Gustav von Schoultz

Von Schoultz syntyi ja kävi koulunsa Moskovassa, mutta oli sukujuuriltaan suomalainen.[2] Von Schoultz kävi Pietarissa merikadettikoulun vuosina 1884–1890 ja Aleksanterin sotaoikeuskatemian 1900–1903 sekä Kronstadtin torpedo- ja miinakoulun. Hän oli perehtynyt kansainväliseen merioikeuteen ja teki oikeustieteellisen väitöskirjan rikosoikeudenkäynneistä. Nuorena merisotilaana hän osallistui maailmanympäripurjehduksiin risteilijä Dmitri Donskoilla 1891–1893 ja taistelulaiva Sisoi Velikillä 1896–1898.[1][2] Myöhemmin von Schoultz toimi muun muassa torpedoveneen päällikkönä ja sotatuomarina.[3] Vuosina 1907–1912 hän oli Pietarin meriakatemiassa valtio-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden professorina. Hän erosi 1912 laivastosta ja toimi muutaman vuoden asianajajana Pietarissa.[1][4] Von Schoultz oli myös venäläisen sotilasensyklopedian toimittajana 1911–1914.[4] Hänet ylennettiin 1913 ensimmäisen luokan kapteeniksi (kommodori).[3]

Ensimmäisen maailmansodan puhjettua 1914 von Schoultz kutsuttiin takaisin palvelukseen ja määrättiin aluksi risteilijän päälliköksi Itämerelle. Huhtikuusta 1915 alkaen hän toimi Venäjän laivaston yhteysupseerina Englannin kuninkaallisessa laivastossa. Hän osallistui tässä ominaisuudessa muun muassa suureen Skagerrakin meritaisteluun kesällä 1916.[1][2] Von Schoultz erosi Venäjän palveluksesta vallankumouksen jälkeen tammikuussa 1918, mutta jatkoi purjehtimista Englannin laivastossa, kunnes haavoittui maaliskuussa 1918 onnettomuudessa ja joutui sotasairaalaan Englannin Chathamiin.[1]

Von Schoultz siirtyi Suomeen toukokuussa 1919 ja hänet merkittiin Suomen laivaston kirjoihin kommodorina.[2] Hän oli heinä–syyskuussa 1919 kahden kuukauden ajan Suomen laivaston päällikkönä, minkä jälkeen hänet nimitettiin rannikkopuolustuksen esikuntapäälliköksi.[5] Vuosina 1923–1926 hän toimi Suomen laivaston vt. komentajana. Erotessaan 1926 puutteellisen suomen kielen taitonsa vuoksi hän sai kontra-amiraalin arvon.[1][6] Von Schoultz toimi 1920-luvulla erilaisissa Suomen merivoimiin liittyneissä luottamustehtävissä, kuten Suomen Laivastoyhdistyksen hallintoneuvoston puheenjohtajana 1926–1930. Hän oli myös Suomen edustaja aseriisuntakonferenssien valmisteluissa Lontoossa ja Genevessä 1928.[3] Espanjan sisällissodan aikana von Schoultz oli 1937–1939 yhtenä kansainliiton puuttumattomuuskomitean alaisista Espanjan merirajojen kansainvälisistä valvojista, apulaisvalvontapäällikkönä Sèten satamassa. Neuvostoliitto vastusti hänen nimitystään, koska hän oli 1934 pitämässään puheessa kannattanut Ahvenanmaan linnoittamista ja kirjoittanut aiheesta saksalaiseen Völkischer Beobachter -lehteen.[2] Von Schoultz asettui myöhemmin asumaan Saksaan. Hän osallistui syksyllä 1944 Berliinissä saksalaismielisten suomalaisten järjestön Suomi-liiton perustamiseen. Hän kuoli vuonna 1946 Saksan Saalfeldissa.[1]

Von Schoultz julkaisi vuonna 1923 kirjan Englannin suuri laivasto maailmansodassa, joka käännettiin saksaksi, englanniksi, ranskaksi ja italiaksi.[1][3]

Von Schoultzin vanhemmat olivat valtioneuvos Konstantin Lorenz Sebastian von Schoultz ja Ida Amoena Berg.[3] Hänen veljensä Martin von Schoultz jäi maailmansodan takia Venäjälle ja palveli puna-armeijan ilmapurjehduskoulun johtajana ennen kuin loikkasi Suomeen loppuvuonna 1919. Veli ei siirtynyt Suomen puolustusvoimien palvelukseen.[7] Von Schoultzin puoliso oli vuodesta 1897 saksalainen Anna Antonia Alida Fredrika Schroeter.[3]

• Bospori ja Dardanellit, 1907 (venäjäksi)
• Englannin suuri laivasto – maailmansodassa mukana olleen muistelmia, suom. Otava, 1923, ilmestyi englanniksi nimellä With the British Battle Fleet : War Recollections of a Russian Naval Officer. Hutchinson & C:o, London 1925, saksaksi nimellä Mit der Grand Fleet im Weltkrieg : erinnerungen eines Teilnehmers. Verlag von K. F. Koehler, Leipzig 1925 ja ranskaksi nimellä Avec la "Grand fleet" (1915-1918) : souvenirs de guerre. Payot, Paris 1928
• Englannin nousu merivallaksi, suom. Otava, 1930
• "Sotataito" ; "Maailmansota" ; Suomen vapaussota" ; "Aunuksen vapaustaistelu" ; kirj. G. von Schoultz, T. V. Viljanen, J. O. Hannula. Eripainos Ison tietosanakirjan artikkeleista. Otava 1940
• Atlantikschlacht?. Svenska tysklandsvänners i Finland skriftserie 2. Helsingfors 1942

Nimellä G. v. Schoultz:

• Maasota Itä-Aasiassa. Geostrateginen yleiskatsaus. Tiede ja ase 4/1936 [8]

• G. v. Schoultz : Sotamuistelmani, Suomen Kuvalehti, 01.05.1926, nro 18, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Kontra-amiraali Gustav von Schoultz : Ahvenanmaa Suomi-Äidin Akilleen kantapää. Kannattaako linnoittaminen?, Suomen Kuvalehti, 19.10.1935, nro 42, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Yle Arkisto: Sukellusveneillä Suomen meripuolustus kuntoon. Amiraali Gustav von Schoultz kertoo vierailustaan Argentiinassa ja näkemyksistään miten Suomen meripuolustusta pitäisi kehittää. Haastattelijana on Allan Viranko. Arkisto-ohjelma vuodelta 1935.