Gytheion

Gytheion (m.kreik. Γυθεῖον, Gytheion, myös Gythion, Γύθιον, Gythyon, Γύθυον; lat. Gythium, Gytheum) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Lakoniassa Kreikassa.[1][2][3] Se on kehittynyt nykyiseksi Gýtheion kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[4][5][6]

Gytheion
Γυθεῖον
Gytheionin roomalaisen teatterin rauniot.
Gytheionin roomalaisen teatterin rauniot.
Sijainti

Gytheion
Koordinaatit 36°45′49″N, 22°33′41″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Gýtheio, Anatolikí Máni, Lakonia, Peloponnesos
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Lakonia
Aiheesta muualla

Gytheion Commonsissa

Gytheion oli Lakonian tärkein satama. Klassisella kaudella se toimi Spartan laivastotukikohtana. Kaupunki kukoisti edelleen roomalaisella kaudella.[1][2]

Maantiede

Gytheion sijaitsi Lakonian etelärannikolla lähellä Lakonianlahden pohjukkaa, lounaaseen Eurotas-joen suusta ja 45 kilometriä etelään Spartasta. Strabon laski Gytheionin ja Spartan etäisyydeksi 240 stadioninmittaa, Tabula Peutingeriana puolestaan 30 roomalaista mailia.[2][3][7] Polybios sanoo etäisyydeksi vain 30 stadionia, mutta tämä on ilmeinen virhe tekstissä; oletettavasti siinä olisi lukenut 300 stadionia.[3][8]

Kaupunki sijaitsi pienen Gythios-joen varrella hedelmällisellä ja hyvin viljellyllä tasangolla.[3][8] Hieman kaupungista etelään ja noin 100 metrin päässä rannikosta sijaitsi pieni Kranaen saari.[2] Gytheionin eteläpuolinen rannikkoalue vastapäätä Kranaen saarta tunnettiin nimellä Migonion (Μιγώνιον, Migōnion). Sen vieressä kohosi Larysion (Λαρύσιον) -vuori, joka on heti nykyisen Gýtheion eteläpuolella sijaitseva Koúmaros-vuori.[3][9] Gytheionin kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä.[1]

Historia

Esihistoria ja mytologia

Kreikkalaisessa mytologiassa Gytheionin perustajina pidettiin Heraklesta ja Apollonia, jotka olivat päässeet sopuun Delfoin kolmijalkaa koskeneen kiistan jälkeen. Homeros kuvaa Gytheionin läheisen Kranaen saaren paikaksi, jossa Paris ja Helena viettivät ensimmäisen yhteisen yönsä lähdettyään Spartasta kohti Troijaa.[2][3][10] Tästä läheinen rannikko sai jo mainitun, yhdyntään viittaavan Migonion-nimensä.[3]

Minolaisella kaudella Gytheion on ollut yksi purppurakaupan keskuksia Kreikassa. Sillä on arveltu tästä syystä olleen myöhemmin varhaisella rautakaudella yhteyksiä myös Foinikiaan, mutta tästä ei ole arkeologisia todisteita.[11]

Noin vuodelta 1800 oleva piirros Gytheionista löydetystä reliefistä, jonka arvellaan olleen peräisin Niken temppelistä.

Arkaainen ja klassinen kausi

Gytheionin historiallisista varhaisvaiheista ei tiedetä juuri mitään.[2] Varhaisimmat löydöt kaupungin paikalta ovat arkaaiselta kaudelta.[1] Antiikin aikana kaupunki oli Lakonian tärkein satama.[3] Sparta käytti kaupunkia ilmeisesti jo suhteellisen varhain sotasatamanaan ja tukikohtanaan, ja näissä rooleissa se mainitaan monien Spartan käymien sotien yhteydessä.[2]

Gytheion on luetteloitu nykytutkimuksessa polikseksi eli itsenäiseksi kaupunkivaltioksi sillä perusteella, että monet seikat tukevat tällaista tulkintaa, vaikka sitä ei suoraan kutsutakaan polikseksi missään antiikin aikaisessa lähteessä muussa kuin pelkässä kaupungin merkityksessä.[1] Poliksena Gytheion oli kuitenkin oletettavasti Spartan alaisuudessa muiden perioikkikaupunkien tavoin. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Gytheatēs (Γυθεάτης), Gytheiatēs (Γυθειάτης)[1] ja Gythiatēs (Γυθιάτης).[3]

Viimeistään Gytheion on ollut Spartan laivastotukikohtana klassisella kaudella 400-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla.[1] Ateenan ja Spartan välisen peloponnesolaissodan puhkeamisen jälkeen Gytheion oli asemansa vuoksi ensimmäinen paikka, johon ateenalaiset hyökkäsivät ylivoimaisella laivastollaan. Vuonna 456 eaa. Tolmideen johtamat ateenalaiset polttivat Gytheionin.[1][3][12] Alkibiades teki tarkastusmatkan Gytheioniin vuonna 408 eaa.[2][13]

