Håbon kunta

Håbon kunta (ruots. Håbo kommun) on Uppsalan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Bålsta.[3]

Håbon kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Uppsalan lääni
Maakunta Uplanti
Keskustaajama Bålsta
Kuntakoodi 0305
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 143,55 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 22 019
 – Väestötiheys 153,4 as./km²









E18-moottoritie Enköpingin suuntaan Åsenin liikennepaikan kohdalla.
Lantmännenin viljasiilo Kalmarsandissa Bålstassa.
Ekolsundin silta Enköpingin ja Håbon kuntien rajalla.
Skoklosterin linna.

Kunnan maapinta-ala on 143,55 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 22 019 henkeä (31.12.2020).[2]

Håbon naapurikuntia ovat Upplands-Bro, Enköping, Uppsala, Knivsta ja Sigtuna.

Håbon asukasluku on nelinkertaistunut vuosina 1968–2009. Kunnan elinkeinoelämä on asukaslukuun nähden vaatimatonta; suurin osa kunnan asukkaista käy töissä Suur-Tukholman alueella. Håbon merkittävin nähtävyys on Skoklosterin linna, joka on yksi Ruotsin merkittävimpiä barokkilinnoja ja maan historian suurin yksityisomistuksessa ollut linna.

Vuonna 2007 kunnassa oli 39,51 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 27,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Nykyinen Håbon kunta koostuu viidestä entisestä maalaiskunnasta, jotka kuuluivat samannimisen Håbon kihlakuntaan. Kihlakuntaan kuuluivat myös nykyään Tukholman läänissä sijaitsevaan Upplands-Bron kuntaan kuuluvat Håtunan ja Håbo-Tibblen kunnat.[6]

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin Håbon suurkunta:[7]

  • Håbo (aiemmat Häggeby, Skokloster, Övergran, Yttergran ja Kalmar)

Kuntamuodoltaan Håbo oli maalaiskunta.[7]

Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja Håbon maalaiskunnasta tuli Håbon kunta. Kunnan rajat säilyivät kuitenkin uudistuksessa ennallaan.[8]

Väestönkehitys
Håbon kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 2 736
1955
  
 2 628
1960
  
 2 812
1965
  
 3 691
1970
  
 6 118
1975
  
 9 987
1980
  
 13 301
1985
  
 13 876
1990
  
 15 209
1995
  
 16 874
2000
  
 17 468
2005
  
 18 569
2010
  
 19 629
2015
  
 20 279
2020
  
 22 019
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[9][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[10]		  %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 2 739 13,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 933 4,6
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 1 995 9,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 14 612 72,1

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 960 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 4,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 10,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 907 Suomessa syntynyttä,[12] mikä vastasi 6,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 223 816 kruunua.[13] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 58 000 kruunua.[14]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[15]

  • 0–17-vuotiaat: 24,6 %
  • 18–64-vuotiaat: 60,0 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 15,5 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[16][17] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 1,3 0,6
  jalostus 26,5 22,7
  palvelut 69,0 75,3
  tuntematon 3,2 1,4
  Työpaikkoja ja työllisiä 5 152 9 894
  työpaikkaomavaraisuus 52,1

Taajamat

Kunnassa on 6 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 88,9 prosenttia.[18] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 172 asukasta.[18] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[19]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Bålsta14 147
2Slottskogen1 492
3Råby885
4Söderskogen378
5Krägga331
6Häggeby och Vreta224

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[20]

  • Brunnsta
  • Getberget och Notholmen
  • Kivinge + Kumla + Jädra
  • Lugnet
  • Måttan
  • Skärplinge
  • Stämsvik
  • Torresta
  • Yttergran

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[21]

  • Häggeby + Vreta
  • Krägga

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Håbon kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[22]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 4 6 8 12 13 14 13 13 13 11 13 11 10 10 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 10 9 7 5 3 3 3 2 3 0 3 3 3 3 {{{c2022}}}
  Liberaalit 4 4 3 1 4 3 3 2 1 1 2 4 2 2 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 1 0 2 2 2 1 1 1 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 1 0 0 1 1 1 2 2 1 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 15 14 15 15 13 13 11 14 13 16 13 15 15 11 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 2 2 2 2 2 1 1 1 2 2 1 1 1 2 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 5 8 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 3 3 6 8 6 3 2 3 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[23] 35 35 35 35 35 35 35 35 41 41 41 41 41 41 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit
Kartta Håbon kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Häggebyn piiri
  • Kalmarin piiri
  • Skoklosterin piiri
  • Yttergranin piiri
  • Övergranin piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]

  • Kalmar-Yttergran
  • Övergran
  • Häggeby
  • Skokloster

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Häggeby (Ekby)
  • Kalmar
  • Skokloster (Flasta, Sko)
  • Yttergran
  • Övergran

Kirkot
  • Häggebyn kirkko
    Häggebyn kirkko
  • Kalmarin kirkko
    Kalmarin kirkko
  • Skoklosterin kirkko
    Skoklosterin kirkko
  • Yttergranin kirkko
    Yttergranin kirkko
  • Övergranin kirkko
    Övergranin kirkko

Lähteet
  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 30.1.2022. (ruotsiksi)
  3. Bålsta Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 4.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden inom administrativa områden 1910 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  7. Utdrag ur Årsbok för Sveriges kommuner 1951 - Förteckning över storkommunerna 1952 (PDF) Årsbok för Sveriges kommuner 1951. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  8. Sveriges kommuner åren 1952–1986: Förändringar i kommunindelning och kommunkoder (PDF) Meddelanden i samordningsfrågor 1986:5. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  10. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  11. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  13. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  16. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  17. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  18. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  19. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  20. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  21. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  22. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 30.1.2022. (ruotsiksi)
  23. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  24. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  25. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Uppsalan läänin kunnat
    Enköpingin kunta • Hebyn kunta • Håbon kunta • Knivstan kunta • Tierpin kunta • Uppsalan kunta • Älvkarlebyn kunta • Östhammarin kunta
    Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.