Gymnasion

Sana 'gymnasion' on kreikkaa ja tarkoittaa 'paikkaa jossa ollaan alasti'. Se juontaa kreikan sanasta gymnos (γυμνός), 'alaston'. Alun perin paikka oli tarkoitettu sekä harjoitteluun että kylpemiseen. Useissa maissa kymnaasit saivat nimensä gymnasioneista. Vuonna 1598 termi alkoi tarkoittaa harjoittelupaikkaa, ja siitä lyhentyi vuonna 1871 englannin kielessä kuntosalia merkitsevä lyhenne gym.

Urheilukilpailut, joihin gymnasion valmensi kilpailijoita, olivat osa antiikin kreikan sosiaalista ja hengellistä elämää varhaisista ajoista lähtien. Kilpailuja järjestettiin jumalten ja heerosten kunniaksi, usein säännöllisesti toistuvina tapahtumina mutta myös kuolleiden johtajien hautajaisissa. Ajan mittaan kreikkalaisten kiinnostus urheilua kohtaan kasvoi entisestään, ja muuttui lähes kiihkoksi. Rahapalkintojen puuttuessa kilpailujen voittaja saavutti suurta mainetta ja kunnioitusta maanmiestensä parissa. Näissä oloissa urheilijoiden harjoittamisesta tuli valtiollinen huolen aihe, ja yleisillä varoilla alettiin rakentaa erityisiä harjoittelulle tarkoitettuja paikkoja, joiden johtaminen annettiin pätevien virkamiesten käsiin.

Gymnasia ja palestrae olivat Herakleen, Hermeen ja Ateenassa Theseuksen suojeluksessa.[1]

Ateenassa oli klassisella kaudella kolme suurta julkista gymnasionia: Akademeia, Lykeion ja Kynosarges, joista tuli kuuluisia ennen kaikkea niiden kytköksistä filosofikoulukuntiin. Platonin perustama Akatemia toimi Akademeiassa ja sai siitä nimensä, Aristoteleen peripateettinen koulu toimi Lykeionissa, ja Kynosargeessa toimivat puolestaan kyynikot. Kreikkalaiset katsoivat voimistelun olevan oleellinen osa nuorten miesten koulutusta, paideiaa. Hellenistisellä kaudella Ateenaan rakennettiin niin kutsuttu Ptolemaioksen gymnasion. Olympiassa sijaitsi Olympian gymnasion, jossa harjoiteltiin Olympian kisoja varten, Delfoissa puolestaan Delfoin gymnasion. Pergamonin gymnasion oli yksi antiikin maailman suurikokoisimpia[2].

• Gymnopaidiai
• Pederastia