Héctor Lavoe

Héctor Juan Pérez Martínez eli Héctor Lavoe (30. syyskuuta 1946 – 29. kesäkuuta 1993) oli puertoricolainen salsalaulaja. Hän oli Luis Perezin ja Panchita Martínez poika ja itse kahden lapsen isä. Ensimmäinen poika José Alberto Pérez syntyi suhteesta Carmen Castron kanssa, ja Lavoe meni naimisiin Nilda Rosadon kanssa kuultuaan tämän odottavan toista poikaa, Héctor Jr:tä.

Héctor Lavoen patsas.

Lavoe syntyi Puerto Ricolla ja muutti 17-vuotiaana New Yorkiin. Hän aloitti uransa musiikkialalla jo pian tämän jälkeen. Hän liittyi vuonna 1967 Willie Colónin yhtyeeseen ja levytti sen kanssa lukuisia hittejä, joihin kuuluivat muiden ohella "El malo" ja "Canto a Borinquen". Myöhemmin Lavoe aloitti menestyksekkään soolouran (mm. hitit "El cantante", "Bandolera", "El periódico de ayer") ja esiintyi usein Fania All-Starsin vierailevana vokalistina.

"El Cantante" on Ruben Bladesin säveltämä, joka ei alun pitäen halunnut antaa sitä Lavoen laulettavaksi, mutta suostui vihdoin kun hän huomasi että se sopi paremmin Lavoen elämään kuin hänen omaansa.[1]

Lavoe sairastui masennukseen 1970-luvun viimeisinä vuosina käytettyään vuosia heroiinia ja muita huumeita[1]. Hän lähestyi santeriapappia, joka kehotti häntä eristäytymään ulkomaailmasta. Lavoe noudatti neuvoa ja katkaisi kaikki yhteytensä läheisiin kahden kuukauden ajaksi. Hän teki toipumista, mutta menetti pian äitinsä ja teini-ikäisen poikansa Héctor Jr:n, joka kuoli ampumatapaturmassa vuonna 1987. Lavoe yritti 26. kesäkuuta 1988 itsemurhaa hyppäämällä yhdeksännessä kerroksessa sijainneen hotellihuoneen parvekkeelta Puerto Ricossa.[2]

Lavoen viimeinen, epäonnistunut, julkinen esiintyminen tapahtui New Jerseyssä Fania All-Starsin kanssa vuonna 1990. Hän kuoli aidsin aiheuttamiin komplikaatioihin New Yorkissa vuonna 1993[1].

Elämäkertaelokuva

Lavoen elämästä on tehty elokuva El Cantante, jonka on ohjannut Leon Ichaso. Lavoeta siinä näyttelee Marc Anthony ja tämän vaimoa Nilda Rosadoa (lempinimeltään Puchi) Jennifer Lopez. Miltei parasta elokuvassa on tv-kriitikko Timo Peltosen mukaan lopussa esitettävä salsakappale "El dia de mi suerte". Elokuva korjaa muutamia Lavoen kuoltua muistokirjoituksessa esitettyjä tietoja, kuten kuolinsyyn, joksi aikoinaan aidskomplikaatioiden sijasata väitettiin sydänkohtausta, ja masennuksen, jonka syyksi myöhemmin on paljastunut runsas huumeidenkäyttö. Elokuva ei pureudu kovin vahvasti Lavoen elämään, vaan kriitikon mukaan "se valuu [katsojan] silmien edessä kuin huumeidenkäyttäjän iltapäivä".[1]

Lähteet
  1. Timo Peltonen, Salsatähti ja hänen vaimonsa, Helsingin Sanomat 2.7.2013 s. B 16
  2. Eileen Torres, The Triumph and Tragedy of Héctor Lavoe, Salsa Centro (Arkistoitu – Internet Archive)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.