Gutorm Gjessing

Gutorm Gjessing (14. huhtikuuta 1906 Stranda – 27. huhtikuuta 1979) oli norjalainen kansatieteilijä. Hän oli vuosina 1947–1973 Oslon yliopiston kansatieteen professori ja Oslon Etnografisk museumin johtaja.

Gutorm Gjessing 1935

Elämäkerta

Vuonna 1924 Gjessing valmistui Oslon katedraalikoulusta ja kirjautui arkeologian maisterikoulutukseen. Hän valmistui maisteriksi vuonna 1931 ja sai tohtorin arvonimen vuonna 1934. Väitöskirjan aiheena oli Studier i norsk merovingertid. Ensimmäinen työpaikka oli Tromssan museossa, jossa hän toimi konservaattorina vuosina 1936−1940. Yhdessä Gjertrud Gjessingin kanssa he aloittivat saamelaisten kansanperinteen tutkimisen vuonna 1940. Hän on kirjoittanut aihelmia ja kirjoja myös pyyntikulttuurista, Pohjois-Norjan ja Trøndelagin kalliopiirroksista ja suorittanut kaivauksia muun muassa Trænassa.

Vuosina 1940−1946 hän toimi arkeologian konservaattorina Oldsaksamlingenissa Oslon Yliopistossa. Toisen maailmansodan päätyttyä julkaistiin noin 500 sivuinen Norges steinalder, joka oli kirjoitettu kansanomaiseen tyyliin. Hän toimi vuosina 1946−1947 Rockefeller-stipendiaattina USA:ssa.

Jo Tromsøn ajoista saakka antoi hän itsensä saamelaisasialle. Hän toimi näkyvästi saamelais-norjalaisen vastakkaisasettelun kritisoijana. Vuonna 1951 sai hän siirrettyä Kansanperinteen osaston saamelaiskokoelmat Norsk folkemuseumiin sillä ajatuksella, että saamelaisten kulttuuri tulisi olla samanarvoisena esillä norjalaisten menneisyyttä esitelevässä kansallismuseossa. Hänestä tuli Saamelaiskomitean jäsen vuonna 1956.

Gjessing oli aina poliittisesti aktiivinen. Hän oli perustamassa Sosialistista kansanpuoluetta (Sosialistisk Folkeparti) yhdessä Finn Gustavsenin ja Knut Løfsnesin kanssa. Hän toimi aikanaan puhemiehenä rauhanyhdistyksessä Folkereisning Mot Krig.

Kunnianosoituksia
  • Royal Anthropological Inststitutetin kunniajäsen
  • Den bergenske-palkinto
  • Fridtjof Nansens-palkinto
  • Just Knud Qvigstadin kultainen mitali

Litteratur
  • Nordenfjelske ristninger og malinger av den arktiske gruppe – 1936
  • Mennesket er ett – kulturforskning og kulturkrise – 1948
  • Individ og samfunn hos naturfolk – Etnologisk Samfunns Skrifter – 1948
  • Krigen og kulturene – 1950
  • Mennesket og kulturene i 2 bind – 1952
  • Changing lapps, nr. 13 i London School of Economics' skriftsserie Monographs in sosial anthropology, samling med forelesninger holdt der i 1952
  • Sosio-culture – 1956
  • De hundre år – Universitetets etnografiske museums historie 1857–1957 – Studies honouring the centennial of Universitetets etnografiske museum vol.V (sammen med Marie Krekling Johannessen) – 1957
  • Samfunn og kultur – 1963
  • Sosialisme og fred – 1965
  • Kibbutz, ikke-kommunistisk kommunisme – 1967
  • Complementarity, value, and socio-cultural field – 1968
  • Norge i Sameland – 1973
  • Ideer omkring forhistoriske samfunn – utg. av Oldsaksamlingen 1977
  • Kultur og samfunn er ett – 1977

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.