Gustaf Adolf Silfverhjelm

Gustaf Adolf Silfverhjelm (11. joulukuuta 1872 Helsingin maalaiskunta – 18. joulukuuta 1944 Helsinki) oli suomalainen ruotsin kielellä kirjoittanut näytelmäkirjailija ja vapaaherra. Hänen isänsä oli kenraalimajuri Carl Silfverhjelmin veli Ture Silfverhjelm ja äitinsä Louise Adelaide Munsterhjelm.[1]

Gustaf Silfverhjelm
Henkilötiedot
Muut nimet Gustaf Adolf Silfverhjelm
Syntynyt11. joulukuuta 1872
Helsingin maalaiskunta
Kuollut18. joulukuuta 1944 (72 vuotta)
Helsinki
Ammatti Näytelmäkirjailija
Sotilashenkilö
Palvelusvuodet 1915–1918
Komentajuudet Uudenmaan piiripäällikkö tammi-helmikuu 1918
Taistelut ja sodat Suomen sisällissota
Sotilasarvo Venäjä: luutnantti
Suomi: majuri

Henkilöhistoria

Silfverhjelm avioitui Sannäsin kartanon nuoren perijättären Ingrid Eklundin kanssa, joka kuitenkin kuoli vuonna 1899 lapsivuoteeseen vasta 19-vuotiaana. Seuraavana vuonna Gustav Silfverhjelm osti Sannäsin kartanon vuoden ikäiseltä tyttäreltään. Vuonna 1901 hän avioitui Sarvilahden kartanon tyttären Elsa von Bornin kanssa, ja he asettuivat asumaan Sannäsiin.[1] Heidän lapsiaan olivat Lorenz Silfverhjelm ja Elsa Helena Furuhjelm (o.s. Silfverhjelm).

Ingrid Eklundin isä rakennutti tyttärelleen Porvoon Näsinmäen hautausmaalle hautakappelin, joka sai aluksi nimekseen Eklundin kappeli. Myöhemmin kappeliin haudattiin Silfverhjelmin suvun jäseniä ja kappelia alettiin kutsua Silfverhjelmin kappeliksi. Silfverhjelmin kappeliin on viimeksi laskettu uurna vuonna 1991.[2]

Silfverhjelm oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906.[3][4][5][6]

Silfverhjelm oli vuonna 1915 perustamassa Sotilaskomiteaa, joka oli Haminan kadettien perustama itsenäisyysaktivistien järjestö, jonka tarkoitus oli irrottaa Suomi Venäjästä sotilaallisin keinoin Saksan armeijan avulla. Kokouksia pidettiin Sannäsin kartanossa.[7][1] Sotilaskomitean jäsenenä Silfverhjelm valittiin syyskuussa 1917 komiteaan, joka käsitteli suojeluskuntien perustamiskysymystä, eli käytännössä oli kysymys asevelvollisuuslain valmistelukomiteasta.[8]

Silfverhjelm oli keskeisiä henkilöitä Porvoon seudun suojeluskuntatoiminnan käynnistämisessä. Aseita saatiin Saksasta SM UC-57 -sukellusveneen tuodessa jääkärien etukomennuskuntaa ja aseita Sannäsin edustalle Loviisan ja Porvoon välimaastoon Pernajanlahden edustalla olevaan saareen 17. marraskuuta 1917.[9][1]

Sisällissodan sytyttyä tammikuun lopulla 1918 Etelä-Suomi joutui punaisten valtaan. Porvoon seudulla valta pitivät sodan ensi vaiheessa Silfverhjelmin johtamat valkoiset, jotka joutuivat kuitenkin tappiolle ja perääntyivät Pellingin saariston kautta Viroon (ks. Pellingin retki). Silfverhjelm palasi vaimonsa kanssa Virosta Saksan kautta takaisin Suomeen.[9][1]

Näytelmiä
  • En fader: skådelspel i två akter. Borgåbladets teaterbibliotek 63. Tryckeri- och tidnings, Borgå 1936.

Lähteet
  1. Silfverhjelmin suku kruunun palveluksessa (pdf) 4/2013. Vapaussodan perintö. Viitattu 4.12.2016.
  2. Silfverhjelmin kappeli, Porvoon kaupungin sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Förteckning öfver Finlands till urtima landtdagen i Helsingfors år 1899 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll fördt hos Finlands Ridderskap och Adel vid Urtima Landtdagen 1899. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1899, ss. 207-215.
  4. Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1900 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1900. Tredje häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1900, ss. 1117-1125.
  5. Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1904–1905 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1904–1905. Andra häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1905, ss. 795-804.
  6. Förteckning öfver Finlands till urtima landtdagen i Helsingfors år 1905–1906 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1905–1906. Andra häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1907, ss. 945-954.
  7. Korpisaari, Harri: Itsenäisen Suomen puolesta. Sotilaskomitea 1915–1918. SKS-kirjat, 2009. ISBN 978-952-222-144-5.
  8. Upton, Anthony F.: Vallankumous Suomessa 1917–1918, osa I, s. 213. Kirjayhtymä, 1980.
  9. Hannula, J. O.: Suomen vapaussodan historia. Porvoo – Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1933. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)

    Muu kirjallisuus
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.