Hääpäivien nimitykset

Suomessa kulta- ja hopeahäitä on alettu viettää kaikissa yhteiskuntaluokissa vasta 1900-luvun alkupuolella. Vanhin tunnettu tieto kultahäitään viettäneestä pariskunnasta on Saksasta vuodelta 1547, jolloin eteläsaksalainen pariskunta vietti 50-vuotishääjuhlaansa Wineden-nimisessä pikkukaupungissa. He olivat pormestari Erasmus Grunninger ja hänen vaimonsa, jonka nimeä ei ole kerrottu. Malli tulee luultavasti katolisen kirkon jo 1300-luvulta alkaen viettämästä tavasta juhlia jokaista 50. vuotta riemuvuotena Raamatun kehotuksen mukaan (3. Moos. 25:9–). Paitsi riemuvuosiksi Saksassa alettiin 1600-luvulla kutsua näitä vuosia myös kultaisiksi vuosiksi, ja 1600-luvun puolivälissä riemuhäitä alettiin nimittää kultahäiksi. Hopeahäistä, häiden 25. vuosipäivästä, ensimmäinen tunnettu tieto on Hollannista vuodelta 1680.[2]

1800-luvulla kulta- ja hopeahääpäivien viettoperinne oli levinnyt Saksasta koko Eurooppaan ja myös Pohjois-Amerikkaan. Saksassa tapa levisi myös maaseudulle, kun hääpäivät muualla olivat yleensä vain säätyläisten ja kaupunkilaisten juhlia. Pohjoismaissa tapa yleistyi 1700-luvulla. Ensimmäiset tiedossa olevat Ruotsissa vietetyt kultahäät olivat vuonna 1737 Göteborgissa. Varhaisimmat tiedot Suomessa vietetyistä kultahäistä ovat 1750-luvulta: Helsingissä hääpäiväänsä juhlivat 7. tammikuuta 1755 kämnerioikeuden esimies ja varapormestari Lorents Strång ja hänen vaimonsa Maria Burtz ja Turussa 10. tammikuuta 1758 rykmentinmuonittaja Grundström vaimoineen. Hopeahäistä Suomessa varhaisin tieto on Turusta vuodelta 1849.[2]

Kulta- ja hopeahäihin pukeuduttiin juhlavaatteisiin. Suomalaiset tapaoppaat neuvoivat 1940- ja 1950-luvulla hopeamorsianta pukeutumaan hopeahääpäivänään hopeaharmaaseen silkki- tai samettiasuun. Pöydässä tuli myös olla hopeaesineitä. Hopeasulhasen tuli lahjoittaa vaimolleen koru. Juhlan tuli kaikessa muistuttaa alkuperäisiä häitä mahdollisimman paljon aina istumajärjestystä myöten. Nykyisin näitä tapoja ei enää noudateta, mutta aviomiehen odotetaan lahjoittavan vaimolleen koruja ja arvoesineitä ja myös lapset muistavat vanhempiaan usein yhteisellä lahjalla. Hopeahääkulut maksaa pari itse, kultahäät kustantavat lapset.[2]

Kulta- ja hopeahääpäivän merkitys on sama kaikissa maissa, joissa hääpäiviä vietetään. Muitten hääpäivien nimitykset ovat syntyneet vasta 1800- ja 1900-luvulla ja niissä on paljon eroja. Levinnein nimitys lienee timanttihäillä, mutta se tarkoittaa kahta eri merkkipäivää: useimmissa maissa 60-vuotishääpäivää, mutta Englannissa, Hollannissa, Yhdysvalloissa ja Ranskassa myös 75-vuotishääpäivää.[2] Nimitykset viittaavat liiton kestoon ja materiaaliin, josta tehtyjä lahjoja aviomiehen sopii tuona päivänä lahjoittaa vaimolleen.[2]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hääpäivien nimitykset Wikimedia Commonsissa