Hämeenlinna

Näkymä Aulangon tornista

Hämeenlinnan kaupungin alueella on kokonaan tai osittain kaikkiaan 339 järveä. Pinta-alaltaan suurimmat niistä ovat Vanajavesi, Kukkia ja Kuohijärvi.[10]

Hämeenlinnan keskustaajama sijaitsee Etelä-Hämeessä, kansallismaisemaksikin luokitellussa Vanajaveden laaksossa, jonka halkaisee pohjois-eteläsuuntainen, eteläosaltaan jokimaisen kapea Vanajavesi. Muita merkittäviä hämeenlinnalaisia järviä ovat Katumajärvi ja Alajärvi. Kaupunkialueen halki kulkee luode-kaakkosuuntainen harjujono, jonka osia ovat muiden muassa Ahvenistonharju ja Hattelmalanharju. Maasto on muiltakin osin kumpuilevaa; Hämeenlinnan keskusta ja esimerkiksi Myllymäen ja Hätilän kaupunginosat sijaitsevat suurehkojen mäkien huipulla. Kaupungissa on muutamia esihistoriallisella ajalla linnavuorina käytettyjä vuoria, joista merkittävimpiä ovat Aulangonvuori ja Mantereen linnavuori.

Hämeenlinnan maiseman pääpiirteitä ovat Hämeen järviylänkö, Vanajaveden laakso ja Kanta-Hämeen lehtokeskus. Monin paikoin maisemia leimaa vauras hämäläinen maatalouskulttuuri.[11][12]

Kaupungissa on useita luonnonsuojelualueita, joista suurimmat sijaitsevat Aulangon ja Ahveniston suosituilla virkistysalueilla kaupungin laitamilla. Lisäksi Hämeenlinnassa on Suomen ensimmäinen, vuonna 2001 perustettu kansallinen kaupunkipuisto, joka ulottuu Koilliskulman puutaloalueilta ja Hämeen linnalta Vanajaveden rantoja seuraillen Aulangolle. Vuonna 2009 Hämeenlinnaan liitetyssä entisessä Lammin kunnassa sijaitsee verrattain tunnettu Evon retkeilyalue.

Hämeenlinnan kaupungin alueella on 31 Natura 2000-aluetta:[13]

Hämeenlinnan ydinkeskustaa, jossa Kauppatori.

Hämeenlinnan keskusta sijaitsee Saaristen mäellä Vanajaveden rannalla, ja rajoittuu länsipuoleltaan valtatiehen 3. Keskustan katuverkko perustuu Carl Ludvig Engelin kaupungin palon jälkeen vuonna 1832 laatimaan ruutukaavaan, jonka keskuksena toimii Kauppatori. Kauppatorin laidalla sijaitsevat muun muassa raatihuone, Hämeenlinnan kirkko ja Hämeen lääninhallituksen talo.[14] Ydinkeskusta on jaettu neljään kaupunginosaan, jotka ovat järjestyksessä Linnanniemi, Koilliskulma, Hämeensaari sekä Saaristenmäki. Osittain kävelykaduksi muutettu Raatihuoneenkatu on keskustan merkittävin liikekatu.

Keskustassa on runsaasti eri tyylisuuntia edustavia rakennuksia, ja kaupungin väkilukuun suhteutettuna se on melko suuri ja tiiviisti rakennettu. Keskustan merkittävin laajenemissuunta on 2010-luvulla ollut Vanajaveden toisella puolella sijaitseva Keinusaaren kaupunginosa, jossa sijaitsee esimerkiksi rautatieasema. Keskustaan on myös jatkuvasti toteutettu uutta täydennysrakentamista. Hämeenlinnan keskustaa on pilkallisesti kutsuttu Suomen suurimmaksi valaistuksi hautausmaaksi[15]. Muita keskeisiä kaupunginosia ovat Myllymäki, Kauriala ja Hätilä.

