Härkit

Härkit eli viuhkohärkit (Cerastium) on kasvisuku kohokkikasvien heimossa. Siihen kuuluu noin 60 lajia, jotka usein ovat pienikasvuisia ruohoja.[1]

Härkit
Hopeahärkki (Cerastium tomentosum)
Hopeahärkki (Cerastium tomentosum)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophytina
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset Eudicots
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kohokkikasvit Caryophyllaceae
Tribus: Alsineae
Suku: Härkit Cerastium
L.
Katso myös

  Härkit Wikispeciesissä
  Härkit Commonsissa

Härkit ovat yksi- tai monivuotisia kasveja, joko karvattomia tai karvaisia. Lehdet ovat vastakkain, ruodittomia ja sileitä. Kukat valkoisia, terälehdet ovat kaksihalkoisia tai matalasti lanttokärkisiä.[1][2]

Härkkilajeja

Suomessa esiintyvät härkkilajit:[3][4]

  • tunturihärkki (Cerastium alpinum)
    • karvatunturihärkki (C. alpinum subsp. alpinum)
    • kaljutunturihärkki (C. alpinum subsp. glabratum)
    • villatunturihärkki (C. alpinum subsp. lanatum)
  • ketohärkki (Cerastium arvense)
  • nurmihärkki (Cerastium fontanum)
    • pohjannurmihärkki (C. fontanum subsp. fontanum, syn. subsp. scandicum)
    • piennarnurmihärkki (C. fontanum subsp. vulgare)
      • kainuunnurmihärkki (C. fontanum subsp. vulgare var. kajanense)
  • sykeröhärkki (Cerastium glomeratum)
  • tahmahärkki (Cerastium glutinosum)
  • kellohärkki (Cerastium nigrescens)
  • mäkihärkki (Cerastium semidecandrum)
  • hopeahärkki (Cerastium tomentosum)

Muissa Pohjoismaissa esiintyviä härkkilajeja:[6]

Muualla luonnonvaraisena kasvavia härkkilajeja:

  • nukkahärkki (Cerastium biebersteinii)
  • idänhärkki (Cerastium davuricum)
  • hankahärkki (Cerastium dichotomum)
  • tähtihärkki (Cerastium grandiflorum)
  • tundrahärkki (Cerastium jenisejense)
  • ligurianhärkki (Cerastium ligusticum)
  • kanarianhärkki (Cerastium sventenii)
  • teneriffanhärkki (Cerastium teneriffae)
  • madeiranhärkki (Cerastium vagans)

Eri sukuun siirretty härkkilaji:

  • lumihärkki (Dichodon cerastoides, syn. Cerastium cerastoides), torahärkkien (Dichodon) suvussa[4]

Härkit Suomessa

Suomessa kasvaa luonnonvaraisena kahdeksan härkkilajia, joista kuusi on alkuperäisiä ja kaksi tulokaslajia. Selvästi yleisin on nurmihärkki, joka on yksi yleisimpiä kukkakasveja Suomessa ja jota esiintyy koko maassa. Tunturihärkki ja lumihärkki ovat yleisiä pohjoisimmassa Lapissa; napakellohärkki on harvinainen. Mäkihärkki ja tahmahärkki kasvavat ketokasveina vain Lounais-Suomessa. Ketohärkki on melko yleinen Euroopasta levinnyt uustulokaskasvi Etelä-Suomessa. Sykeröhärkki on harvinainen mutta leviävä uustulokas. Koristekasvina viljeltyä hopeahärkkiä on paikoitellen viljelyjäänteenä Suomen luonnossa.[3]

Lähteet
  • Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  • Hämet-Ahti, Leena, Kurtto & Arto, Lampinen, Raino & Piirainen, Mikko & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti & Väre, Henry. Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen. Lutukka 21/2005, s. 41–85.
  • Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.

Viitteet
  1. Den virtuella floran: Arvar (Cerastium) (ruotsiksi) Viitattu 28.4.2012.
  2. Retkeilykasvio 1998, s. 110.
  3. Retkeilykasvio 1998, s. 110–112.
  4. Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 83)
  5. Lutukka 21/2005, s. 46.
  6. Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 136–138, 146.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.