Hämeenlinnan palo 1831

Hämeenlinnan palo 1831 tuhosi suurimman osan Hämeenlinnan kaupungista kaupungin laitaosia lukuun ottamatta. Palo syttyi iltapäivällä 14. syyskuuta 1831 ja 12 tuntia kestäneen palon jälkeen kaupungin 165:stä rakennetusta tontista oli palo tuhonnut 105. Kaupungin rakennuskannasta tuhoutui kolme neljäsosaa.[1]

Palo sai alkunsa Hämeenlinnan torin luoteiskulmasta kauppias Juseliuksen talon tallinparvelta. Kauppiaan renki Mikko oli mennyt humalaisena nukkumaan tallin parvelle ja siellä sytyttänyt piippunsa. Hän nukahti kesken tupakoinnin jolloin tuli pääsi leviämään piipusta tallinparven heiniin. Palo levisi sitten tallin yhteydessä olleeseen rehulatoon, joka oli täynnä rehua ja olkia. Rehuladosta palo levisi sitten kaupungin muille tonteille. Tallin parvelle nukahtunut renki Mikko menehtyi tulipalossa. Palon sammuttajilla oli käytössä vain neljä pientä paloruiskua ja sama määrä palopurjeita eivätkä ne riittäneet palon pysäyttämiseen. Palon levitessä suurin osa sammutusväestä riensi koteihinsa pelastamaan omaisuuttaan havaittuaan sammutustyön toivottomaksi. Kaupunkilaisten ohella paloa oli sammuttamassa osasto Petrovskin jalkaväkirykmentin sotilaita ja joukko kasakoita.[1]

Palo tuhosi muun muassa vanhan lääninhallituksen talon ja triviaalikoulun talon sekä vaurioitti Hämeenlinnan kirkkoa. Palon jälkeen kaupungin 2 300:sta asukkaasta 1 107 oli menettänyt kotinsa. Palaneista rakennuksista vain 9 oli vakuutettu. Palon jälkeen perustettiin hätäapukomitea vastaanottamaan ja jakamaan avustuksia. Hämeenlinnaan tuotiin Turusta jauhoja ja kaikissa Suomen kirkoissa kerättiin kolehti palon uhrien hyväksi. Keisari Nikolai I myönsi kaupungin asukkaille 10 vuoden verovapauden ja myös Venäjällä järjestettiin rahankeräys kaupungin hyväksi keisarin lahjoittaessa keräykseen 15 000 ruplaa.[1]

Palon jälkeen Hämeenlinna sai 1832 uuden arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnitteleman asemakaavan.[2] Hallituskadulla sijainnut vuoden 1831 palon muistomerkki hävisi ilmeisesti tietöiden aikana.[3]