Hämeenlinnan työväentalo

Hämeenlinnan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1888. Se toimi alkuun wrightiläisenä yhdistyksenä, mutta vuosisadan loppua kohti sosialistisemmat äänet alkoivat lisääntyä yhdistyksen sisällä. Lopullisen tappion wrightiläisyyden edustajat kokivat vuonna 1901, kun yhdistys päätettiin puheenjohtajan vastustuksesta huolimatta liittää Suomen Työväenpuolueeseen (vuodesta 1903 eteenpäin Suomen Sosialidemokraattinen Puolue). Yhdistyksen jäsenmäärä vaihteli: suurlakon jälkeen vuonna 1906 se oli jopa 337, vuonna 1910 vain 68. Sen jälkeen luku jälleen kasvoi ja vakiintui hieman yli sataan. Vuonna 1965 saavutettiin uusi ennätys, kun jäsenmäärä ylitti 400. Huippuvuonna 1975 jäseniä oli 698.[1]

Ensimmäisen vuokrahuoneistonsa yhdistys hankki vuonna 1897. Vuonna 1902 yhdistys muutti uusiin vuokratiloihin ja seuraavana vuonna jälleen uusiin. Vuoden 1905 suurlakon aikaan vuokrahuoneistossa pidettiin niin suuria ja äänekkäitä väenkokouksia, että vuokranantaja irtisanoi sopimuksen seuraavan vuoden kesäkuun alusta. Tällöin yhdistykselle tuli kiire hankkia oma talo, joka saatiinkin ostettua vuonna 1906. Tervetuliaisjuhlat pidettiin 10.6.1906. Talossa ei ollut juhlasalia, mutta kokoustiloja riitti.[1]

Kun jäsenmäärä lähti uudelleen kasvuun, tarvittiin isompia tiloja. Vuonna 1917 yhdistys sai ostettua vanhan Teatteritalon. Sisällissodan aikaan yhdistyksen omaisuus kuitenkin takavarikoitiin. Talokauppakin oli jäänyt pelkän esisopimuksen varaan, ja myyjä Enok Rytkönen koetti perääntyä kaupoista. Yhdistys sai omaisuutensa takaisin kesällä 1919. Talon omistuksesta väännettiin vuosia, kunnes entinen omistaja suostui luopumaan siitä lopullisesti vuonna 1921. Vuonna 1924 samalle tontille rakennettiin erillinen kirjapainorakennus työväenlehti Hämeen Kansaa varten.[1]

Työväentaloa kunnostettiin useita kertoja vuosikymmenten varrella. Mittavimmat korjaukset aloitettiin vuonna 1955. Rahoitusta hankittiin muun muassa myymällä teatteri kaupungille: syntyi Hämeenlinnan Teatteri. Uudistetussa talossa suurimpana toimijana oli juuri teatteri. Varsinaista yhdistystoimintaa jatkettiin ahtaassa piharakennuksessa.[1]

Yli satavuotias talo oli kuitenkin huonossa kunnossa. Teatterin vuokrasopimus irtisanottiin, viimeinen kokous talossa pidettiin 26.11.1975, ja sen purkutyöt alkoivat noin viikkoa myöhemmin. Talon tilalle samalle tontille rakennettiin liikerakennus ”Lyseonkulma”, jossa yhdistyksellä oli kokoustiloja, ja suurinta osaa tiloista vuokrattiin ulkopuolisille. Ensimmäinen vuokralainen, työvoimatoimisto, pääsi muuttamaan tiloihin tammikuussa 1977. Yhdistys muutti Lyseonkulmalta uusiin kokoustiloihin 2000-luvun alussa.[1][2]

Talolla toimi alusta saakka kirjasto, jossa oli noin 600 nidettä, ja lainakertoja kertyi yhteensä noin 700–900 vuodessa. Kirjaston yhteydessä toimi lukusali, johon tilattiin runsaasti sekä työväenlehtiä että myös porvarillisia lehtiä, kuten Uutta Suometarta ja Hämeen Sanomia. Esimerkiksi vuonna 1908 lehtivalikoimaan kuului 15 eri lehteä. Kirjastotoiminta kuihtui vähitellen ja lakkasi sotien jälkeen.[1]

Laulukuoro perustettiin vuonna 1904, mutta sen toiminta oli alkuun ailahtelevaa ja hiipui ajoittain jopa vuosiksi. Samoin torvisoittokunnan toiminta oli vaihtelevaa. Kuoro kuitenkin toimi vielä 1970–1980-luvuilla.[1]

Työväenlehti Hämeen Voima (myöhemmin Hämeen Kansa) perustettiin vuonna 1906, ja sen toimitus toimi työväentalolla.[1]

Vuoden 1907 eduskuntavaalien alla talolla järjestettiin ”leikkivaaleja”, joissa käytiin läpi vaalilakia ja harjoiteltiin äänestämistä.[1]

Vuonna 1908 talolla aukesi Työväen Osuuskaupan ruokamyymälä.[1]

Urheiluseura Hämeenlinnan Kisa perustettiin vuonna 1916. Vilkkaimpina aikoina 1920–1930-luvuilla Kisa käytti työväentalon tiloja toimintaansa 5–6 kertaa viikossa. Jäseniä 1930-luvulla yli 200.[1]

Uudella, vuonna 1921 käyttöön saadulla talolla toimi näytelmäseura eli vuonna 1903 perustettu Hämeenlinnan Työväen Näyttämö, joka sitä ennen oli esiintynyt vuokratuilla näyttämöillä. 1920-luvulla järjestettiin opintokursseja sekä keskustelukokouksia ajankohtaisista aiheista. Opintokerhotoiminta jatkui vaihtelevasti aina 1980-luvulle saakka.[1]

Vuonna 1924 samana vuonna valmistuneessa sivurakennuksessa alkoi toimia Työväen Säästöpankki. Säästöpankki ja Hämeen Kansa muuttivat kuitenkin jo 1920-luvun lopulla pois. Talolla oli myös biljardisali (1920-luvun lopulta lähtien) ja kahvila-ravintola. Ravintola vuokrattiin suurten tappioiden vuoksi yksityiselle vuonna 1949. Samana vuonna biljardi vuokrattiin urheiluseura Hämeenlinnan Ahmoille. Biljarditoiminta lopetettiin vuonna 1956.[1]

Lapuanliikkeen aikaan työväentaloon ja Hämeen Kansan kirjapainoon kohdistui uhkaa, jonka vuoksi rakennuksia alettiin vartioida. Siitä huolimatta ravintolaan onnistuttiin murtautumaan syksyllä 1932, ja varkaat veivät Hämeenlinnan Kisan kaikki palkintohopeat lasikaapista. Samaan aikaan jäsenmäärä laski huomattavasti, sillä yhdistykseen kuuluminen huononsi työnsaantimahdollisuuksia.[1]

Toisen maailmansodan aikaan työväentalo oli Puolustusvoimien käytössä. Sotavuosien jälkeen toiminta oli jonkin aikaa hyvin vilkasta. Esimerkiksi sekakuoro vieraili ulkomaillakin.[1]

Vuonna 1917 ostettu rakennus oli alun perin teatteriravintola, ja se oli rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Laajennuksen jälkeen vuodesta 1956 eteenpäin talossa oli näyttämö, 251-paikkainen katsomo, eteishalli, wc:t, ravintola ja baari, keittiö, toimistotila sekä näyttelijöille kolme pukuhuonetta ja rekvisiittavarasto.[1]