Gyokuon-hōsō

Gyokuon-hōsō (jap. 玉音放送, ”keisarin omalla äänellään antama lähetys”) oli radiolähetys, jossa Japanin keisari Hirohito luki ääneen Keisarillisen asetuksen sodan päättämiseksi (jap. 大東亜戦争終結ノ詔書, Daitōa-sensō shūketsu no shōsho). Keisari julisti asetuksessa japanilaisille, että Japanin hallitus oli hyväksynyt Potsdamin julistuksen, joka vaati Japanin armeijalta ehdotonta antautumista toisen maailmansodan lopussa. Puhe lähetettiin 15. elokuuta vuonna 1945 keskipäivällä Japanin aikaa[1] Okinawan taistelun, atomipommien pudottamisen ja Neuvostoliiton sodanjulistuksen jälkeen.

Gyokuon-hōsō
玉音放送

Gyokuon-hōsōn äänite NHK:n museossa.
Kestoaika 04.36
Lähetysaika 15. elokuuta klo 12.00–12.04
Vuosi 1945
Kieli japani
Tekijä(t) Japanin keisari Hirohito
Alkuperämaa Japanin keisarikunta
Kanava NHK

Sodan päättänyt keisarin radiopuhe

Hirohiton puhe oli luultavasti ensimmäinen kerta, kun Japanin keisari puhui (joskin levyn kautta) suoraan kansalleen. Puhe tehtiin muodollisella, jokseenkin arkaaisella vanhan keisarillisen hovin käyttämällä japanilla. Lisäksi Hirohiton puhe ei suorasti viitannut antautumiseen lainkaan, vaan siinä ilmoitettiin keisarin ohjanneen hallitusta hyväksymään täysin Potsdamin julistuksen ehdot. Tämä aiheutti sekaannusta kuuntelijoissa, joista monet eivät olleet varmoja oliko Japani antautunut vai kannustiko Hirohito heitä vastustamaan vihollisen hyökkäystä. Radiolähetyksen huono äänenlaatu ja liiallisen muodollinen hovikieli lisäsivät hämäännystä.

Puhetta ei lähetetty suorana, vaan se toistettiin keisarillisessa palatsissa 13. tai 14. elokuuta tehdystä tallenteesta. Monet Japanin armeijan jäsenet olivat äärettömän vihaisia Hirohiton päätöksestä, jota he pitivät kunniattomana. Niinpä jopa tuhat upseeria yritti hyökätä keisarilliseen palatsiin illalla 14. elokuuta tuhotakseen tallenteen. Se salakuljetettiin onnistuneesti palatsista pyykkikorissa naisten alusvaatteiden seassa ja lähetettiin seuraavana päivänä, vaikka radioasemallakin sen lähettäminen yritettiin estää.

Sisältö

Puheessa Hirohito huomauttaa, että sota joka on tarkoitettu ”suojelemaan japanilaisia ja tuomaan rauhaa ja vakautta Itä-Aasian alueelle […] ei ole ollut Japanille menestyksellinen” ja että ”sota ei ole täysin edennyt toivomallamme tavalla”. Sitten hän kertoo, että ”vihollisella on nyt uusi ja kauhea ase, jolla on mahdollisuus tuhota lukuisia viattomia henkiä ja aiheuttaa lukematonta tuhoa”. Huomautuksen uskotaan viittaavan vain päiviä aiemmin tapahtuneisiin Hiroshiman ja Nagasakin pommituksiin. Keisari ei kuitenkaan lainkaan maininnut muutamaa päivää aikaisemmin alkanutta Neuvostoliiton hyökkäystä. Lopuksi hän kuuluisasti sanoo: ”kuitenkin, ajan ja kohtalon sanelun mukaan Me olemme päättäneet päällystää tien suurelle rauhalle kaikille tuleville sukupolville kestämällä mikä on kestämätöntä ja sietämällä mikä on sietämätöntä”.

Lauseen loppuosasta tuli Yhdysvaltain miehityskaudella lukemattomia kertoja toistettu motto, joka kuvasi paitsi ”tappion nöyryytystä, kipua hyväksyä se, mitä 20 vuoden äärinationalistinen indoktrinointi oli teroittanut japanilaisten mieliin kaikkein kivuliaimmaksi asiaksi, mutta myös kamppailua löytää maailmassa kokonaan uusi asema ja identiteetti.” Se tarkoitti myös selviytymistä maan lähes täydellisestä romahduksesta.[2]

Lähteet

  1. 当庁が管理する先の大戦関係の資料について 宮内庁. Viitattu 13.7.2018. (japaniksi)
  2. Fisher, Max: The Emperor's Speech: 67 Years Ago, Hirohito Transformed Japan Forever The Atlantic. Viitattu 13.7.2018. (englanniksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.