Epameinondaan johtamien boiotialaisten hyökättyä Lakoniaan Leuktran taistelun jälkeen vuonna 370/369 eaa. he etenivät aina Gytheioniin saakka ja piirittivät sitä kolme päivää.[2][3][14] Tämä kertoo kaupungin olleen olleen ainakin tuolloin linnoitettu.[1] Lopulta he saivat kaupungin vallattua[2] (tosin tästä kertova Ksenofonin Hellenikan kohta on epäselvä, ja joskus se on tulkittu myös niin, että valtaus epäonnistui).[3] Spartalaiset saivat kaupungin takaisin hieman ennen vuotta 362 eaa.[2][15]

Hellenistinen ja roomalainen kausi
Tanssiva mainadi ja satyyri Gytheionista löydetyssä pöydänjalassa, n. 250–275 jaa. Kansallinen arkeologinen museo, Ateena.

Makedonian Filippos V hävitti ympäröivää maaseutua vuonna 218 eaa., mutta ei hyökännyt Gytheioniin itseensä.[2][16] Tyranni Nabis keskitti laivastonsa Gytheioniin vuonna 195 eaa. ja paransi kaupungin linnoitteita entisestään. Roomalaiset hyökkäsivät Gytheioniin Flamininuksen johdolla, ja paikan kuvataan olleen tuohon aikaan hyvin varustettu.[2][3] Gytheionin varuskunta kuitenkin antautui sillä ehdolla että sai vetäytyä Spartaan.[3][17] Hieman myöhemmin tehdyssä rauhansopimuksessa Gytheionille myönnettiin itsehallinto, minkä johdosta Flamininukselle annettiin kaupungissa kunnianimi ”Vapauttaja”, mikä tunnetaan eräästä piirtokirjoituksesta.[2] Nabis hyökkäsi Gytheioniin uudestaa vuonna 193 eaa. ja sai sen vallattua vuonna 192 eaa. Hänen kuolemansa jälkeen kaupunki oli Akhaian liiton vallassa vuoteen 146 eaa.[2]

Antonius Creticus verotti Gytheionia ankarasti vuosina 72–71 eaa., jolloin hänen tehtävänsä oli kitkeä merirosvot itäiseltä Välimereltä.[2] Keisari Augustus teki Gytheionista yhden vapaiden lakonialaisten liiton kaupungeista.[3] Roomalaisella kaudella Gytheionista tuli jälleen merkittävä kaupunki, mikä näkyy sen raunioista, jotka edustavat pääosin roomalaista aikaa.[3] Kaupungissa oli juhla, jossa Augustusta, Liviaa, Flamininusta ja Tiberiusta kunnioitettiin jumalina. Gytheion löi omaa pronssirahaa keisarien Septimius Severus, Caracalla ja Geta aikana. Kaupungin kukoistus jatkui 300-luvulle saakka.[2] Lukianoksen perusteella Gytheion tunnettiin muun muassa juustoistaan.[3][18]

Myöhempi historia

Paikalle 1700-luvun lopulla syntynyt nykyinen kaupunki tunnettiin alun perin nimellä Marathonísi, mitä nimeä käytetään myös Kranaen (nyk. Kranái) saaresta. Nykykaupunki sijaitsi alun perin antiikin ajan Migonionin alueella, ja laajeni myöhemmin antiikin aikaisen kaupungin paikalle eli niin kutsuttuun Palaiópoliin (”Vanha kaupunki”).[1][3][19] Sittemmin nykykaupunki on nimetty antiikin Gytheionin mukaan, nykykreikkalaisessa nimimuodossa Gýtheio. Kaupungin alueella on suoritettu joitakin arkeologisia kaivauksia.[20]

Rakennukset ja löydökset

Gytheionin akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi kukkula, joka sijaitsee nykyisen kaupungin luoteisosassa. Sen muureista on säilynyt joitakin osia. Pausaniaan mukaan akropoliilla oli Athenelle omistettu temppeli.[3][21]

Alakaupunki sijaitsi nykyisen kaupungin paikalla, ja siksi siitä on jäljellä vain vähän. Monet sellaiset kohteet, jotka olivat jäljellä vielä 1800-luvulla, ovat kadonneet.[2] Kaupungissa oli agora,[20] jolla Pausanias kertoo nähneensä Apollonin ja Herakleen patsaat sekä niiden lähellä Dionysoksen patsaan. Toisella puolella agoraa olivat Apollon Karneioksen patsas, Ammonin temppeli, pronssinen Asklepioksen patsas, katoton temppeli, Asklepiokselle pyhitetty lähde, Demeterin pyhäkkö sekä Poseidon Gaiaokhoksen patsas.[3][21] Pausaniaan mukaan Migonionin rannikolla sijaitsi Afrodite Migonitiksen temppeli. Larysion-vuori oli puolestaan pyhitetty Dionysokselle. Siellä järjestettiin aina alkukeväästä tälle omistetut juhlat.[3][9]

Gytheionin roomalaisen teatterin rauniot.