Hämeenlinnassa on lisäksi noin kymmenen lähiötä, joita erottavat keskusta-alueesta laajat pientaloalueet. Kaupungissa on myös runsaasti puistoja ja lähivirkistysalueita. Rautatie sivuuttaa keskustan Vanajaveden itäpuolta, mutta valtatie 3 kulkee moottoritienä aivan kaupungin halki; keskustan kohdalla se on katettu kannella. Valtatie 10 ohittaa kaupungin etelä- ja itäpuolelta. Oman vaikutuksensa kaupunkirakenteeseen ovat tuoneet myös kaupunkia halkovat harjut ja pitkät järvet.

Hämeenlinnan pitäjät.

Hämeenlinnan kaupunginosat kaupungin vuoden 2009 kuntaliitosta edeltäneellä alueella.

Hämeenlinnassa on 41 kaupunginosaa ja viisi kaupunginosakeskusta eli pitäjää. Kaupunginosakeskukset ovat Hämeenlinnaan 2009 liitettyjä entisiä kuntia.[16]

Hauhon kirkonkylä sijaitsee noin 35 kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta pohjoiseen.[17]

Tuuloksen kirkonkylä sijaitsee noin 25 kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta koilliseen.[18]

Lammin kirkonkylä sijaitsee noin 35 kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta itäkoilliseen.[19]

Rengon kirkonkylä sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta lounaaseen.[20]

Kalvolan keskustaajama Iittala sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta luoteeseen.[21]

Pääartikkeli: Luettelo Hämeenlinnan kaupunginosista

Seuraavassa on lueteltu kylät Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen alueilla.

• Hauho: Aikkola, Ajoranta, Alvettula, Apoo, Eteläinen, Hahkiala, Hakkala, Hankala, Hauhontausta, Heinäkangas, Hyvikkälä, Hyömäki, Ilmoila, Joki (Jokioinen), Juntula, Kalaila, Keso, Kirkonkylä, Kokkala, Kokkila, Kukkola, Kyttälä, Lautsia, Lehdesmäki, Lehtelä, Matkantaka, Miehoila, Mustila, Okerla, Pappila, Porras, Porsoo, Rukkoila, Saha, Sappee, Sotjala, Torvoila, Tuittula, Tuulimylly, Uusikylä, Vihavuosi, Villantila, Vitsiälä, Vuolijoki
• Kalvola: Ahlajärvi, Heinu, Hietajärvi, Hitumaa, Iittala, Kanajärvi, Kankaanpää, Kautio, Kirkonkylä, Kotkajärvi, Kutila, Kutinen, Kuurila, Könnölä, Lintumaa, Niemi, Ohtinen, Ojajärvi, Orjanhirsi, Paakkonen, Sauvala, Saviniemi, Sittala, Sääksniemi, Taljala, Turkinmäki, Unonen, Rimmilä, Pirttikoski
• Lammi: Arrankorpi, Evo, Hauhiala, Iso-Evo, Jahkola, Kataloinen, Kostila, Kuurikka, Kättärlä, Lampelto, Lieso, Montola, Mulkoila, Niipala, Oinen, Onnenvuori, Paakkola, Pakkasela, Palonen, Parikkala, Perinkää, Pienistö, Porraskoski, Rantonen, Riikonen, Ronni, Sankola, Syrjäntausta, Takaperä, Tanttila, Tommala, Vilkkilä, Vähä-Evo, Ylänne, Ylännäinen
• Renko: Ahoinen, Asemi, Kaloinen, Kuittila, Lietsa, Muurila, Nevilä, Oinaala, Uusikylä, Vaimare, Vehmainen, Nummenkylä
• Tuulos: Juttila, Karutta, Lakkola, Pohjoinen, Sairiala, Sydänmaa, Syrjäntaka, Teuro, Toivaala

Hämeenlinnan alueliitokset.

