Gustaf Nordenskiöld

Gustaf Erik Adolf Nordenskiöld (29. kesäkuuta 1868 Tukholma – 6. kesäkuuta 1895) oli suomenruotsalaiseen Nordenskiöld-sukuun kuulunut ruotsalainen tutkimusmatkailija, arkeologi, geologi ja kasvitieteilijä. Hän tutki Yhdysvalloissa Coloradossa sijaitsevan Mesa Verden alueella asuneiden anasazien kanjoniasutuksia vuonna 1891 ja teki siellä ensimmäiset arkeologiset kaivaukset.[1]

Gustaf Nordenskiöldin vuonna 1891 ottama valokuva Mesa Verden Cliff Palacesta.

Gustaf Nordenskiöldin vanhemmat olivat tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld ja Anna Maria Mannerheim. Hän opiskeli Uppsalan yliopistossa ja Tukholman korkeakoulussa ja valmistui filosofian kandidaatiksi Uppsalan yliopistosta vuonna 1889.

Vuonna 1890 Nordenskiöld teki tutkimusmatkan Huippuvuorille yhdessä Johan Alfred Björlingin ja Axel Klinckowströmin kanssa ja he toivat kotiin matkalta löytämiään kasvifossiileja. Matkalta palattuaan Nordenskiöldin todettiin sairastavan tuberkuloosia ja hän joutui lähtemään Berliiniin hoitoon.

Vuonna 1891 Nordenskiöld lähti maailmanympärimatkalle mutta hän vietti suurimman osan matkan ajasta Yhdysvaltain lounaisosien autiomaa-alueilla hoitaakseen siellä sairauttaan. Karjatilalliset Richard Wetherill ja Charles Mason olivat löytäneet Mesa Verden anasazien kylien rauniot vuonna 1888 ja heidän luonaan alkoi vierailla tutkijoita. Nordenskiöld oli yksi ensimmäisistä vieraista ja hän aloitti ensimmäisenä Mesa Verden asutusten raunioiden tieteelliset tutkimukset ja arkeologiset kaivaukset. Hän palkkasi Wetherillin valvomaan kaivauksia, opetti hänelle kaivaustekniikoita ja kaivausten tulosten oikeaa dokumentointia.[1]

Nordenskiöld löysi kaivauksissaan 600 anasazien esinettä, jotka olivat peräisin 500–1300-luvuilta. Hän otti Mesa Verden alueelta yli 200 valokuvaa, merkitsi muistiin kaivauspaikkoja ja julkaisi vuonna 1892 matkakuvauksen alueesta. Kun Nordenskiöld lähetti löytämänsä esineet Eurooppaan asiasta syntyi Yhdysvalloissa kohu mutta mitään lainsäädäntöä ei tuolloin vielä ollut olemassa, joka olisi estänyt arkeologisten löytöjen maastaviennin.

Yhdysvalloista palattuaan Nordenskiöld keskittyi mineralogisiin tutkimuksiin mutta hänen terveytensä alkoi heikentyä vuonna 1894 ja hän kuoli 27-vuotiaana kesäkuussa 1895 ollessaan junamatkalla Jämtlandiin.

Suomalainen keräilijä Herman Frithiof Antell osti Nordenskiöldin Mesa Verden alueelta tuomat esineet ja 1890-luvulla kokoelma siirtyi testamenttilahjoituksella Suomen kansallismuseolle. Kansallismuseon kokoelma on suurin Yhdysvaltojen ulkopuolella oleva Mesa Verde-esineiden kokoelma. Vuonna 2020 kokelmaan kuuluneet ihmisjäänteet ja hauta-antimet palautettiin Yhdysvaltain pueblo-intiaanien edustajille, palautettavia esineitä oli kaikkiaan 27. Muut Mesa Verde -kokoelman esineet jäivät Kansallismuseon haltuun. Nordenskiöldin Mesa Verden alueelta ottamat 236 lasinegatiivia ovat Museoviraston kokoelmissa.[1]