Hätänumero

Hätänumero on puhelinnumero, johon soittamalla saa yhteyden viranomaisiin, kuten pelastuslaitokselle ja poliisiin sekä terveys- ja sosiaalitoimeen hätätilanteissa.

Yleinen hätänumero sekä pelastuslaitokselle, poliisille että sosiaalipäivystykselle on 112.

Myrkytystietokeskuksen puhelinnumero on 0800 147 111 (maksuton) ja 09 471 977 (normaalihintainen)[1].

Meripelastukselle on Suomessa omat hälytyskeskuksensa ja erillinen hätänumero 0294 1000.

Päivystysapu vastaa numerossa 116 117.

Hätänumero on tarkoitettu vain kiireellisiä ja todellisia hätätilanteita varten. Näitä ovat hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön ollessa uhattuna tai vaarassa, tai jos on syytä epäillä näin olevan. Hätänumeroa taas ei ole tarkoitettu puheluihin kiireettömissä asioissa eikä kyselytarkoituksessa, mikä pätee myös erilaisiin häiriö- ja poikkeustilanteissa, joissa tiedustelusoitot saattavat tukkia hätänumeron.[2] Suomessa terveyteen liittyvissä kiireettömissä asioissa voi soittaa valtakunnalliseen päivystysnumeroon 116 117[3].

Standardi

112 on varattu hätänumeroksi myös GSM-standardissa. Teoriassa missä päin maailmaa tahansa GSM-puhelimella soitettaessa numero 112 ohjaa puhelun paikalliseen hätäkeskukseen. Yleisimpiin maailmassa käytössä oleviin hätänumeroihin voidaan soittaa GSM-puhelimella, vaikka näppäinlukitus olisi päällä, puhelimen saldoraja olisi ylitetty, puhelimessa ei olisi SIM-korttia, tai puhelin olisi lukittunut esimerkiksi liian monen väärän PIN-koodin tai PUK-koodin syöttämisen takia.

Euroopan unioni otti käyttöön yhteiseksi hätänumerokseen 112:n 29. heinäkuuta 1991. 112 toimii kaikissa jäsenmaissa, joissakin tosin vanhan puhelinnumeron rinnalla kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa.

Hätänumero Suomessa
Hätänumero poliisiauton kyljessä.

Hätänumeroon soittaminen Suomessa

Lähde:[4]

Suomessa hätänumero on yleiseurooppalainen 112. Hätänumeroon voi soittaa maksutta mistä tahansa puhelimesta ilman suuntanumeroa.[2] Soitto onnistuu myös ulkomaisesta matkapuhelinliittymästä. Hätänumeroon tulee soittaa kohdatessaan hätätilanteen, jossa epäilee hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön ollessa uhattuna tai vaarassa (esimerkiksi tieliikenneonnettomuus, tulipalo tai käynnissä oleva rikos). Mikäli hätäpuheluun ei heti vastata, puhelinta ei tule sulkea, vaan soittajan pitää odottaa linjalla kunnes puheluun vastataan. Koska hätänumeroon soittaminen voi pelastaa jonkun hengen, on aina parempi soittaa hätänumeroon kuin olla soittamatta. Hätänumeroon ei kuitenkaan tule soittaa kiireettömissä tilanteissa, tiedustelutarkoituksessa tai häiriötilanteissa, joissa ihmishenki ei ole vaarassa , kuten sähkökatkosten tai liikenneruuhkien vuoksi. Turha soitto saattaa viivästyttää hätää tarvitsevien avunsaantia, joten pilapuheluista voi joutua maksamaan pilasta koituneet kulut, ja lisäksi soittaja voidaan tuomita rangaistukseen. Hätäpuhelussa tulee ilmoittaa oma nimi, sijainti ja avuntarve sekä vastata kysymyksiin ja toimia annettujen ohjeiden mukaisesti. Hätäpuhelun saa lopettaa vasta saatuaan luvan. Mikäli mahdollista, hätäpuhelu tulisi soittaa itse.

Hätätekstiviesti ja hätäilmoitus suomalaisella viittomakielellä

Hätänumeroon voi lähettää myös tekstiviestin.[5] Tekstiviestipalvelun käyttö kuitenkin edellyttää rekisteröitymistä.[5][6][7] Kuulo- ja puhevammaisille on tarjolla eri puhelinnumerot, joihin voi lähettää myös tekstiviestejä.[5] Niitä ei ole tuotu julkiseksi ilkivallan pelossa. Helsingin hätäkeskuksen numero on kuitenkin julkaistu, ja se on 050 456 4113.[8]

Kesäkuussa 2021 Hätäkeskuslaitos ja Kela aloittivat vuoden mittaisen kokeilun hätäilmoituksen tekemiseksi suomalaisella viittomakielellä 112 Suomi -sovelluksen avulla.[9] Suomessa hätäpuhelun voi soittaa suomalaisella viittomakielellä arkisin kello 8–16.[10] Vaikka hätäkeskukseen pystyy ottamaan yhteyttä tekstiviestillä muina aikoina myös suomeksi, suomi ei ole läheskään kaikkien kuurojen äidinkieli Suomessa.[10]

