H. E. J. Hårdh

Henrik Edvard Johannes (Heikki) Hårdh (22. lokakuuta 1877 Jyväskylä – 16. helmikuuta 1944 Helsinki) oli suomalainen lyseon ja lukion lehtori ja oppikirjojen tekijä.[1][2][3][4]

Hårdhin vanhemmat olivat seminaarinlehtori Johan Rafael Hårdh ja Selina Sofia Charlotta Dahlström. Hän pääsi ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta 1895 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1903 ja filosofian maisteriksi 1904. Hårdh teki vuosina 1899–1900 maailmanympäripurjehduksen Orient-laivalla tutkien matkansa aikana eteläisen pallonpuoliskon tähtitaivasta. Hårdh opiskeli matematiikkaa ja tähtitiedettä Göttingenissä 1908 ja 1912 ja hän teki vuonna 1912 kasvatusopillisen opintomatkan Saksaan ja Ranskaan.[1][2][3]

Hårdh oli matematiikan ja luonnonopin lehtorina jatkoluokilla Turussa Heurlinin tyttökoulussa sekä Turun ruotsalaisessa yhteiskoulussa 1904–1910, matemaattisten aineiden lehtorina Kuopion lyseossa 1909–1923 ja matematiikan ja luonnonopin vanhempana Helsingin tyttölukiossa 1923–1944. Hän oli Helsingin tyttölukion vararehtorina 1927–1932. Lisäksi Hårdh toimi matemaattisten aineiden v.t. yliopettajana Helsingin suomalaisessa normaalilyseossa 1927–1929 sekä opetti matemaattisia aineita Helsingin II suomalaisessa tyttökoulussa ja Helsingin suomalaisessa lyseossa ja kasvatusopin historiaa Ebeneser-kodin seminaarissa. Hårdh osallistui Suomen sisällissotaan lääkintämiehenä. [1][2][3]

Hårdh julkaisi tutkielmia Suomen Tiedeseuran julkaisuissa. Hän teki yhdessä rehtori Laurin Zilliacuksen kanssa fysiikan ja tähtitieteen oppikirjan. Hårdh oli jäsenenä useissa ulkomaisissa tieteellisissä seuroissa.[2]

Hårdh oli naimisissa vuodesta 1916 lastentarhanopettaja Ester Lovisa Zidbäckin (1890–1949) kanssa. Heidän poikansa oli kasvipatologi ja professori J. E. (Hannu) Hårdh.[1]