Hämeenlinnan ensimmäinen suuri alueliitos toteutui 1. tammikuuta 1948, jolloin suurin osa kaupungin pohjoispuolella sijainneesta Hämeenlinnan maalaiskunnasta sekä osia Vanajan kunnasta liitettiin kaupunkiin. Vuoden 1967 alussa Hämeenlinna laajentui huomattavasti, kun kaupunkia kolmelta suunnalta ympäröinyt Vanajan kunta liitettiin pääosin kaupunkiin. Marraskuussa 2007 varmistui Hämeenlinnan seudun kuntaliitos Hauhon, Hämeenlinnan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kesken, ja se astui voimaan 1. tammikuuta 2009.[9] Vuoden 2010 alussa entisen Lammin kunnan Hietoisten kylä siirrettiin Hämeenlinnasta Hausjärveen.[28]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat vakuutusyhtiö Pohjantähti, maarakennusalan koneita rakentava Movax ja käytettyjen autojen kauppaan erikoistunut Kamux.[31] Suurin yksityinen työllistäjä on SSAB Europen terästehdas, jonka palveluksessa on noin 900 henkeä.[32]

Alla matka-aikoja ja etäisyyksiä Hämeenlinnan keskustasta joihinkin kaupunkeihin.

• Hauho 35 km
• Kalvola 20 km
• Lammi 35 km
• Renko 15 km
• Tuulos 25 km

Hämeenlinna sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla Helsingin ja Tampereen puolivälissä pääradan varressa, valtateiden 3 ja 10 risteyskohdassa. Valtatie 3 kulkee moottoritienä kaupungin keskustan ohi. Hämeenlinnasta Pälkäneelle johtaa kantatie 57, joka on osa valtatie 3:n alkuperäistä linjausta. Aikaisemmin Hämeenlinna oli myös Porvooseen vieneen kantatie 55:n sekä Toijalan kautta Tampereelle vieneen kantatie 56:n toisena päätepisteenä. Hämeenlinnan koillisosassa kulkee Tampereen ja Lahden välinen valtatie 12, johon valtatie 10 yhtyy entisen Tuuloksen alueella. Samasta risteyksestä erkanee Padasjoelle vievä kantatie 53. Lounaisosaa sivuaa Forssan ja Lahden välinen kantatie 54.

Pääartikkeli: Hämeenlinnan seudun joukkoliikenne

Keskustassa sijaitsevalta linja-autoasemalta liikennöivät useimmat kauko- ja paikallisliikenteen linja-autovuorot. Tiheimmät yhteydet ovat Tampereen, Helsingin, Turun ja Lahden suuntiin. Linja-autojen pikavuoroilla Hämeenlinnasta pääsee ilman autonvaihtoa lisäksi Nokialle, Seinäjoelle, Vaasaan, Kokkolaan, Virroille ja Ähtäriin. Suoria linja-autojen vakiovuoroja kulkee Hämeenlinnasta myös Padasjoelle Lammin kautta. Hämeenlinnan sisäistä linja-autoliikennettä hoitavat Inter Kuljetus Oy, Länsilinjat Oy sekä Vekka Liikenne Oy[33].

Hämeenlinnan rautatieasema

Hämeenlinnan kaupungin alueella sijaitsevat Hämeenlinnan rautatieasema sekä entisen Kalvolan kunnan alueella oleva Iittalan rautatieasema. Kummallakin asemalla pysähtyvät kaikki R-junat reitillä Helsinki–Riihimäki–Tampere. Lisäksi Hämeenlinnassa pysähtyvät useimmat InterCity- ja tietyt Pendolino-junavuorot. Hämeenlinna ei ole risteysasema, joten lähimmät vaihdolliset junavuorot kulkevat Riihimäen tai Toijalan kautta.

Hämeenlinnasta kertyy lähimmille lentoasemille matkaa noin 85 kilometriä Pirkkalaan, noin 95 kilometriä Vantaalle ja noin 140 kilometriä Turkuun.

Hämeenlinnan läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkevaa Vanajavettä on kauan käytetty kulkureittinä. Hämeenlinnan satamasta on kesäkaudella säännöllistä laivaliikennettä Tampereen suuntaan. 2010-luvulla on myös alkanut tilausristeilytoiminta pienemmällä aluksella keskustasta Turengin suuntaan Hiidenjoelle.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys vuodesta 1751 lähtien. Kunkin vuoden väestötiedot vastaavat tuolloista kuntajakoa, joten vuosien 1948, 1967 ja 2009 kuntaliitokset näkyvät kuvaajassa hyppäyksinä.