Soittajan paikannus

Lähde:[11]

Osoitteen selvittäminen

Hätäpuhelun soittajan on hyvä tietää sijaintinsa. Katuosoite ja kunta ovat hätätilanteessa tärkein paikkatieto. Mitä tarkemmin tapahtumapaikka on tiedossa, sitä nopeammin apu saadaan paikalle. Erityisesti vapaa-ajanviettopaikan tarkat osoite- tai koordinaattitiedot on hyvä selvittää etukäteen.

Televerkkoon perustuva paikannus

Hätänumeroon soittajan löytämiseksi voidaan käyttää lankapuhelinnumeron tai matkapuhelimen paikannusta. Näin ollen esimerkiksi ne soittajat, joiden olinpaikasta ei saada selvää, voidaan paikantaa. On mahdollista, että hätänumeroon soittaa esimerkiksi opaskoira[12] tai lapsi, joka ei osaa ilmoittaa sijaintiaan.

Suomessa kuitenkin paikannusta käytetään rajoitetusti yksityisyyden suojan vuoksi, ei kaikissa tapauksissa. Aikaisemmin hätäkeskuslaitos joutui matkapuhelinten osalta tiedustelemaan verkko-operaattorilta sijaintia, kunnes tarvittava laitteisto asennettiin hätäkeskusten käyttämään järjestelmään.

Hätäkeskuslaitoksen koordinaattipalvelu
Pääartikkeli: Hätäkeskuslaitoksen karttakoordinaattipalvelu

Koska joissain tapauksissa soittaja ei ole kotipaikkakunnallaan eikä osaa ilmoittaa tarkkaa sijaintiaan, Hätäkeskuslaitos kehitti koordinaattipalvelun, jossa esimerkiksi loma-asunnoissa olevien on helppo etukäteen selvittää WGS84-koordinaattinsa avun pyytämiseksi oikeaan kohteeseen. Palvelu luotiin ensisijaisesti saaristo-olosuhteiden tarpeesta, mutta on tarkka koko Suomessa.

Historia

Kuntien yhteiset palohälytyskeskukset aloittivat toimintansa 1950-luvun lopulla. Nämä hälytysnumerot ottivat kuitenkin vastaan vain palo- ja pelastustoimen hälytyksiä, ja palohälytysnumero vaihteli paikkakunnittain. Muita käyttötarkoituksia varten oli omat puhelinnumeronsa: esimerkiksi poliisille ja sairaankuljetukselle oli erilliset puhelinnumerot. Palokunnan puhelinnumeroksi oli monella paikkakunnalla valittu 005.[13][14][15]

Helsingissä kokeiltiin nykyisen muotoista hätänumeroa jo 1970-luvulla, mutta palvelu valtakunnallistettiin vasta vuoden 1983 alussa. Samalla hätänumeroksi yhtenäistettiin 000 koko maassa. Suomeen perustettiin yleiset hätäilmoituskeskukset, ja ne alkoivat ottaa vastaan palohälytyksien lisäksi myös sosiaali- ja terveystoimen hätäilmoituksia. Nykyiseksi 112:ksi hätänumero vaihtui vuoden 1993 alussa, kun Suomi otti käyttöön Euroopan unionin yhteisen hätänumeron, ja vanha numero 000 poistui käytöstä.[16][17][15]

Poliisilla oli olemassa myös oma hätänumeronsa 10022, joka oli käytössä vuoteen 2011 asti, mutta hätäkeskusuudistuksessa poliisin hälytyskeskukset siirrettiin valtiolliseen hätäkeskuslaitokseen. Samalla myös kiireellinen sosiaaliapu liitettiin osaksi hätänumeron 112 palveluita.

Hätänumerot eri maissa

Eurooppa
  •  Belgia: 112; palolaitos ja ambulanssi 100, poliisi 101
  •  Irlanti: 112
  •  Italia: poliisi 113, sotilaspoliisi 112, ambulanssi 118, palolaitos 115
  •  Itävalta: poliisi 133, ambulanssi 144, palolaitos 122
  •  Kroatia: poliisi 92, palolaitos 93, ambulanssi 94
  •  Kypros: 112, 199
  •  Latvia: palo ja pelastus 112, poliisi 110, ensihoito 113, kaasuvuodot 114, meripelastus 115
  •  Liettua: 112; palolaitos 01, poliisi 02, ambulanssi 03
  •  Norja: palolaitos 110, poliisi 112, ambulanssi 113
  •  Portugali: 112
  •  Puola: ambulanssi 999, palolaitos 998, poliisi 997
  •  Ranska: 112; ambulanssi 15, poliisi 17, palolaitos 18
  •  Ruotsi: 112
  •  Saksa: poliisi 110, palolaitos ja ambulanssi 112
  •  Slovakia: ambulanssi 155, palolaitos 150, poliisi 158
  •  Suomi: 112 (ambulanssi, poliisi, palolaitos, sosiaalityöntekijä)
  •  Sveitsi: palolaitos 118, poliisi 117, ambulanssi 144, myrkky 145, psykologiset ongelmat 143
  •  Tanska: 112
  •  Tšekki: ambulanssi 155, palolaitos 150, poliisi 158
  •  Unkari: 112; ambulanssi 104, poliisi 107, palolaitos 105
  •  Venäjä: palolaitos 01 (myös yleinen), poliisi 02, ambulanssi 03, kaasuvuoto 04
  •  Viro: 112
  •  Yhdistynyt kuningaskunta: 112, 999

