Gunnar Mörn

August Gunnar Mörn (20. lokakuuta 1883 Saltvik, Ahvenanmaa − 6. syyskuuta 1918 Suomenlinnan vankileiri[1]) oli suomenruotsalainen Turussa ilmestyneen Arbetet-lehden toimittaja.

Toimittaja Gunnar Mörn

Maanviljelijäperheeseen syntynyt Mörn käv lukkarinkoulun ja toimi sitten laulunopettajana Turun ruotsalaisissa kansakouluissa sekä kuoronjohtajana parissa kuorossa. Mörn tuli joulukuussa 1915 Arbetet-lehteen ensin avustajaksi ja vuoden 1917 loppupuolelta lähtien vakinaiseksi toimittajaksi. Mörn toimi aluksi lehden musiikkiarvostelijana ja hän omaksui samalla myös lehden kannattaman sosialistisen ohjelman.

Loppuvuodesta 1917 Mörn kannatti kirjoituksissaan jyrkän linjan punaisten omaksumaa linjaa ja hän jatkoi kiivassävyistä kirjoittamista myös Suomen sisällissodan aikana. Mörnin linja näkyi aluksi vain lehden mielipidepalstoilla mutta pian se alettiin käsittää myös lehden viralliseksi linjaksi. Mörnin lehtikirjoitukset herättivät pahaa verta paikallisten valkoisten keskuudessa ja niiden takia hänet myöhemmin tuomittiin kuolemaan vaikka hän ei ollutkaan osallistunut itse sotatoimiin.

Huhtikuussa 1918 Mörn pakeni Turusta Viipuriin punaisten alkaessa vetäytyä Etelä-Suomesta. Arbetet-lehden julkaisemista oli tarkoitus jatkaa Viipurissa mutta tämä suunnitelma ei toteutunut. Valkoisten vallattua Viipurin Mörne yritti paeta kaupungista mutta joutui vangiksi. Mörn oli vankina ensin Viipurin vankileirillä ja sitten Tammisaaren vankileirillä. Hänet tuomittiin valtiorikostuomioistuimessa kuolemaan ja teloitettiin Suomenlinnassa syyskuussa 1918.

Mörnin vaiheita käsitellään Teemu Keskisarjan kirjassa Viipuri 1918 (2013) sekä Olli Korjuksen teoksessa Kuusi kuolemaantuomittua (2014).