Hämeenlinnan sijainti on lähellä Suomen väestöllistä keskipistettä eli Weberin pistettä, eli pääosa maan väestöstä asuu keskimääräisesti katsottuna lyhyimmän matkan päässä Hämeenlinnasta. Piste siirtyi Hämeenlinnan alueelle vuonna 2009 Hauhon liittyessä Hämeenlinnaan. Väestöennusteiden mukaan Weberin pisteen liike kohti etelää jatkuu entisellä nopeudella vuosien 2040–2050 tienoille saakka. Tämä merkitsee sitä, että piste siirtyisi Hämeenlinnasta Janakkalan puolelle aikavälillä 2040–2045.[36]

Vuoden 2019 lopussa Hämeenlinnassa oli 67 633 asukasta, joista 59 024 asui taajamissa, 7 930 haja-asutusalueilla ja 679:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hämeenlinnan taajama-aste on 88,2 %.[37] Hämeenlinnan taajamaväestö jakautuu kahdeksan eri taajaman kesken:[38]

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Hämeenlinnan keskustaajama ulottuu Hämeenlinnan lisäksi pieniltä osin Janakkalan kunnan alueelle. Parolan taajama ulottuu pääosin Hattulan kunnan alueelle.[38] Yhteensä Hämeenlinnan keskustaajamassa on 50 975 asukasta ja sen pinta-ala on 49,19 neliökilometriä.[39]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Hämeenlinnan kaupungin nykyisellä alueella.[40]

• Hämeenlinnan seurakunta (yhdistetty Vanajan seurakunnan kanssa Hämeenlinna-Vanajan seurakunnaksi vuonna 2003)
• Rengon seurakunta (liitetty Hämeenlinna-Vanajan seurakuntaan v. 2011)
• Tuuloksen seurakunta (liitetty Lammin seurakuntaan v. 2019)
• Vanajan seurakunta (yhdistetty Hämeenlinnan seurakunnan kanssa Hämeenlinna-Vanajan seurakunnaksi v. 2003)

Hämeenlinnan lyseon lukio

Hämeenlinnassa sijaitsee Hämeen ammattikorkeakoulun päätoimipaikka. Vuonna 1873 perustetusta Hämeenlinnan lyseosta on lähtöisin monia kulttuurivaikuttajia. Koulu on Suomen maineikkaimpia oppilaitoksia, sillä monet tunnetut suomalaiset ovat valmistuneet oppilaitoksesta. Esimerkkeinä mainittakoon säveltäjämestari Jean Sibelius ja presidentti Juho Kusti Paasikivi. Hämeenlinnan lyseossa on peruskoulun yläaste (7.–9. luokat) ja lukio. Toinen Hämeenlinnan kantakaupungin lukioista on Kaurialan lukio. Hämeenlinnan lyseon lukio ja Kaurialan lukio oli tarkoitus yhdistää syksyllä 2018 yli tuhannen oppilaan suurlukioksi Ammattiopisto Tavastian Hattelmalan kampukselle.[43] Suurlukiohanke kuitenkin päätettiin perua kaupunginhallituksessa keväällä 2018, ja lukiot jatkavat erillisinä.[44]

Ammattiopisto Tavastia on kaupungin merkittävin toisen asteen ammattioppilaitos. Kaupungin lukiot ja ammattiopisto yhdessä muodostavat koulutuskuntayhtymä Tavastian, johon kuuluu oppilaitoksia muistakin kunnista, kuten Parolan ja Janakkalan lukiot. Lisäksi heinäkuuhun 2012 asti kaupungissa sijaitsi Tampereen yliopistoon kuulunut opettajankoulutuslaitos (entinen Hämeenlinnan seminaari), jossa koulutettiin uusia opettajia vuosikymmeniä. Hämeenlinnan kolmas lukio on Lammilla sijaitseva Lammin lukio.^lähde?

Kanta-Hämeen keskussairaala sijaitsee Hämeenlinnan Ahvenistolla.

