Gustaf Gustafsson (jääkäri)

Jääkäripataljoonan 2. komppania.

Gustafssonin vanhemmat olivat maanviljelijä Gustaf Adolf Juhonpoika ja Hulda Sofia Perintytär. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1922 Olga Elisabet Törnblomin kanssa. Gustafsson oli kansakoulun käynyt helsinkiläinen mekaanikko, joka liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antaneeseen jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 23. tammikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella, jonka jälkeen hänet siirrettiin 10. helmikuuta 1917 Altonan työosastoon, josta hän pääsi elokuussa vuonna 1917 siviilitöihin.[1][2]

Gustafsson palasi Suomeen sisällissodan päättymisen jälkeen 29. marraskuuta 1918 ja liittyi Viron vapaussotaan lähteneisiin joukkoihin, joissa hänet sijoitettiin ensimmäisen suomalaisen vapaajoukon tykkipatteriin. Viron vapaussodasta palattuaan hän liittyi Aunuksen retkikuntaan ja oli mukana Tuuloksen rintaman rannikkopuolustuksessa. Retkikunnasta palattuaan Gustafsson liittyi suojeluskuntajärjestöön 15. elokuuta 1919 ja hänet sijoitettiin paikallispäälliköksi Pernajan suojeluskuntaan, missä tehtävässä hän toimi 15. helmikuuta 1920 saakka ja astui sen jälkeen vääpelinä Kipinälennätinlaitokseen palvelukseen. Hän erosi armeijasta 15. syyskuuta 1920, mutta liittyi myöhemmin vielä Itä-Karjalan kansannousua tukeneisiin suomalaisiin vapaaehtoisiin. Itä-Karjalasta palattuaan hän suuntasi merille. Hän kuoli keuhkotautiin 15. elokuuta 1928.[1][2]

• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
• Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

Viitteet

1. Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938.
2. Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975.

    Ylennykset ja kunniamerkit    

Ylennykset		Kunniamerkit
Vääpeli 31. maaliskuuta 1920		Aunuksen muistomitali Jääkärimerkki Viron vapaussodan muistomitali