Gustaf Oskar Tamelander

Gustaf Oskar Tamelander (12. heinäkuuta 1834 Turku – 22. lokakuuta 1885 Turku) oli suomalainen kuvernementinsihteeri ja kollegisihteeri, joka kirjoitti myös ruotsin kielellä näytelmiä.

Tamelanderin äiti oli Karolina Helander, ja hänen kasvatusisänään toimi postitirehtööri, everstiluutnantti Karl Gustaf Tamelander. Hän pääsi ylioppilaaksi 1851 ja aloitti opinnot Helsingin yliopistossa. Tamelander toimi Krimin sodan aikana 1854–1855 Venäjän hallituksen vakoojana, ja hänet erotettiin yliopistosta ns. Töölön päivällisten jälkeen 1855. Töölön päivälliset olivat ylioppilaiden järjestämä juhlatilaisuus, jossa esitettiin venäläisvastaisia mielipiteitä.

Tamelanderin erottamiseen johtanut tapaus tunnetaan Tamelanderin juttuna. Ruotsiin siirtynyt runoilija Emil von Qvanten julkaisi vuonna 1855 salanimellä Venäjää arvostelleen kirjoituksen, jossa hän kannatti Ruotsin ja Suomen valtioliittoa. Tämä kirjoitus levisi myös Suomeen matkailijoiden mukana, ja Tamelander lähetettiin Tukholmaan selvittämään, kuka oli salanimen takana ja millaiset yhteydet hänellä oli Suomeen. Tukholmassa Tamelander saikin selville, että von Qvanten oli ollut salanimen takana, mutta Tamelanderin uteliaisuus herätti von Qvantenin epäluulot, ja niinpä tämä lähetti Tamelenderin mukana kirjeen eräälle ystävälleen Suomeen. Kirje oli laadittu sellaiseen tyyliin, että vastaanottajassa heräsivät epäilykset Tamelanderia kohtaan. Pian selvisikin, että Tamelander oli toiminut yhteistyössä venäläisten viranomaisten kanssa ja että hän oli muun muassa koettanut myös tyrkyttää kiellettyä kirjallisuutta sellaisille henkilöille, jotka haluttiin saattaa epäilyksenalaisiksi. Paljastuttuaan Tamelander joutui erotetuksi yliopistosta.

Tamelander toimi sitten kenraalikuvernöörinkanslian virkamiehenä Moskovassa vuoteen 1857 saakka ja myöhemmin kuvernemantinsihteerinä ja kollegisihteerinä.