Gunnar Björling

Gunnar Olof Björling (31. toukokuuta 1887 Helsinki – 11. heinäkuuta 1960 Helsinki) oli suomenruotsalainen kirjailija. Hän oli 1920-luvun suomenruotsalaisen runouden keskushahmoja Edith Södergranin, Elmer Diktoniuksen ja Rabbe Enckellin ohella.

Gunnar Björling
Björling vuonna 1960
Björling vuonna 1960
Henkilötiedot
Syntynyt31. toukokuuta 1887
Helsinki
Kuollut11. heinäkuuta 1960 (73 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Äidinkieliruotsi
Tuotannon kieliruotsi
Esikoisteos Vilande dag (1922)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Runoissaan ja aforismeissaan Björling edustaa henkisen valppauden ja jäntevyyden vaatimusta. Vapaarytmisissä, usein lyhyissä runoissaan hän mielellään jättää lauseet kesken tähdentääkseen runon ”avointa” luonnetta. Yksi hänen runoutensa kantavia voimia on eettinen ajattelu. Toinen on länsi-itämaiseen perinteeseen yhtyvä näkemys ilmiöitten ykseydestä elämän tapahtumissa, hetkestä hetkeen. Joskus hänen runonsa jäävät salakieleksi, mikä on antanut hänelle vaikeatajuisen runoilijan maineen.[1]

Elämä ja ura

Björlingin isä oli postivirkamies. Lapsuuden ja nuoruuden ympäristöt olivat Viipuri ja Helsinki, kesäisin Kangasala. Lukuvuoden 1901–1902 Björling kävi Haminan kadettikoulua. Hän tähtäsi aluksi opettajanuralle ja opiskeli Helsingin yliopistossa pääaineenaan filosofia. Hänen opettajallaan Edvard Westermarckilla oli suuri vaikutus hänen ajattelutapaansa. Björling valmistui filosofian kandidaatiksi 1915. Hänen pro gradu -työnsä käsitteli omaatuntoa ja sen merkitystä. Opintojensa jälkeen Björling toimi vapaana kirjailijana. Hänen taloudellinen tilanteensa oli heikko, ja hän sai apurahoja vasta vanhoilla päivillään.lähde?

Björling asui Helsingin Kaivopuistossa vaatimattomassa saunasta kunnostetussa asunnossa. Asunto tuhoutui jatkosodan lopulla pommituksissa, ja samalla tuhoutui kaikki Björlingin kirjallinen aineisto ja arkisto. Myöhempi aineisto on taltioituna Åbo Akademin kirjastossa.[2]

Björling oli avoimesti homoseksuaali, mikä ei ainakaan vähentänyt häneen kohdistunutta syrjintää ja väheksyntää. Harri Nordell kirjoittaa: ”– – pilkka oli säälimätöntä, eikä päivänkritiikki, jos sitä edes oli, suostunut ymmärtämään täysin omalakisen, dadaistisen ja ekspressionistisen Björlingin runouden arvoa.” Pilkkaajiin kuului aikakauden vaikutusvaltainen kriitikko Hagar Olssonkin.[2]

Poliittisilta näkökannoiltaan Björling oli alkuun sosialidemokraatti mutta kääntyi valkoiseksi sisällissodan aikana. Hänen osuuttaan Algot Untolan eli Maiju Lassilan kuolemaan on pohdittu, sillä hän oli vapaaehtoisena vartijana aluksella, jolla Untola vietiin Suomenlinnaan teloitettavaksi.[2]

Ensiesiintymisensä runoilijana Björling teki 35-vuotiaana kokoelmalla Vilande dag (1922). Sitä oli edeltänyt monivuotinen opiskeluvaihe, ja siinä näkyi tekijän suuntautuminen eettisiin ja filosofisiin elämänongelmiin. 1930-luvun alussa hän joutui itse kustantamaan nousukautensa viisi suurta kokoelmaa. Björlingiä on kutsuttu aikanaan myös Pohjolan ainoaksi dadaistiksi, mihin antoi aihetta kokoelma Kiri-ra! (1930).[3] Björling ja Rabbe Enckell olivat Peter Sandelinin esikuvia.

Vuonna 2018 kirjallisuudentutkija Fredrik Hertzberg julkaisi ensimmäisen elämäkerran Gunnar Björlingistä, Mitt språk är ej i orden. Gunnar Björlings liv och verk.[4]

Teokset

Ruotsiksi

  • Vilande dag (1922)
  • Korset och löftet (1925)
  • Quosego (1928–1929)
  • Kiri-ra! (1930)
  • Solgrönt (1933)
  • Fågel badar snart i vattnen (1934)
  • Att syndens blåa nagel (1936)
  • Där jag vet att du (1938)
  • Det oomvända anletet (1939)
  • Angelägenhet (1940)
  • Ohjälpligheten (1943)
  • O finns en dag (1944)
  • Ord och att ej annat (1945)
  • Luft är och ett ljus (1945)
  • Ohört blott (1948)
  • Vårt kattliv timmar (1949)
  • Ett blyertsstreck (1951)
  • Som alla dar (1953)
  • Att i sitt öga (1954)
  • Du går de ord (1955)
  • Allt vill jag fatta i min hand (julkaistu postuumisti 1974)

Suomennettu tuotanto

Tuomas Anhavan suomennoksia on kokoelmissa:

  • Kosmos valmiiksi kirjoitettu: Valitut runot. Suomentanut Tuomas Anhava. Helsinki: Otava, 1972. ISBN 951-1-00043-8.
  • Mahdollisen valtakunta: Mietelmiä ja merkintöjä vuosilta 1922–1951. Valikoinut ja suomentanut Tuomas Anhava. Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-05566-6.

Ainoa kokonaisena suomennettu kokoelma:

Lähteet
  • Otavan iso tietosanakirja osa 1. Helsinki: Otava, 1960.
  • Carpelan, Bo: kirjailijan esittely ja analyysi teoksessa Gunnar Björling: Kosmos valmiiksi kirjoitettu: Valitut runot. Suomentanut Tuomas Anhava. Helsinki: Otava, 1972. ISBN 951-1-00043-8.
  • Ekman, Michel: ”Björling, Gunnar (1887–1960)”, Suomen kansallisbiografia, osa 1, s. 650–651. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-442-8. / Teoksen verkkoversio (viitattu 30.10.2014).

Viitteet
  1. Gunnar Björling: modernisten med ett eget språk 17.5.2011. Svenska Yle. Viitattu 30.10.2014. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
  2. Nordell, Harri: Ja että kaikki on toden hyrrässä. 22.3.2015. Turun Sanomat. Viitattu 12.7.2015.
  3. Karjalainen, Jussi: Merkintöjä valkeasta kaupungista. TV-maailma 44/2011, s. 25.
  4. Kirja-arvostelu | ”Abrakadabra!” aloitti runonsa Kaivopuiston raivoava mystikko Gunnar Björling – nyt hänen tarunomainen elämänsä on koottu suurteokseksi Helsingin Sanomat. 5.1.2019. Viitattu 11.8.2020.

    Kirjallisuutta
    • Carpelan, Bo: Studier i Gunnar Björlings diktning 1922–1933. (Väitöskirja Helsingin yliopistoon.) Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, 377. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 1960. (ruotsiksi)
    • Hertzberg, Fredrik: ”Mitt språk är ej i orden”: Gunnar Björlings liv och verk. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, 820. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2018. ISSN 0039-6842. ISBN 978-951-583-423-2.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.