Kaikki Euroopan unionin jäsenmaiden hätänumero on ollut 112 vuodesta 2008 alkaen.

Aasia
  •  Kiina: poliisi 110, palolaitos 119, pelastuslaitos 120
  •  Hongkong: 999 (puhelut), 992 (tekstiviestit)
  •  Intia: poliisi 100, palolaitos 101, ambulanssi 102
  •  Iran: 110
  •  Israel: poliisi 100, ambulanssi 101, palolaitos 102
  •  Japani: poliisi 110, merivartiosto 118, palolaitos ja ambulanssi 119
  •  Korean tasavalta: poliisi 119
  •  Filippiinit: poliisi 117
  •  Singapore: ambulanssi ja palolaitos 995, poliisi 999
  •  Qatar: 999

Afrikka
  •  Tšad: palolaitos 18, poliisi 17
  •  Djibouti: palolaitos 18, poliisi 17
  •  Marokko: palolaitos 15, poliisi 19, kuninkaallinen sotilaspoliisi 177
  •  Etelä-Afrikka: poliisi ja palolaitos 10111, ambulanssi 10177
  •  Tunisia: ambulanssi 190, poliisi 197
  •  Uganda: poliisi 999

Pohjois-Amerikka

Oseania

Katso myös

Lähteet

Lähteet
  1. Myrkytystietokeskus HUS. Viitattu 20.2.2023.
  2. Fonectan Paikallinen Puhelinluettelo - 2010 (etukannen tiedote)
  3. Uusi valtakunnallinen päivystysnumero 116 117 laajenee koko maahan ensi vuonna – 10 tilannetta, jolloin numeroon pitäisi soittaa. Yle uutiset 27.11.2018. Viitattu 27.11.2018.
  4. Milloin soitat 112? Hätäkeskuslaitos. Arkistoitu 26.2.2015. Viitattu 1.3.2015.
  5. Hätäilmoituksen voi tehdä tekstiviestillä hätänumeroon 112 Hätäkeskuslaitos. Viitattu 30.11.2021.
  6. 112-hätätekstiviesteille eduskunnan siunaus 10.2.2015. Yle uutiset viittomakielellä. Viitattu 11.2.2015.
  7. Eduskunta hyväksyi lain hätätekstiviesteistä 10.2.2015. Eduskunta. Arkistoitu 11.2.2015. Viitattu 11.2.2015.
  8. Palvelut - hätäkeskus Helsingin kuurojen yhdistys. Arkistoitu 10.12.2014. Viitattu 11.2.2015.
  9. Hätäilmoitus viittomakielellä -kokeilu käynnistyy kesäkuussa 2021 15.6.2021. Hätäkeskuslaitos. Viitattu 15.6.2021.
  10. Yhdenvertaisuus | Monika Hämälä kertoo, miltä tuntuu, kun hätäpuhelun voi soittaa vain arkisin kello 8–16 Helsingin Sanomat. 30.11.2021. Viitattu 30.11.2021.
  11. Tiedä sijaintisi Hätäkeskuslaitos. Arkistoitu 19.9.2017. Viitattu 1.3.2015.
  12. Koira soitti hätänumeroon ja pelasti isäntänsä hengen 15.9.2008. Uusi Suomi. Viitattu 1.3.2015.
  13. Hätäkeskuslaitoksen historiaa Hätäkeskuslaitos. Arkistoitu 23.10.2013. Viitattu 22.12.2013.
  14. Raision, Ruskon ja Maskun puhelinluettelo 1979–1980. Raision Puhelinosuuskunta, 1979.
  15. Helsingin kaupungin virastot ja laitokset 8/1972 (pdf) Joulukuu 1975. Helsingin kaupunki. Viitattu 22.12.2013.
  16. Yrityshistoria (html) Hartola-Sysmä sairaankuljetus Oy. Arkistoitu 24.12.2013. Viitattu 22.12.2013.
  17. 1980- ja 1990-luvut Nurmijärven VPK. Arkistoitu 24.12.2013. Viitattu 22.12.2013.

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.