Inhimillisen kehityksen indeksi

Inhimillisen kehityksen indeksi eli HDI (engl. Human Development Index) on Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman (UNDP) luoma mittari, joka koostuu odotettavissa olevasta elinajasta, koulutuksesta ja elintasosta.[1][2] Sen tavoitteena on tarjota vertailukelpoinen inhimillisen kehityksen mittari eri maiden välille ja kuvata, kuinka hyvän elämänlaadun maat pystyvät tarjoamaan asukkailleen.

Valtioiden inhimillisen kehityksen indeksi 2019 (julkaistu 2020).
  > 0,800 (Hyvin korkea)
  0,700–0,799 (Korkea)
  0,550–0,699 (Keskitasoa)
  0,350–0,550 (Matala)
  Ei tietoa

Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma on julkaissut lähes kaikkien maiden inhimillisen kehityksen indeksiluvun Human Development Report -julkaisussaan (HDR) vuodesta 1990 alkaen.[3]

Tarkoitus

HDI otettiin käyttöön, kun taloustieteilijät halusivat bruttokansantulolle (BKTL) vaihtoehdon eri maiden taloudellisen kehityksen vertailemiseksi. BKTL katsottiin ongelmalliseksi, koska se mittaa vain reaalituloja. Esimerkiksi Nobel-palkittu taloustieteilijä Amartya Sen katsoi, että kehityksen tavoitteena ei pitäisi olla vain kansallisen tulotason kasvattaminen, vaan pikemminkin inhimillisen kapasiteetin ja vapauden edistäminen. HDR:n perustajan Mahbub ul Haqin mukaan kehityksen todellisen tavoitteen tulisi olla ihmisten valintojen laajentaminen kaikilla elämänalueilla, niin taloudessa, politiikassa kuin kulttuurissakin. Ul Haq suunnitteli ensimmäisen inhimillisen kehityksen indeksin yhdessä Senin ja Meghnad Desain sekä muiden merkittävien kehitystaloustieteilijöiden neuvojen pohjalta.[3]

Laskutapa

HDI:n perusolettamus on, että olennaisinta inhimillisen kehityksen kannalta ovat pitkä ja terve elämä, tiedonsaanti ja riittävä elintaso. Niiden edustajiksi on valittu kolme muuttujaa, joille annetaan kullekin yhtä suuri paino indeksissä. Muuttujat ovat:[3]

  1. Odotettavissa oleva elinikä.[2]
  2. Aikuisten koulutuksen keston keskiarvo ja koulunsa aloittavien lasten odotettavissa olevan koulutuksen kesto.[2] Muuttujan arvo on näiden kahden luvun keskiarvo.[4]
  3. Ostovoimapariteetilla korjatun bruttokansantulon logaritmi. Ostovoimakorjaus pyrkii ottamaan maiden väliset elinkustannuserot huomioon. Logaritmointi taas antaa suuremman painon eroille alhaisilla BKTL-tasoilla kuin korkeilla BKTL-tasoilla.[2]

Kukin osaindeksi voi saada arvon nollan ja ykkösen väliltä. Eliniänodotteen indeksi saa arvon nolla, jos eliniänodote on 20 tai matalampi, ja arvon yksi, jos eliniänodote on 85 vuotta tai enemmän. Koulutuksessa alimmat raja-arvot ovat nolla vuotta ja ylimmät raja-arvot 18 vuotta odotetulle kouluvuosien määrälle ja 15 toteutuneelle aikuisten kouluvuosien määrälle. BKTL:n raja-arvot ovat 100 dollaria ja 75 000 dollaria vuodessa. HDI on näin laskettujen kolmen osaindeksin keskiarvo.[4]

Nykyiset laskukaavat ovat olleet käytössä vuodesta 2010 alkaen.[5] Tämän seurauksena aiemmat indeksilukemat eivät ole aivan vertailukelpoisia uudemmalla laskentatavalla laskettujen lukemien kanssa.

Rankinglista
Pääartikkeli: Luettelo valtioista inhimillisen kehityksen indeksin mukaan

Indeksin pohjalta tehdyssä rankinglistassa terveydenhuollostaan ja koulutuksestaan huolta pitävät maat menestyvät paremmin kuin ne sijoittuvat BKTL-rankingissa. Indeksi suosiikin esimerkiksi eurooppalaisia hyvinvointivaltioita mutta rankaisee esimerkiksi suuria öljyntuottajamaita, joilla on vain korkea BKTL.[3] Vuoden 2019 listalla kärjessä olivat Norja, Sveitsi, Irlanti, Hongkong ja Saksa. Suomi oli sijalla 12.[1]

Vaihtoehtoiset HDI:t

Vuonna 2010 UNDP esitteli 20-vuotisraportissaan kolme uutta inhimillistä kehitystä kuvaavaa mittaria. Nämä olivat epätasa-arvoon suhteutettu inhimillisen kehityksen indeksi (engl. Inequality Adjusted HDI, IHDI), sukupuolten välisen epätasa-arvon indeksi (engl. Gender Inequality Index, GII) ja moniulotteinen köyhyysindeksi (Multidimensional Poverty Index, MPI).[6]

Epätasa-arvoon suhteutettu inhimillisen kehityksen indeksi (Inequality Adjusted, IHDI) kuvaa kehityksen epätasaista jakautumista valtion sisällä. Mikäli tasa-arvo on täydellinen, HDI ja IHDI ovat samansuuruisia. Vuonna 2010 maailman HDI oli kuitenkin keskimäärin 22 prosenttia heikompi kuin IHDI. Tyypillisesti alhaisen HDI-tason maissa epätasa-arvo on usein laajempaa. Esimerkiksi Namibiassa IHDI oli yhteensä 44 prosenttia ja Mosambikissa 45 prosenttia HDI:tä alempi (2010).[6]

Lähteet
  1. Overview - Human Development Report 2019 (Vuonna 2018 kerätystä aineistosta laadittu esitys) Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma, undp.org. Viitattu 26.12.2019. (englanniksi)
  2. Human Development Index (HDI) 2013. United Nations Development Programme. Viitattu 17.9.2013.
  3. Klesner, Joseph L. (päätoim. Kurian, George Thomas): ”Human Development Index”, The Encyclopedia of Political Science, s. 739–740. CQ Press, 2011. ISBN 978-1-933116-44-0.
  4. Human Development Index (HDI): How is the Human Development Index calculated? Our World in Data. Viitattu 13.9.2022.
  5. HDR_2013_EN_TechNotes. Sivu 2.
  6. Lauri Haapanen: UNDP:n juhlaraportti esitteli kolme uutta inhimillisen kehityksen indeksiä 5.11.2010. Kepa ry, kepa.fi. Arkistoitu 1.11.2013. Viitattu 12.9.2015. (suomeksi)

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.