Gustaf Berner

Gustaf Berner toimi 1688–1714 Hollolan seurakunnan kirkkoherrana[1] ja sitä ennen Viipurin lukion kaunopuheisuuden lehtorina.[2]

Bernerille ja Henrik Winterille omistettu onnitteluruno maisterisvihkimyksen kunniaksi 1679 on lajissaan ensimmäinen suomen kielellä painettu runo:

Vulgus Carelicum: (Karjalan kansa)
Cuca arwad meillen tieno
Mikä hälinä se lienö,
Jok on cuuldu Aurajoel
cusza nuorucaiset toel
Oppins kilpan andat loista
Coetellen toinen toista:
Yx siel kysy, toinen vasta
Eij he vaivans suingan sästä
Syytä ilman se ei lienö
Wist se jotain merkit tiennö?

Musae Auranae: (Auran runottaret)
Tökös Waiwoin muucalaiset
Olet jalot Carjalaiset,
Jotk ei tiedä tapa sitä,
Jota professorit pitä:
Jok ei ole meno usi,
Mutta joca kolmas vuosi,
Jotka idzens achkeroitta,
nyt myös oudot cunnioitta,
Grantzil sangen caunucaisel,
Sormuxella kijldäwäisel,
Corciast wiel oppinuxi
Cudzutta magisterixi
Caxicymend waja caxi
Vulgus Carelicum:
Ongo olleng carjalaiset
Yxkän siellä oppivaisist
Ansanut sitä cunniata,
Culdasormust, crantziata?

Musae Auranae:
Omba taskin vielä caxi,
Joist on Hinrich Winter yxi,
Gösta Berner jalo toinen,
jotk tääl visust luit muinen.
Heitä sis tö Carjalaiset,
Wijburin myös asuvaiset,
Cunniasa pidäkätten
Hyvän tilan saattakatten.
Vulgus Carelicum:
Tärvex mester Hinrich, tärvex,
Kuin miös mester Gösta tärvex,
Kiitos teillen olcon suuri
Jalon tiön edestä juuri,
Jolla tiettäwäxi tiettä:
Carjalaskin ihmisistä
On ei waiwoin muilla mailla.
Jumal waiwat costcon jälle.
Rauha, tärwyt Teillen tuocon,
Ikä pitkä miöscin suocon.
Pyhän nimens cunniaksi,
Wanhempiten lohdutuxi,
Ilox miöskin langolaisten,
Ylistöxex Carjalaisten,
Isänmalle oienuxex,
itse teille hyödytyxex,
Näimbä toivol Carjalainen,
Culcon sitä Jumalainen,
Nijn miös jalo lucewainen,
Jalomb olcos tutkiwainen.
([3])

Hollolassa Berner edisti voimakkaasti maanviljelystä hankkimalla omistamalleen tilalle viljeltäväksi muun muassa hamppua, humalaa ja pellavaa. Läheisen Vesijärven tulvimista hän tasoitti taivuttamalla talonpojat kaivamaan uuden laskuojan Vääksyyn.[4]

Perhe

Gustaf Berner oli kahdesti naimisissa. Toinen vaimo Anna Carstenius oli Porvoon kirkkoherran Ulrik Carsteniuksen tytär ja piispa Henrik Carsteniuksen pojantytär.[5]

Lähteet
  1. Työntekijäluettelo Hollolan seurakunta[vanhentunut linkki] (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Kotivuori, Yrjö: Gustaf Berner. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  3. Viktor Berner, [http://users.kymp.net/p504345a/berneriana/Berneriana.pdf Vaatimattomia tietoja ja kertoelmia
    Berner suvun vaiheista.] 1903 (kopio)[vanhentunut linkki] (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Yksityishenkilön blogitarvitaan parempi lähde
  5. Kotivuori, Yrjö: Ulrik Carstenius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.