Gustaf von Essen

Essen kävi kahdeksan luokkaa Vaasan suomalaista reaalilyseota ja yhden vuoden Helsingin kauppaopistoa. Hän toimi liikemiehenä ja harjoitti kieliopintojaan Hampurissa vuosina 1907–1909 ja Ranskassa aina vuoteen 1915 saakka.[1][2]

Jääkäripataljoona 27:n tiedonanto-osasto, kuvaan merkitty osaston johtajat Birger Homén ja Eric Heimbürger.

Essen liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n täydennysjoukkoon 1. syyskuuta 1916, josta hänet siirrettiin 29. toukokuuta 1917 pataljoonan 1. konekiväärikomppaniaan ja 10. heinäkuuta 1917 edelleen 2. konekiväärikomppaniaan. Hänet siirrettiin 53 muun miehen kera 2. lokakuuta 1917 perustettuun pataljoonan tiedonanto-osastoon.[1][2][3]

Katso myös: Suomen sisällissota

Essen saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana vänrikiksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan joukkueenjohtajaksi aluksi 3. Jääkärirykmentin 7. jääkäripataljoonan konekiväärikomppaniaan ja 8. maaliskuuta 1918 alkaen 4. jääkärirykmentin 9. jääkäripataljoonan konekiväärikomppaniaan, jonka mukana otti osaa taisteluihin Viipurissa.[1][2]

Sisällissodan jälkeen Essen palveli 4. Jääkärirykmentistä muodostetussa Jääkäripataljoona n:o 4:ssä, jolla sittemmin on ollut nimet Jääkäripataljoona n:o 2, Pohjolan jääkäripataljoona ja Kajaanin sissipataljoona, jonka konekiväärikomppaniassa hän toimi joukkueenjohtajana ja komppanianpäällikkönä. Hän erosi armeijasta 9. syyskuuta 1919 ja siirtyi suojeluskuntajärjestön palvelukseen ja toimi 20. syyskuuta 1919 – 1. tammikuuta 1920 piiriesikunnan kansliapäällikkönä Pohjois-Hämeen suojeluskuntapiirissä ja 1. tammikuuta 1920 – 15. helmikuuta 1921 piiripäällikkönä. Suojeluskuntajärjestöstä lähtönsä jälkeen hän toimi Jepuan villakehruutehdas oy:n konttoripäällikkönä ja apulaisjohtajana vuosina 1928–1932 sekä myöhemmin yksityisenä liikemiehenä. Hänet on haudattu Jepualle.[1][2]

• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
• Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
• Suomalainen, Jaakko, Sundvall, Johannes, Olsoni, Emerik ja Jaatinen, Arno (toim.): Suomen jääkärit: toiminta sanoin ja kuvin II, 2. painos. Kuopio: Osakeyhtiö Sotakuvia, 1933.

Viitteet

1. Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
2. Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975
3. Suomen jääkärit II 1933: 1161.

    Ylennykset ja kunniamerkit    

Ylennykset		Kunniamerkit
Vänrikki 11. helmikuuta 1918 Luutnantti 16. toukokuuta 1919		Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera Vapaussodan muistomitali soljen kera Jääkärimerkki Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi