Heikki Fabian Helminen

  Heikki Fabian Helminen (1847 Teisko – 7. syyskuuta 1892 Viipuri) oli jyväskyläläinen liikemies. Hän perusti muun muassa sanomalehti Keski-Suomen, josta tuli vuonna 1917 Suomalaiseen yhdistymisen myötä nykyinen Keskisuomalainen.[1][2][3]

Helminen kävi Tampereella alkeiskoulun ja oli sitten oppilaana Edvard Granbergin apteekissa. Kun Granberg ja kirjakauppias Emil Hagelberg perustivat vuonna 1871 Jyväskylään Korkeakosken viinapolttimon Helminen vastasi polttimon rakentamisesta ja oli sitten toistakymmentä vuotta polttimon isännöitsijänä. Hänestä tuli myös toinen polttimon omistajista.[3]

Kustantaja

Helminen perusti Keski-Suomi-sanomalehden vuonna 1871, jolloin Suomessa ilmestyi muuta 19 sanomalehteä.[1] Hän osti yhdessä lehtorien K. G. Göösin ja Johan Ferdinand Canthin kanssa piirilääkäri W. S. Schildtiltä Jyväskylän kirjapainon, jossa sanomalehteä aloitettiin painamaan. Kirjapaino myytiin samana vuonna Göösin ja Alexander Georg Weilinin (myös jyväskyläläinen opettaja) perustamalle Weilin+Göös-yhtiölle.[4] Keski-Suomen ensimmäinen numero ilmestyi 7. tammikuuta 1871.

Helminen toimi perustamansa lehden päätoimittajana kahteen otteeseen, vuosina 1871–1873 ja 1881–1885.[1]

Helminen omisti myös Jyväskylän kansalliskirjakaupan ja hän oli Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsenenä. Hänellä oli lisäksi maanviljelyskonekauppa ja hän oli jonkin aikaa Keski-Suomen Maamiesseuran johtokunnan jäsenenä. Helminen muutti 1888 Jyväskylästä Tampereella ja julkaisi sitten Tampereella Sampo-nimistä lehteä, joka ei kuitenkaan menestynyt. Hän muutti jo samana vuonna Haminaan ja perusti siellä puhelinyhdistyksen. Hän oli sitten toimittajana Haminan Sanomat-lehdessä ja toimi Haminassa sijainneen Weilin & Göösin kirjakaupan haarakonttorin hoitajana. Viimeksi Helminen oli Haminan puhelinyhdistyksen hoitajana ja hän oli myös perustamassa puhelinyhdistyksiä muualle lähiseudulle. Syyskuussa 1892 Helminen tavattiin hirttäytyneenä metsästä Markovillan huvilan läheltä Viipurissa, jossa hän oli ollut perustamassa puhelinyhdistystä. Hänellä oli ollut viimeisinä aikoina rahavaikeuksia ja hänen taskustaan löydettiin matkapassi Venäjälle.[2][3][5]

Uusien keksintöjen lumo

Puhelin esiteltiin ensimmäisen kerran suurelle yleisölle Philadelphian maailmannäyttelyssä 1876, jossa myös Helminen vieraili. Hän innostui uudesta keksinnöstä ja rakensi vuonna 1878 Muuramessa sijaitsevan maatilansa ja Jyväskylän välille Keski-Suomen ensimmäisen ja yhden koko Suomen varhaisimmista puhelinyhteyksistä. Yhteys ei ollut kovinkaan käyttökelpoinen, mutta se toimi lähtölaukauksena alueen puhelinyhteyksien kehitykselle.[6]

Philadelphian maailmannäyttelyssä esiteltiin myös kirjoituskone. Sellaisenkin Helminen päätti hankkia. Remingtonin kakkosmalli, Suomen ensimmäisen kirjoituskone, saapui Jyväskylään vuonna 1877.[7]

Puhelimen ja kirjoituskoneen hankkiminen kuvaavat Helmisen taipumusta uutuudenviehätykseen. Hänen kerrotaan kuitenkin innostuneen liian monesta asiasta, minkä vuoksi liiketoimet joutuivat vaikeuksiin ja Keski-Suomi-lehti vaihtoi omistajaa nopeasti.[1]

Lähteet
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.