Gustaf Fogelholm

Gustaf Fogelholm (22. tammikuuta 1864 Oulu – 26. toukokuuta 1940 Helsinki) oli Nokia-yhtiön toimitusjohtaja 1895–1918.[1]

Fogelholm kävi Haminan kadettikoulun, mutta erosi 1886 armeijan palveluksesta luutnanttina vain vuoden kuluttua valmistumisestaan ja siirtyi opiskelemaan insinööriksi. Vuonna 1888 hän meni naimisiin Gertrud Idestamin kanssa, jonka isä oli tuolloin paperiteollisuuteen keskittyneen Nokia-yhtiön perustaja ja johtaja Fredrik Idestam. Toimittuaan Nokialla kasöörinä ja Suomen Yhdys-Pankissa konttoristina Fogelholm tuli 1892 Ab Walkiakosken isännöitsijäksi. Jo kolme vuotta myöhemmin hän seurasi appeaan Nokian toimitusjohtajana.[1]

Fogelholmin johtajankaudella paperiteollisuus kärsi kannattavuusongelmista, mutta Nokian toiminta laajeni huomattavasti. Yhtiö investoi voimakkaasti voimantuotantoon ja rakennutti 1900-luvun alussa suuret voimalaitokset, joista riitti sähköä myytäväksi asti. Maailmansodan aikana päätuotteeksi muodostui sanomalehtipaperi, jolle oli Venäjällä lähes rajaton kysyntä, mutta yhtiön tulos pysyi huonona. Vuonna 1918 Suomen Gummitehdas Oy valtasi Nokian enemmistön ostamalla Fogelholmin osakkeet. Fogelholm toimi tämän jälkeen kaksi vuotta Kaupunkien ja maalaiskuntien keskuslainarahaston toimitusjohtajana ja sen jälkeen erinäisten yhtymien ja teollisuuden työnantajaorganisaatioiden hallituksissa. Sisällissodan aikana Fogelholm toimi Nokian suojeluskunnan päällikkönä.[1]