H

H-kirjain on kehittynyt kreikan kirjaimesta eeta (Η). Sen seemiläinen ja myös vanhin kreikkalainen muoto on ollut , josta myöhemmin muodostui Η.[2]

H on suomen kielessä konsonantti, joka ääntyy glottaalifrikatiivina. Äänne voi olla joko soinniton [h] tai soinnillinen [ɦ] riippuen sen sijainnista sanassa.[1] Tavallisimmin h on melko hälytön, puolivokaalimainen äänne. h:lla on suomessa allofoneja, jollaisia ovat palataalinen [ç] ja velaarinen [x] variantti kuten sanoissa vihje [viçje] ja tuhka [tuxka].[3] Joidenkin tulkintojen mukaan h on oikeastaan soinniton vokaali.

Kaksoiskonsonanttina hh on suomessa hyvin harvinainen. Poikkeuksia ovat sana hihhuli, muutamat lainasanat (kuten wahhabismi) ja eräät onomatopoieettiset ilmaukset (hohhoijaa, hahhah jne.).[1] Hh esiintyy myös yleisgeminaation johdosta joissakin murteissa kuten savon sanassa rahhoo.

H ääntyy h-äänteenä suomen lisäksi mm. unkarin ja puolan kielissä.[2]

Monissa kielissä h-kirjain jää usein ääntymättä. Näin on esimerkiksi espanjassa ja portugalissa.[2] Ranskan kielessä h ei tavallisesti äänny lainkaan, mutta ääntyy erityistapauksissa glottaaliklusiilina (jolloin sitä nimitetään harhaanjohtavasti aspiroiduksi h-kirjaimeksi).

Saksan kielessä h ääntyy sanan alussa kuten suomessa. Muutoin se ilmaisee vokaalin pidentymistä paitsi kirjainyhdistelmissä sch ja ch. Esimerkiksi Jahr (suom. "vuosi") ääntyy [jaːʁ].

H-kirjainta käytetään monien kielten kirjainyhdistelmissä kuvaamaan sellaisia konsonanttiäänteitä, joille ei ole omaa merkkiä: esimerkiksi ch, sh, sch ja th.

• Morseaakkosissa H merkitään: ....
• Radioaakkosissa H on suomalaisen standardin mukaan Heikki ja NATO-standardin mukaan Hotel
• Pistekirjoituksessa (Braille) H merkitään:

• Tietokoneissa H koodataan eri merkistöissä seuraavasti:

• SI-järjestelmässä
  • h tarkoittaa tuntia.
  • h tarkoittaa yksikön etuliitteenä hehtoa eli satakertaista (10²).
• Fysiikassa
  • h on Planckin vakion tunnus.
  • h on lämmönsiirtymiskerroin.
  • h merkitsee korkeutta (myös teknillisissä piirustuksissa ja kaavoissa).
  • H on magneettikentän voimakkuuden tunnus
  • H on induktanssin yksikön henryn tunnus.
  • H tarkoittaa termodynamiikassa entalpiaa.
• ${\displaystyle \mathbb {H} }$ merkitsee matematiikassa kvaternioita.
• H on vedyn kemiallinen merkki.
• H merkitsee biokemiassa histidiinia.
• H on musiikissa C-duuriasteikon seitsemäs sävel (monissa maissa B).
• H on joskus myös H-duurisoinnun merkki, mutta nykyään tästä käytetään useammin englantilaista vastinetta B.
• H ajoneuvon kansallisuustunnuksena merkitsee Unkaria.
• H merkitsee VR:n yleisöaikatauluissa taajamajunaa.

• Suomen fonetiikkaa: konsonantti h