Kaivauksissa kaupungista on löydetty muun muassa roomalainen teatteri, joka sijaitsi akropoliin itärinteessä ja oli rakennettu valkoisesta marmorista. Sen katsomon penkkirivejä on säilynyt suhteellisen hyvin. Teatterin halkaisija on ollut noin 46 metriä.[2][3][22] Sen lähellä sijaitsi Kaisareion.[2] Pelastuskaivauksissa kaupungista on löydetty hellenistisen ja roomalaisen kauden rakennusten jäänteitä.[1] Löydöksiin lukeutuu muun muassa roomalaisten kylpylöiden raunioita.[3] Kaupungin alueelta ja erityisesti sen kukkuloilta on löydetty lukuisten roomalaisaikaisten tiilistä ja laastista tehtyjen hautatalojen jäänteitä.[3] Varhaiskristilliseltä ajalta kaupungista on löydetty basilikakirkon rauniot.[23]

Löytöihin lukeutuu myös kallioon hakattuja kulttikirjoituksia,[1][3] sekä kallioon hakattu istuin, jota pidettiin paikkana, jossa Orestes vapautui hulluudestaan.[3] Pausanias kuvaa sen sijainneen kolme stadionia kaupungista, ja sanoo, että siitä käytettiin nimitystä Zeus (tai leus) kappōtas (Ζεύς/λεύς καππώτας, sanasta καταπαύτης, katapautēs, ”Vapauttaja”, ”Lievittäjä”).[3][9] Suuri osa kaupungin alueelta löydetyistä piirtokirjoituksista on peräisin roomalaiselta kaudelta.[3]

Diodoros Sisilialainen mainitsee Gytheionin sataman ja sotalaivatelakat.[1][24] Strabonin mukaan kaupungin satama oli keinotekoinen.[3][25] Tutkimuksissa on löydetty merkkejä roomalaisaikaisista laivasuojista.[1] Kaupungin rakennusten perustuksia voidaan nähdä myös merenpohjassa.[2][3]

Varhaisimpia esinelöytöjä on tehty Kranáin saarelta. Niihin lukeutuu mykeneläisaikaisen keramiikan palasia sekä obsidiaania. Protogeometrisen kauden keramiikkaa on löydetty nykyisestä Mavrovoúnista noin kolme kilometriä kaupungista lounaaseen.[2] Gýtheiossa on pieni Gýtheion arkeologinen museo.[2][26] Osa kaupungista tehdyistä esinelöydöistä on Spártin arkeologisessa museossa[2] ja Kansallisessa arkeologisessa museossa Ateenassa.

Lähteet
  1. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”333. Gytheion”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”GYTHELON or Gythion, Lakonia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. Smith, William: ”Gythium”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. Gyth(e)ion Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
  5. Gytheion ToposText. Viitattu 1.11.2021.
  6. ”58 D4 Gyth(e)ion”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
  7. Strabon: Geografika VIII s. 363 (8.5.2); Pausanias: Kreikan kuvaus 3.21.6.
  8. Polybios: Historiai 5.19.
  9. Pausanias: Kreikan kuvaus 3.22.1.
  10. Homeros: Ilias 3.445.
  11. Markoe, Glenn: Phoenicians, s. 172–173. Peoples of the past, nide 2. University of California Press, 2000. ISBN 9780520226142. Teoksen verkkoversio.
  12. Thukydides: Peloponnesolaissota 1.102; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 11.84; Pausanias: Kreikan kuvaus 1.27.5.
  13. Ksenofon: Hellenika 1.4.11.
  14. Ksenofon: Hellenika 6.5.32. (kreik.) (engl. käännös)
  15. Polyainos: Strategemata 2.9
  16. Polybios: Historiai 5.19.6.
  17. Titus Livius: Rooman synty 34.29.
  18. Lukianos: Ilotyttöjen rupatteluja 14.
  19. Το Γύθειο (Μαραθονήσι) το 1798 Get a life. Viitattu 1.11.2021.
  20. Αρχαιολογικός Χώρος Γυθείου (Αγορά) Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 1.11.2021.
  21. Pausanias: Kreikan kuvaus 3.21.8–9.
  22. Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.
  23. Αρχαιολογικός Χώρος Γυθείου (Αγορά) Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 1.11.2021.
  24. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 11.84.6.
  25. Strabon: Geografika VIII s. 363.
  26. Archaeological Museum of Gytheion Greek Travel Pages. Viitattu 1.11.2021.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.