Kaupungin terveysasemia on kantakaupungissa neljä:[45]

• Idänpään terveysasema
• Jukolan terveysasema
• Ojoisten terveysasema
• Viipurintien terveysasema

Liitosalueilla on myös neljä terveysasemaa:[45]

• Hauhon terveysasema
• Lammin terveysasema
• Kalvolan terveysasema
• Rengon terveysasema

Hämeenlinnaan avattiin lokakuussa 2014 kauppakeskus, joka kunnioittaa nimellään kuuluisaa hämeenlinnalaista muusikkoa Irwin Goodmania. Kauppakeskus on rakennettu valtatie 3:n päälle, 220 metrin pituiselle katteelle.[46] Lisäksi Hämeenlinnan keskustassa on neljä muuta kauppakeskusta, ja Tiiriössä sijaitsee merkittävä markettialue.

Hämeenlinnan kirkko syyskuussa 2012.

Hämeen linna Vanajavedeltä nähtynä

Hämeenlinnan tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ovat Hämeen linna, Museo Militaria, Hämeenlinnan raatihuone, Vankilamuseo, Hämeenlinnan taidemuseo, Hämeenlinnan kirkko, Vanajan kirkko, Sibeliuksen syntymäkoti, Palanderin kotimuseo, Vanajanlinna, Katisten kartano ja Ahveniston moottorirata. Matkailuelinkeino on yhteistyössä Hattulan ja Janakkalan alueella olevien kohteiden kanssa. Merkittävimpiä luontokohteita ovat Ahveniston olympiapuisto, Aulangon puistometsä, Kaupunginpuisto, Linnanpuisto, Hattelmalanharju sekä Evon retkeilyalue.^lähde?

Hämeenlinnan nykyisellä alueella olevat keskiaikaiset harmaakivikirkot ovat hyvä esimerkki seurakuntien ylläpitämästä rakennustaiteesta. Aiemmin Hämeenlinnaan liitetyn Vanajan alueella on Vanajan kirkko, ja myöhemmin Hämeenlinnaan liitetyllä alueella ovat Rengon kirkko, Hauhon kirkko, Tuuloksen kirkko ja Lammin kirkko.^lähde?

Hämeenlinnalainen kiistakapula on vanha, monenlaisessa käytössä toiminut ortodoksinen sotilaskirkko, jota on ehdotettu palautettavaksi kirkolliseen käyttöön. Valtio luovutti 1920-luvulla kirkon kellot korvauksetta niitä tarvitseville seurakunnille. Kirkon kelloja on muun muassa Sundin kirkossa Ahvenanmaalla, Sammaljoen kirkossa Sastamalassa ja Halkivahan kirkossa Urjalassa. 1920-luvulla alkuperäisen ulkoasunsa täysin menettäneessä ja kaupunginkirjastoksi muutetussa rakennuksessa toimii vuodesta 2014 erilaisten yhdistysten toimitilaksi tarkoitettu Kumppanuustalo.[51]

Hämeenlinnassa Uhrikivenkadun varrella Kaurialassa oleva muinaismuisto, uhrikivi, sijaitsi omalla tontillaan keskellä teollisuusaluetta, josta se siirrettiin läheiseen puistoon vuonna 2010. Muinaisia uhrikiviä on myös mm. Sibeliuksenpuistossa, Hauholla ja Lammilla.[52][53]

Hämeenlinnassa järjestettäviä tapahtumia ovat Ämyrock, Wanaja Festival, Mellakka Festival, Tomaatteja! Tomaatteja! -stand-up-komiikan festivaali, Hämeenlinnan lastentapahtuma Hippalot, Hämeen keskiaikafestivaali sekä maakunnallinen loppukesän messutapahtuma Elomessut. Vuosina 1975 ja 2007 asuntomessut järjestettiin Hämeenlinnassa. Vuodesta 2004 on kaupungin torilla järjestetty Hämeenlinna Hope -nuorisotapahtuma. Giants of Rock oli vuosina 1987–1992 Ahveniston moottoriradalla järjestetty rockfestivaali, jonka esiintyjät olivat alansa huippunimiä.[54]

Kantolan kaupunginosaan avattiin 2015 uusi Kantolan tapahtumapuisto, jossa voi järjestää monenlaista tapahtumaa, muun muassa megaluokan konsertteja. Tapahtumapuistossa on jo esiintynyt AC/DC, Iron Maiden, Guns N' Roses ja Metallica.^lähde?

