Hämeen Kansa

Hämeen Kansa oli Hämeenlinnassa vuosina 1906–2011 ilmestynyt sosiaalidemokraattinen sanomalehti. Vuoteen 1918 saakka sen nimenä oli Hämeen Voima[1] ja vuodesta 2001 lähtien Viikko-Häme.

Hämeen Voiman etusivu vuonna 1906.

Hämeen Voima perustettiin vuoden 1905 suurlakkoa seuranneella työväenliikkeen nousukaudella. Sen julkaisijaksi perustettiin osuuskunta, jonka taloudellinen tilanne oli aluksi vaikea. Forssassa ilmestyneen Yhdenvertaisuuden lakkaaminen toi lehdelle lisää tilaajia, mutta Lahden suunnassa levikki oli vähäistä. Sisällölle antoi leimaa seudun runsas torppariväestö.[1]

Valkoiset lakkauttivat Hämeen Voiman sisällissodan loppuvaiheessa ja lehteä julkaissut osuuskunta teki konkurssin. Sen tilalle perustettiin osakeyhtiö, joka tammikuussa 1919 alkoi julkaista Hämeen Kansaa. Alkuvaiheessa lehti oli hyvinkin radikaali. Konkurssissa menetetyn kirjapainon tilalle hankittiin vuonna 1921 uusi kalusto.[1]

Sotien välisenä aikana Hämeen Kansan levikki ja kannattavuus säilyi melko hyvänä Hämeen Sanomien kilpailusta ja pulavuosien aiheuttamasta notkahduksesta huolimatta. Levikki kasvoi vielä sotien jälkeen ja kirjapainon tuotot tukivat lehteä. Yhtiön taloudellinen tilanne alkoi heiketä 1950-luvun lopulla muun muassa SDP:n puoluehajaannuksen takia. 1970-luvun alussa Hämeen Kansa joutui supistamaan toimintaansa ja sen talous pelastui ainoastaan valtion ja ammattiliittojen tuen avulla. Samalla lehti keskittyi yhä enemmän puolueen ja ammattiyhdistysliikkeen asioihin.[1]

Lehden talous alkoi koheta 1970-luvun lopulta lähtien. 1980-luvulla yhtiö osti hämeenlinnalaisen paikallislehden ja meni mukaan paikallisradiotoimintaan. Vuonna 1989 alettiin julkaista Lahdessa Päijätseutu-nimistä viikkolehteä, ja vuonna 1991 Hämeen Kansa jaettiin kolmeksi osin samansisältöiseksi viikkolehdeksi. Forssalainen Lounais-Häme ja Riihimäen Seutu osoittautuivat kannattamattomiksi ja ne lopetettiin vuoden 1996 alussa.[2]

Hämeen Kansa ja Päijätseutu yhdistettiin Viikko-Hämeeksi vuonna 2001. Lahdessa päätoimipaikkaansa pitänyt uusi lehti sai myönteisen vastaanoton ja onnistui kasvattamaan levikkiään,[3] mutta joutui lopettamaan joulunalusviikolla 2011.[4] Lopettamisen taustalla oli puolueiden viestintätuen supistaminen sekä se, että uuden lainsäädännön mukaan puolue voi käyttää viestintätukea vapaasti erilaisiin viestintämuotoihin, kun aiemmin vuoteen 2008 saakka kyse oli suoraan lehdille maksetusta lehdistötuesta.[5][6]

Lehti ilmestyi vuonna 1906 kahdesti, vuosina 1907–1918, 1920–1928 ja 1933–1944 kolmesti, vuonna 1919 kerran ja kahdesti, vuosina 1929–1932 viidesti ja vuosina 1945–1971 kuudesti viikossa. Kolmipäiväisyyteen siirryttiin vuonna 1972[1] ja kertaviikkoisuuteen vuonna 1991[7]. Levikki saavutti yli 8 000 kappaleen rajan vuonna 1908, nousi yli 10 000:n vuonna 1947 ja oli 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa noin 6 000–7 000 kappaletta[1]. Viikko-Hämeellä oli yli 7 100 tilaajaa vuonna 2006[8].

Päätoimittajina ja vastaavina toimittajina työskentelivät Oskar Sirén (vast. toim. 1906–1907), Heikki Arvonen (1907–1908), Väinö Jokinen (1908–1912), Heikki Välisalmi (1912–1914), J. V. Ranta (vast. toim. 1914–1915), Matti Salmi (vast. toim. 1915–1918), Oskari Lylykorpi (1914–1917), Heikki Laakso (1917–1918 ja 1919), Juho Randelin (vast. toim. 1919–1920), Emil Metsäranta (1919–1920), Kalle Myllymäki (vast. toim. 1920–1924), Kusti Kaukovaara (1920–1929 ja 1933–1936), Akseli Kanerva (1929–1932), Jussi Saarinen (1932–1933), Oma Aatos Palkonen (1936–1941), Eino Seppälä (1941–1948), Mauno Pelkonen (1948–1969), Heikki Nurmi (1969–1978), Harri Roihankorpi (1978), Sakari Niemi (1978–1981), Tuomas Harpf (1981–1985),[1] ja Rauno Iivonen. Viikko-Hämeen päätoimittajia olivat Juha Peltonen, Ville-Veikko Valjus keväästä 2003 ja Jarkko Nissinen vuodesta 2006[9].