Gustav Ciamaga

Gustav Ciamaga (10. huhtikuuta 1930 London, Ontario, Kanada – 11. kesäkuuta 2011 Toronto, Ontario, Kanada) oli kanadalainen säveltäjä. Vaikka hänen tuotantoonsa kuuluu lukuisia muitakin kuin elektronisen musiikin teoksia, sisältyy useimpiin hänen 1960-luvun loppupuolen ja 1970-luvun teoksiinsa nauha. Hän myös kehitti yhteistyössä Hugh Le Cainen kanssa uusia laitteita elektronista musiikkia varten. Hänen teostensa joukossa ovat Curtain Raiser (sävelletty Louis Applebaumin kanssa, 1969) ja Solipsism While Dying (Lyric Arts Trion kantaesittämä, 1973). Hän myös teki vuonna 1969 tietokonesovituksen Brandenburgilaisesta konsertosta nro 1 (Johann Sebastian Bach). Ciamagan teoksia on esitetty Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Euroopassa.[1]

Ciamaga opiskeli vuosina 1951–1954 Länsi-Ontarion yliopistossa ja suoritti samanaikaisesti yksityisiä opintoja Gordon Delamontin johdolla. Vuosina 1954–1956 Ciamaga opiskeli Toronton yliopistossa sävellystä John Weinzweigin ja John Beckwithin johdolla; hän suoritti sävellys- ja musiikkitiedeopintoja myös Brandeisin yliopistossa Massachusettsissa, jossa hänen sävellysopettajinaan olivat Arthur Berger, Harold Shapero ja Irving Fine. Hän jatkoi opintojaan Massachusettsissa vuoteen 1963 saakka.[1]

Ciamaga liittyi Toronton yliopiston musiikkitiedekunnan palvelukseen vuonna 1963, ja hänestä tuli elektronisen musiikin studion johtaja vuonna 1965. Vuodesta 1968 hän johti musiikin teorian ja sävellyksen jaosta. Hän työskenteli myös monissa eurooppalaisissa elektronisen musiikin studioissa ja toimi The Royal Conservatory of Musicin (Toronto) musiikkitiedekunnan dekaanina vuosina 1977–1984 sekä siirtymävaiheen rehtorina 1983–1984.[1]