Gustaf Hjärne
Gustaf Hjärne (17. syyskuuta 1768 Tukholma – 26. syyskuuta 1845 Helsinki) oli suomalainen vapaaherra, sotilas ja virkamies, uransa huipulla senaatin talousosaston varapuheenjohtaja. Ruotsin armeijan tykistössä sotilasuransa aloittanut Hjärne oli Suomen sodan aikaan majurina hoitamassa Viaporin ammusvarastoa. Hjärnen väitettiin edistäneen jo laajalle levinnyttä tappiomielialaa ja harhaanjohtaneen linnoituksen komendanttia Carl Olof Cronstedtia pessimistisellä raportillaan ruutivaraston riittävyydestä. Koska linnoituksen antautumista pidettiin häpeällisenä, Hjärnen sotilaallisista kyvyistä esitettiin epäilyjä ja jotkut leimasivat hänet jopa "pääsyylliseksi" antautumiseen. Venäjän alaisuudessa Hjärne vaihtoikin sotilasuran virkamiesuraan junaillessaan itselleen Suomen tullilaitoksen ylijohtajan paikan 1812 ohi pätevämpien hakijoiden. Sen jälkeen hän toimi Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherrana 1816–1828, senaatin talousosaston jäsenenä ja kirkollistoimituskunnan johtajana 1831–1833 ja lopuksi koko talousosaston varapuheenjohtajana 1833–1841. Jäädessään eläkkeelle hänet korotettiin vapaaherraksi.
Lähteet
- Raimo Savolainen: ”Hjärne, Gustaf (1768–1845)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 34–35. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2. / Teoksen verkkoversio.
| Edeltäjä: Anders Henrik Falck |
Keisarillisen Suomen senaatin talousosaston varapuheenjohtaja 1833–1841 |
Seuraaja: Lars Gabriel von Haartman |
 |