Hörbyn kunta

Hörbyn kunta (ruots. Hörby kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Hörby.[3]

Hörbyn kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Skånen lääni
Maakunta Skåne
Keskustaajama Hörby
Kuntakoodi 1266
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 419,37 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 15 653
 – Väestötiheys 37,3 as./km²









Hörbyn kunnan alueella sijainneet pitäjät.
Hörbyn keskustaa.

Kunnan maapinta-ala on 419,37 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 15 653 henkeä (31.12.2020).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 163,12 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 38,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Hörbyn maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1894 Hörbyn taajaväkinen yhdyskunta. Se erotettiin vuonna 1900 Hörbyn kauppalaksi. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Bjärsjölagård (Västerstad, Östraby, Östra Kärrstorp ja Öved)
  • Långaröd (Långaröd ja Östra Sallerup)
  • Östra Frosta (Hörbyn maalaiskunta, Fulltofta, Lyby, Svensköp, Södra Rörum ja Äspinge)

Hörbyn kauppalaan uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1969 Långaröd ja Östra Frosta liitettiin kauppalaan, joka vuonna 1971 muutettiin Hörbyn kunnaksi. Nykyiset rajansa kunta sai vuonna 1974, jolloin Bjärsjölagårdin kunta jaettiin ja Västerstadin ja Östrabyn seurakunnat liitettiin siitä Hörbyn kuntaan.

Väestönkehitys
Hörbyn kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 13 999
1955
  
 13 827
1960
  
 13 171
1965
  
 12 246
1970
  
 11 683
1975
  
 11 871
1980
  
 12 624
1985
  
 12 915
1990
  
 13 528
1995
  
 13 798
2000
  
 13 742
2005
  
 14 274
2010
  
 14 840
2015
  
 15 020
2020
  
 15 653
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]		  %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 1 723 11,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 366 2,4
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 845 5,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 12 086 80,5

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 64 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,4 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 52 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,4 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 181 062 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 87 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 19,6 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,7 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 20,6 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 8,7 6,4
  jalostus 23,8 23,5
  palvelut 64,7 67,6
  tuntematon 2,8 2,4
  Työpaikkoja ja työllisiä 5 111 7 064
  työpaikkaomavaraisuus 72,4

Taajamat

Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 59,1 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 6 067 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Hörby7 085
2Ludvigsborg*1 013[17]
3Osbyholm269
4Önneköp206
5Östraby200

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Ludvigsborgin taajamassa on 1 041 asukasta, ja se kuuluu pieniltä osin myös Höörin kuntaan.[17]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

  • Askeröd
  • Dala
  • Ekeboda
  • Kilhult och Svensköp
  • Korsholm
  • Lyby
  • Satserup norra
  • Södra Rörum
  • Västerstad
  • Västerstads kyrkby
  • Äspinge

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

  • Röinge
  • Önneköp
  • Östraby

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Hörbyn kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[20]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 4 4 7 8 8 7 9 7 8 5 11 15 7 5 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 19 18 14 14 13 12 11 10 9 8 6 4 5 5 {{{c2022}}}
  Liberaalit 6 7 6 4 6 6 4 2 3 4 3 2 3 4 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 2 1 2 2 1 2 4 2 3 2 2 1 1 2 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 2 2 2 2 3 2 2 2 2 1 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 10 11 11 12 11 12 10 12 11 12 9 8 10 6 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 1 1 1 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 5 9 14 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 1 1 0 0 1 6 4 7 6 3 3 3 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[21] 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit
Kartta Hörbyn kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Fulltoftan piiri
  • Hörbyn piiri
  • Lybyn piiri
  • Långarödin piiri
  • Svensköpin piiri
  • Södra Rörumin piiri
  • Västerstadin piiri
  • Äspingen piiri
  • Östra Sallerupin piiri
  • Östrabyn piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]

  • Hörby
  • Västerstad

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Fulltofta
  • Hörby
  • Lyby
  • Långaröd
  • Svensköp
  • Södra Rörum (Rörum)
  • Västerstad
  • Äspinge (Östra Äspinge)
  • Östraby (Äspinge Österstad)
  • Östra Sallerup (Sallerup)

Kirkot
  • Fulltoftan kirkko
    Fulltoftan kirkko
  • Hörbyn kirkko
    Hörbyn kirkko
  • Lybyn kirkko
    Lybyn kirkko
  • Långarödin kirkko
    Långarödin kirkko
  • Svensköpin kirkko
    Svensköpin kirkko
  • Södra Rörumin kirkko
    Södra Rörumin kirkko
  • Västerstadin kirkko
    Västerstadin kirkko
  • Äspingen kirkko
    Äspingen kirkko
  • Östra Sallerupin kirkko
    Östra Sallerupin kirkko
  • Östrabyn kirkko
    Östrabyn kirkko

Lähteet
  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 7.2.2022. (ruotsiksi)
  3. Hörby Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 7.2.2022. (ruotsiksi)
  21. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  22. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  23. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Skånen läänin kunnat
    Bjuvin kunta • Bromöllan kunta • Burlövin kunta • Båstadin kunta • Eslövin kunta • Helsingborgin kunta • Hässleholmin kunta • Höganäsin kunta • Hörbyn kunta • Höörin kunta • Klippanin kunta • Kristianstadin kunta • Kävlingen kunta • Landskronan kunta • Lomman kunta • Lundin kunta • Malmön kunta • Osbyn kunta • Perstorpin kunta • Simrishamnin kunta • Sjöbon kunta • Skurupin kunta • Staffanstorpin kunta • Svalövin kunta • Svedalan kunta • Tomelillan kunta • Trelleborgin kunta • Vellingen kunta • Ystadin kunta • Åstorpin kunta • Ängelholmin kunta • Örkelljungan kunta • Östra Göingen kunta
    Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.