Hämähäkkikukkakasvit
Hämähäkkikukkakasvit (Cleomaceae) on 300-lajinen kasviheimo koppisiemenisten Brassicales-lahkossa.
Hämähäkkikukkakasvit | |
---|---|
Cleome isomeris -hämähäkkikukkalajin kukkia ja hedelmiä. |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Brassicales |
Heimo: |
Hämähäkkikukkakasvit Cleomaceae Berchtold & J.Presl |
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Hämähäkkikukkakasvit Wikispeciesissä |
Tuntomerkit
Kasvit ovat ruohovartisia tai pensasmaisia. Juurikarvat puuttuvat. Lehdet ovat sormilehdykkäisiä, harvoin yksinkertaisia, tavallisesti korvakkeellisia. Terttumaisen kukinnon ylälehdet ovat tavallisesti lehtimäisiä. Podandrogyne-lajit ovat yksikotisia, so. kukat ovat yksineuvoisia, mutta sijaitsevat samassa kasvissa, tavallisesti kukat ovat kaksineuvoisia. Kukat ovat vastakohtaisia, ja niissä on neljä kynnellistä terälehteä, kuusi hedettä ja kaksi emilehteä sekä joskus androgynofori, varsimainen muodostuma, jonka päässä hetiö ja emiö sijaitsevat. Heteiden palhot ovat pitkiä. Heteenponnet ovat toisinaan avautumisvaiheessaan kokoon kiertyneitä. Hedelmä on tavallisesti rakokota, jonka silmukkamainen ja puutunut istukka jää jäljelle kun kodan seinämäliuskat ovat varisseet.[1]
Levinneisyys
Hämähäkkikukkakasvit ovat levinneet laajalle alueelle maapallolla: kaikkialle tropiikkiin ja lämpimille seuduille. Erityisen paljon lajeja on Amerikassa.[2]
Monien lajien kasvupaikat ovat kuivilla seuduilla, ja eräillä lajeilla yhteyttäminen on sopeutunut niihin oloihin (ns. C4-fotosynteesi).[1]
Luokittelu
Heimon läheisin sukulainen on ristikukkaiskasvien heimo, joka on sen rinnakkaishaara yhteisessä Brassicales-lahkon evoluutiopuun kladissa. Kladin ominaisuuksia ovat muun muassa ruohovartisuus, yksivuotisuus, harvoin pensasmaisuus, enemmän tai vähemmän huiskilomainen kukintotyyppi, hetiön kuusilukuisuus ja hedelmänä rakokota.[1]
Hämähäkkikukkakasvien jako sukuihin vaihtelee. Toisen käsityksen mukaan sukuja on ainakin 24 ja toisen vain kolme. Jälkimmäisessä tapauksessa suurin osa lajeista sisältyy heimon tyyppisukuun. Toisin sanoen suku Cleome on rajattu joko suppeana (sensu stricto) tai laajana (sensu lato).
Suvut Angiosperm Phylogeny Websiten rajauksen (2020) mukaan:[3]
- Andinocleome
- Areocleome
- Arivela
- Cleome – (hämähäkkikukat)
- Cleomella
- Cleoserrata
- Coalisina
- Corynandra
- Dactylaena
- Dipterygium
- Gilgella
- Gynandropsis – lukkikukat
- Haptocarpum
- Kersia
- Melidiscus
- Mitostylis
- Physostemon
- Podandrogyne
- Polanisia
- Rorida
- Sieruela – täpläviuhkat
- Stylidocleome
- Tarenaya – hämähäkkikukat
- Thulinella
Suvut laajemman rajauksen mukaan:
- Cleome L. – hämähäkkikukat (synonyymejä: Andinocleome H. Iltis & Cochrane, Areocleome R.L.Barrett & Roalson, Arivela Raf., Buhsia Bunge, Cleoserrata Iltis, Coalisina Raf., Corynandra Spreng., Cristatella Nutt., Gilgella Roalson & J.C.Hall, Gynandropsis DC., Haptocarpum Ule, Hemiscola Raf., Kersia Roalson & J.C.Hall, Melidiscus Raf., Pedicellaria Schrank, Podandrogyne Ducke, Rorida J.F.Gmel., Sieruela Raf., Stylidocleome Roalson & J.C.Hall, Tarenaya Raf., Thulinella Roalson & J.C.Hall)
- Cleomella DC.
- Dactylaena Schrad. ex Schult. & Schult.f.
Myös kapriskasveihin (Capparaceae) aiemmin viety suku Dipterygium sisällytetään nyt hämähäkkikukkakasveihin. Sen kasveilla on pienet kukat, kuusi yhtä pitkää hedettä, lankamaiset palhot ja siivellinen, yksisiemeninen pähkinä-hedelmä.[1]
Lähteet
- Stevens, P. F., 2001 –: Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
Viitteet
- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since.] mobot.org. Viitattu 21.11.2017. (englanniksi)
- Levinneisyyskartta mobot.org. Viitattu 21.11.2017.
- List of Genera in Cleomaceae mobot.org. Viitattu 26.11.2020.