Hämeenlinnan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla arkiateriana palvikinkku ja hapanleipä ja juhla-ateriana ruistaikinaan käärityt silakat eli kalaleipä, piimä ja olut sekä riistansylttääjän lintupaisti, joka tarkoittaa manteleilla sekä peruna- ja omenalohkoilla täytettyä fasaania.[55]

Perinteinen hämeenlinnalainen pikaruoka on hotsi, joka valmistetaan keitinpiirakasta ja lenkkimakkarasta.

Ahveniston moottorirata

Hämeenlinnan oma jääkiekkoseura on Hämeenlinnan Pallokerho (HPK), joka on voittanut Suomen mestaruuden kaudella 2005–2006 ja kaudella 2018–2019. Sen kotiottelut pelataan Ritari-areenaksi kutsutussa Rinkelinmäen jäähallissa. HPK Naisilla on edustusjoukkue jääkiekossa ja Hämeenlinnan Lentopallokerholla lentopallossa.^lähde?

Moottoriurheilua varten on moottorirata Ahvenistolla. Hämeenlinnassa on kaksi aikuisten jalkapalloseuraa Hämeenlinnan Jalkapalloseura ja Hämeenlinnan Härmä. Naisten jalkapalloseura on Härmä. Hämeenlinnalla on myös oma salibandyjoukkue, Steelers, jonka kotihalli on Elenia Areena ja jolla on myös junioritoimintaa. Hämeenlinnassa toimii amerikkalaisen jalkapallon joukkue Hämeenlinna Huskies, joka pelaa Vaahteraliigassa. Vuonna 2011 perustettu Linna Rugby Club pelaa Rugbyn SM-sarjassa. Golfia voi pelata Aulangon Golfklubilla, Tawast Golfissa tai Linna Golfissa. Muualla Hämeenlinnan seudulla golfia voi pelata Hattula Golfissa ja Lepaa Golfissa. Hämeenlinnan uimaseura on kaupungin merkittävin uimaseura.^lähde?

Eräs vanhimmista hämeenlinnalaisista urheiluseuroista on vuonna 1903 perustettu Hämeenlinnan Tarmo, jonka harjoittamiin lajeihin kuuluvat nykyisellään yleisurheilu, pyöräily, voimailu, keilailu, suunnistus ja karate[56]. Tarmolla oli myös menestyksekästä jääkiekkotoimintaa 1930-luvulta 1970-luvulle saakka, jolloin toiminta keskitettiin Hämeenlinnan Pallokerholle[57].

Hämeenlinnassa on vuonna 1945 perustettu puulaakiurheilua järjestävä seura Hämeenlinnan Urheilunystävät.[58] Kushin-Kan ry on hämeenlinnalainen kamppailulajiseura, jonka lajivalikoimiin kuuluu potkunyrkkeily, brasilialainen jujutsu, hokutoryu jujutsu ja karate. Hämeenlinnassa toimii myös Hämeenlinnan judoseura, joka kuuluu Suomen judoseurojen parhaimmistoon. Kilpacheerleadingseura HCT on toiminut Hämeenlinnassa vuodesta 2005 ja on edustanut Hämeenlinnaa niin kansallisissa kuin kansainvälisissä cheerleadingkilpailuissa. Olympialuokan soudussa Hämeenlinnaa edustaa vuonna 1999 perustettu Hämeenlinnan Soutajat (HmlS).^lähde?

