Gustaf de Laval

Carl Gustaf Patrik de Laval (9. toukokuuta 1845 – 2. helmikuuta 1913) oli ruotsalainen insinööri ja keksijä, joka teki tärkeitä parannuksia höyryturbiiniin ja meijerikoneisiin. Hän oli Ruotsin tuotteliaimpia keksijöitä 1800-luvulla.

Gustav de Laval vuonna 1875

Elämä

Gustaf de Laval syntyi Orsan kunnassa Taalainmaalla. Hän kirjautui KTH:n vuonna 1863 ja valmistui koneinsinööriksi 1866, jonka jälkeen hän jatkoi vielä vuonna 1867 Uppsalan yliopistossa. Tämän jälkeen kaivosyhtiö Stora Kopparberg palkkasi hänet. Sieltä hän palasi Uppsalan Yliopistoon vuonna 1867 ja väitteli tohtoriksi 1872. Tämän jälkeen hän oli töissä Georgsmarienhüttessä sijaitsevalla rautaruukilla Saksassa.[1] De Lavalista tuli Ruotsin akatemian jäsen vuonna 1886. Hän oli menestyksekäs insinöörinä ja käynnisti useita liikeyrityksiä. Liikemiehenä hän oli rahan käytön suhteen jopa niin huoleton, että hänen kuolemansa jälkeen hänen leskensä joutui konkurssiin.[2] Hänet valittiin Ruotsin valtiopäiville 1888-1890 silloisen kaksikamarisen järjestelmän alahuoneeseen (andra kammaren) ja myöhemmin hänestä tuli ylähuoneen (första kammaren) jäsen.[1]

Saavutukset

Laval-suutin

Vuonna 1882 de Laval esitteli oman höyryturbiinikonseptinsa.[3] ja vuonna 1887 hän rakensi pienen höyryturbiinin esitelläkseen sitä. Vuonna 1890 de Laval kehitti suuttimen nostaakseen höyryn nopeuden yli äänennopeuden saadakseen käyttöön höyryn liike-energian paine-energian sijasta. Nykyisin laval-suutinta käytetään rakettimoottoreissa. Laval-turbiini voi toimia aina 30'000 rpm nopeudella. Turbiinin akseli oli asennettu pitkälle joustavalle akselille laakerien ollessa kaukana toisistaan turbiinin eri puolilla. Koska turbiinia ei voitu tasapainottaa täydellisesti, joustava akseli salli pienen epätasapainon laakerien vahingoittumatta. Turbiinin korkea kierrosnopeus vaati myös kehittämään uuden tyyppisen alennusvaihteen, jonka periaate on yhä käytössä. Koska tuon ajan materiaalit eivät olleet riittävän lujia kestääkseen suuria keskipakovoimia, turbiinin tuotto oli rajallista ja suuria lämpövoimalaitosten sähkögeneraattoreita pyöritetään nykyään pääasiassa Charles Parson kehittämällä höyryturbiiniratkaisulla.[3]

De Laval -separaattori

Gustaf de Laval oli merkittävä meijerikoneiden kehittäjä, kuten sentrifugi-periaatteella toimivan maito-kerma-separaattorin parannukset Wilhelm Lefeldtin keksintöön ja varhainen lypsykone, joka patentoitiin ensimmäisenä vuonna 1894. Tämän keksinnön kaupallinen hyödyntäminen onnistui vasta de Lavalin kuoleman jälkeen vuonna 1918. Yhdessä Oscar Lammin kanssa de Laval perusti vuonna 1883 Ab Separator -nimisen yrityksen, joka vuodesta 1963 toimi Alfa Laval-nimellä ja on nykyään osa Tetra Laval -konsernia ja toimii DeLaval-nimellä.lähde?

Kuolema

Gustaf de Laval kuoli Tukholmassa vuonna 1913 67 vuoden iässä.[1]

Kuvagalleria
  • Gustaf de Laval noin 50-vuotiaana.
    Gustaf de Laval noin 50-vuotiaana.
  • De Lavalin höyryturbiini. Rakennettu Ruotsissa vuonna 1888. Deutsches Museum, München.
    De Lavalin höyryturbiini. Rakennettu Ruotsissa vuonna 1888. Deutsches Museum, München.
  • De Lavalin keksimä ainutlaatuinen sukellusvene
    De Lavalin keksimä ainutlaatuinen sukellusvene[4]
  • De Lavalin höyryturbiinitehdas Nackassa Tukholman ulkopuolella on nykyään muunnettu kongressikeskukseksi.
    De Lavalin höyryturbiinitehdas Nackassa Tukholman ulkopuolella on nykyään muunnettu kongressikeskukseksi.

Lähteet
  1. Anderson.J.D, Modern compressible flow, Mcgraw Hills, third edition.
  2. de Laval yrittäjänä (ruotsiksi)/
  3. Vaclav Smil (2005). Creating the Twentieth Century: Technical Innovations of 1867-1914 and Their Lasting Impact. Oxford University Press, 62. ISBN 0195168747. Viitattu 2009-01-03.

    Aiheesta muualla
    • Alfa Laval - Alfa Laval virallinen sivu
    • DeLaval - DeLaval virallinen sivu
    • DeLaval - DeLaval-sivu maatalouskoneiden historia sivustolla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.