalloklubi HJK. Viitattu 6.11.2014.
  93. Helsingin Jalkapalloklubi 1907-1957
  94. Tähtien Tarina - HJK 100 vuotta
  95. Klubi 80: kirjoitus Helsingin Jalkapalloklubin 80-vuotiaasta toiminnasta: Helsingin Jalkapalloklubi, 1987.
  96. HJK huimassa kasvuvauhdissa: Tulos kasvoi lähes 140 prosenttia. www.yrittajat.fi, 20.4.2015. Yrittäjät.
  97. HJK:n toiminta on voitollista ja jalkapallossa se on harvinaista – myös Töölön jalkapallostadionin nimi muuttuu. Helsingin Sanomat, 30.3.2017. HS.
  98. Kaikki liigaseurat halusivat telkkariin. Helsingin Sanomat, 24.9.2009. HS arkisto (maksullinen).
  99. Jalkapalloa kolmelta kanavalta. Helsingin Sanomat, 28.4.2002. HS arkisto (maksullinen).
  100. Helsingin Jalkapalloklubi hjk.fi. Viitattu 15.1.2023.
  101. HJK Oy: Tunnuslukutiivistelmä Finder. Viitattu 13.1.2023.
  102. HJK Oy Finder. Viitattu 2.6.2020.
  103. HJK Oy:n tulos nousi plussalle liikevaihdon voimakkaan kasvun myötä 12.4.2011. kauppalehti.fi. Viitattu 18.4.2011. Arkistolinkki
  104. HJK Oy:n liikevaihto ja tulos voimakkaassa kasvussa 21.04.2012. Kauppalehti. Viitattu 24.4.2012.
  105. HJK Oy Finder. Viitattu 2.6.2020.
  106. Joukkue hjk.fi. Viitattu 19.6.2022.
  107. HJK:n historia Helsingin Jalkapalloklubi. Viitattu 3.5.2011.
  108. Tuhkunen s. 122.
  109. Aalto s. 56.
  110. Aalto ym s. 335.
  111. Veikkausliigan valmentajatilastot Veikkausliiga. Viitattu 28.4.2014.
  112. Lehtola s. 226
  113. HJK nimesi 11 uutta Hall of Fame -pelaajaa. Helsingin Sanomat, 16.6.2007. HS arkisto (maksullinen).
  114. Aalto ym. s. 305–307
  115. https://www.hjk.fi/uutiset/Miehet-1919
  116. HJK Hall of Fame Helsingin Jalkapalloklubi. Viitattu 13.1.2023.
  117. FC Jokerit Urheilumuseo. Viitattu 15.4.2011.
  118. Pietarinen, Heikki: Finland – List of League Second Level Tables 15.1.2010. RSSSF. Viitattu 22.3.2010. (englanniksi)
  119. FC Honka Urheilumuseo. Viitattu 16.4.2011.
  120. HJK Juniorit - Edustusjoukkueet HJK. Viitattu 15.4.2011.
  121. Seura HJK Juniorit. Viitattu 15.4.2011.
  122. HJK-JUNIORIT RY hakee ammattivalmentajia 6.9.2010. Palloliitto. Viitattu 15.4.2011.
  123. http://www.rsssf.com/tablesf/fin-youthchamp.html
  124. Soininen, Heidi – Eskola, Jussi: Jalkapallokirja 2010, s. 353, 359. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2010. ISSN 0787-7188.
  125. Soininen, Heidi – Eskola, Jussi: Jalkapallokirja 2010, s. 381–383. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2010. ISSN 0787-7188.
  126. Ajax tops the European list of the most training orientated clubs 24.2.2015. CIES. Viitattu 7.2.2016. (englanniksi)
  127. Top 100 Training Clubs in Europe Big-5 Weekly Post. 24.2.2015. CIES Football Observatory. Viitattu 7.2.2016. (englanniksi)
  128. Pietarinen, Heikki: Finland – List of Women League First Level Tables rsssf. Viitattu 13.1.2023. (englanniksi)
  129. Lehtola 2007, s. 281–284.
  130. HJK Hurrikaanit HJK. Viitattu 14.1.2016.
  131. Karjalainen, Anssi & Ikonen, Sami: HJK:lle kauden ensimmäinen pokaali – Finaalin maalit jätettiin viimeisille minuuteille Iltalehti.fi. 1.4.2023. Viitattu 1.4.2023.
  132. Pietarinen, Heikki: Finland – List of Women Cup Finals rsssf. Viitattu 11.5.2011. (englanniksi)
  133. Pietarinen, Heikki: Finnish Cup Finals 6.11.2009. RSSSF. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  134. Pietarinen, Heikki: Finland – League Cup Finals 7.5.2010. RSSSF. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  135. Ross, James M.: European Cups Archive RSSSF. Viitattu 10.7.2018. (englanniksi)
  136. Vuorinen, Kasila s. 101.
  137. Veikkausliigan pelaajatilastot Veikkausliiga. Viitattu 20.4.2011.
  138. Pietarinen, Heikki: Finland - Premier Division All-Time Topscorers 10.12.2010. Rec.Sport.Soccer Statistics Foundation. Viitattu 20.4.2011.
  139. http://www.veikkausliiga.hs.prewise.com/ennatykset_index.htm, http://www.veikkausliiga.com/pelaajat/96668/sorsa-sebastian
  140. Vuorinen, Kasila s. 117.
  141. Ville Wallénin profiili Helsingin Jalkapalloklubi. Viitattu 3.11.2011.
  142. Vuorinen, Kasila s. 49.
  143. Vuorinen, Kasila s. 37.
  144. Vuorinen, Kasila s. 176.
  145. Vuorinen, Kasila s. 45.
  146. Vuorinen, Kasila s. 351.
  147. https://www.transfermarkt.com/erfan-zeneli/leistungsdatenverein/spieler/37351
  148. Vuorinen, Kasila s. 178.
  149. Vuorinen, Kasila s. 327.
  150. Vuorinen, Kasila s. 99.
  151. Vuorinen, Kasila s. 306.
  152. Vuorinen, Kasila s. 249.
  153. Vuorinen, Kasila s. 336.
  154. Vuorinen, Kasila s. 191.
  155. Vuorinen, Kasila s. 150.
  156. https://www.transfermarkt.com/akseli-pelvas/leistungsdatenverein/spieler/47784
  157. Tuhkunen s. 13
  158. Jalkapallopääkaupunki, Harri Kumpulainen, markkinointiviestintä kärki, 2014,ISBN 978-952-67796-2-1
  159. Mitalijoukkueet kautta aikojen Suomen Jääpalloliitto. Viitattu 9.5.2011.
  160. Tuhkunen s. 120–127.
  161. Suomen maajoukkuepelaajat Suomen Jääpalloliitto. Viitattu 10.5.2011.
  162. SM-mitalijoukkueet kautta aikojen Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 10.5.2011.
  163. Tuhkunen s. 25.
  164. Aalto ym, s. 321.
  165. Miesten SM-sarjan maratontaulukko Suomen Käsipalloliitto. Viitattu 10.5.2011.
  166. http://nsm.finnhandball.net/historia/sm-sarjan-sijataulukot/
  167. http://msm.finnhandball.net/historia/sm-sarjan-sijataulukot/
  168. Tuhkunen s. 100.
  169. Tuhkunen s. 46. s. 49.

    Kirjallisuutta
    • Ismail, Atik: Klubin kundit: 20 vuotta koukussa. LampLite Ltd, 2006. ISBN 952-99723-0-X.
    • Lehtola, Erkka V. & Pakkanen, Mitri & Riihilahti, Aki & Tiittula, Markus: HJK Mestarien liigassa. WSOY, 1999. ISBN 951-0-23643-8.
    • Klubi 80: kirjoitus Helsingin Jalkapalloklubin 80-vuotiaasta toiminnasta: HJK Mestarien liigassa. Helsingin Jalkapalloklubi, 1987.

    Aiheesta muualla


     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.