Jean Sibeliuksen synnyinkoti

Hämeenlinnassa syntyneitä kuuluisia henkilöitä ovat muiden muassa Uno Cygnaeus, Jean Sibelius, Eino Jurkka, Armas Launis, Armas Lindgren, Larin-Kyösti, Rauni Mollberg, Victorine Nordenswan, Tauno Palo, Paavo Noponen, Kai Korte ja Matti Kurjensaari. Hämeenlinnassa ovat käyneet koulunsa Eino Leino, Juho Kusti Paasikivi, E. N. Setälä ja Veijo Meri.

Hämeenlinnassa syntyneitä kirjailijoita, taiteilijoita ja näyttämötaiteen edustajia ovat ohjaaja Kari Heiskanen, ohjaaja ja käsikirjoittaja Johanna Vuoksenmaa, kirjailija Juha Itkonen ja taidemaalari Olli Joki. Taiteilijaprofessori Marjukka Vainio sekä kirjailijat Olli Jalonen, Tapani Bagge ja Juha-Pekka Koskinen ovat asuneet Hämeenlinnassa, ja siellä asui vuosina 1966–1988 myös kirjailija Erno Paasilinna. Hämeen Sanomien entinen päätoimittaja ja sanomalehtialan vaikuttaja Allan Liuhala asui kuolemaansa (14. heinäkuuta 2014) saakka Hämeenlinnassa.

Tunnettuja Hämeenlinnassa syntyneitä muusikoita tai viihde-elämän edustajia ovat Vexi Salmi, Irwin Goodman, Markku Veijalainen ja Veltto Virtanen. Viihdetaiteilija Simo Salminen syntyi Vanajan kunnassa. Laulaja Kai Hyttinen ja räppäri Paleface ovat kasvaneet Hämeenlinnassa. Laulajat Arja Koriseva, Saija Varjus, Taina Kokkonen, Fredi, Jyrki 69 ja muutamat Kummelin jäsenet ovat opiskelleet Hämeenlinnassa. Hämeenlinnassa asuu laulaja Heidi Kyrö ja sieltä ovat kotoisin laulajat Saija ”Sani” Aartela, metallimusiikkia soittavan Turisas-bändin jäsenet ja metallimuusikko Antony Hämäläinen.

Juhana Idänpään-Heikkilä oli vanajalainen valtiopäivämies. Hämeenlinnasta ministereiksi ovat viimeksi yltäneet Jari Koskinen Kokoomuksesta (Kataisen hallituksen maa- ja metsätalousministeri) sekä Johannes Koskinen ja Tarja Filatov SDP:stä (Vanhasen I hallituksen oikeus- ja työministerit). Vuoden 2019 vaaleissa Hämeenlinnasta valittiin eduskuntaan Tarja Filatov ja Johannes Koskinen SDP:stä, Lulu Ranne Perussuomalaisista sekä Mirka Soinikoski Vihreistä. Kaupungin kansanedustajien määrä nousi viiteen vuonna 2020, kun Kokoomuksen Kalle Jokinen muutti Orimattilasta Lammille. Kokoomuksen europarlamentaarikko, entinen ympäristöministeri ja entinen kansanedustaja Sirpa Pietikäinen asuu Hämeenlinnassa. Vihreiden entinen puheenjohtaja Pekka Sauri on asunut osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Hämeenlinnassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta.

Tunnettuihin hämeenlinnalaisiin urheilijoihin kuuluvat jääkiekkoilijat Eero Salisma, Marko Tuulola, Riku Hahl, Juuso Hietanen, Juuso Vainio ja Juuse Saros, jalkapalloilija Olli Lehtimäki sekä enduron viisinkertainen maailmanmestari Mika Ahola.

Hämeenlinnalla on 11 ystävyyskaupunkia. Ystävyyskaupunkitoiminta alkoi 1940-luvulla.[59]

• Bærum, Norja v. 1950
• Celle, Saksa v. 1971
• Frederiksberg, Tanska v. 1947
• Hafnarfjörður, Islanti v. 1950
• Lucca, Italia v. 2019
• Püspökladány, Unkari v. 1987
• Tartto, Viro v. 1991
• Toruń, Puola v. 1989
• Tver, Venäjä v. 1954
• Uppsala, Ruotsi v. 1940
• Weimar, Saksa v. 1961